Viime viikolla tuli taas todistettua kansanedustajien ja eduskunnassa työskentelevien poliittisten broilereiden vieraantuminen tavallisesta arjesta. Median ristille naulittiin muutama mieskansanedustaja "seksuaalisesta häirinnästä" syytettynä. Seksuaalinen häirintä on kuulemma vakava asia. Se on niin vakava, että joku kaivoi Pirkko K. Koskisenkin naftaliinista asiaa kommentoimaan.
Seksuaalisesta häirinnästä syytettyjä yhdistää muutama asia. He ovat kaikki hyviä seuramiehiä, he ovat tehneet muutakin kuin politiikkaa ja kaikki heistä ajattelevat omilla aivoillaan.
Seksuaalinen häirintä ei oikeasti ole vakava asia. Vakavia työsuojeluasioita ovat rekkajonot, raskaan teollisuuden paloturvallisuus sekä poliisien ja vartioiden työskentely huumeveikkojen kanssa. Vakava asia on myös rakennuksilla tapahtuvat virolaisten työmiesten aiheuttamat tapaturmat.
Suomalaista mediaa hallitsee kuitenkin Raili Nurvalan kaltaiset porvarimummot ja akkamaiset miehet. Lesbojen hedelmöittämishoidot ovat mediamme mielestä normaalia, mutta vitsin kertominen naisia halventavaa.
Ehdotan eduskunnan naisille ja homoille seuraavaksi valiokuntamatkakohteeksi rakennustyömaan taukokoppia. Päivä raksalla kuuntelemassa miesten juttuja sekä tutustumista rakennustyöläisen arkeen saattaisi herättää kiinnostuksen vakavia työsuojeluasioita kohtaan.
-Juntta Gran-
torstai 31. tammikuuta 2008
maanantai 28. tammikuuta 2008
Ihmisten aikaan
Olen kuullut kaukaisesta ajasta. Kiireettömästä ja inhimillisestä ajasta. Ajasta ennen globalisaatiota. 20 sitten ei puhuttu globalisaatiosta; ei varsinkaan Suomen kilpailukyvystä. 20 vuotta sitten suomalaiset yritysjohtajat tekivät kunniallisia itsemurhia havaittuaan virheensä. Stora-Enson kärkimies ei osoittanut samanlaista kunniallisuutta, vaikka hukkasi kansallisvarallisuutta Amerikan korpeen historiallisen suuria summia.
Nykyajan johtajat ovat koneita. Eivät ihmisiä. Kallasvuo kollegoineen on joukko tunteettomia robotteja tuhoamassa ihmisten ja eläinten elinoloja. Natsien ideologiassa sentään kunnioitettiin luontoa ja osaa ihmisrodusta. Globalisaatio-aate ei kunnioita muuta kuin rahaa.
Suomalainen menestys teknologiateollisuudessa perustuu ennen kaikkea korkeaan koulutukseen ja hyvään tuuriin. Menestykseen on vaikuttanut sekin, että yritysjohtajat elivät aiemmassa suomessa tavallisen kansan parissa ja tiesivät mitä laitteita kansa tarvitsee. Kallasvuot ja wahlroosit ovat korottaneet itsensä kansakunnan eliitiksi, vaikka satakuntalaisella verorikollisella tai keinottelulla rikastuneella wannabe aatelisella tuskin olisi siihen aihetta. Jorma Ollila on sentään ihminen, vaikka yli-ihminen onkin.
Olisi mukava palata globalisatiottomaan aikaan. Rauhalliseen aikaan, elää kuin ihmisten aikaan!
-Juntta Gran-
Nykyajan johtajat ovat koneita. Eivät ihmisiä. Kallasvuo kollegoineen on joukko tunteettomia robotteja tuhoamassa ihmisten ja eläinten elinoloja. Natsien ideologiassa sentään kunnioitettiin luontoa ja osaa ihmisrodusta. Globalisaatio-aate ei kunnioita muuta kuin rahaa.
Suomalainen menestys teknologiateollisuudessa perustuu ennen kaikkea korkeaan koulutukseen ja hyvään tuuriin. Menestykseen on vaikuttanut sekin, että yritysjohtajat elivät aiemmassa suomessa tavallisen kansan parissa ja tiesivät mitä laitteita kansa tarvitsee. Kallasvuot ja wahlroosit ovat korottaneet itsensä kansakunnan eliitiksi, vaikka satakuntalaisella verorikollisella tai keinottelulla rikastuneella wannabe aatelisella tuskin olisi siihen aihetta. Jorma Ollila on sentään ihminen, vaikka yli-ihminen onkin.
Olisi mukava palata globalisatiottomaan aikaan. Rauhalliseen aikaan, elää kuin ihmisten aikaan!
-Juntta Gran-
sunnuntai 27. tammikuuta 2008
Eduskunnan veljet
Eduskunnan 680 työntekijältä kyseltiin taannoin seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Kansanedustajilta ei kysytty yhtään mitään. Tuloksena tästä saimme taas iltapäivälehdille revittelynaiheen ja kymmeniä uusia tasa-arvosuunnitelmia. Yleisesti keskustelun tasoon poliitikkojen puolelta vaikuttavat tulevat kunnallisvaalit.
Hölmöimmät ja nuorimmat edustajatyttömme ovat pikku hiljaa ymmärtäneet, ettei työpaikka eduskunnassa olekaan lopullinen, vaan jotain pitäisi neljän vuoden aikana tehdäkin. Jotkut valitsevat tiekseen vaikuttamisen ja toiset pyrkivät pyörimään otsikoissa Vienonen-Karpela-Saarela-Karpelan tapaan. Miksi muuten nämä käytävien tissi-puristelut tulisivat vasta nyt esiin?
Kansanedustaja tai kukaan työntekijä-mies eduskunnassa ei varmasti ole syyllinen mihinkään ahdisteluun. Voin kuvitella kuinka erityisavustaja-naikkoset laskelmoivat kylmästi mahdollisuuksiensa edetä urallaan kasvavan pikku hipelöinnin suomisella. Tuplatehon saa, kun näitä tutkimuksia tehdään ja sitten aletaan itkeä omia kokemuksiaan. Saatanan hyväpalkkaiset, kierot lutkat.
Onneksi Sirpa Asko-Seljavaara ei ole Iltalehden mukaan ahdistelua nähnyt ja ei usko sen olemassaoloon. Melkein sääliksi käy, eivät ole eduskunnan pojat tulleet puristelemaan.
-Teemu Sikari
Hölmöimmät ja nuorimmat edustajatyttömme ovat pikku hiljaa ymmärtäneet, ettei työpaikka eduskunnassa olekaan lopullinen, vaan jotain pitäisi neljän vuoden aikana tehdäkin. Jotkut valitsevat tiekseen vaikuttamisen ja toiset pyrkivät pyörimään otsikoissa Vienonen-Karpela-Saarela-Karpelan tapaan. Miksi muuten nämä käytävien tissi-puristelut tulisivat vasta nyt esiin?
Kansanedustaja tai kukaan työntekijä-mies eduskunnassa ei varmasti ole syyllinen mihinkään ahdisteluun. Voin kuvitella kuinka erityisavustaja-naikkoset laskelmoivat kylmästi mahdollisuuksiensa edetä urallaan kasvavan pikku hipelöinnin suomisella. Tuplatehon saa, kun näitä tutkimuksia tehdään ja sitten aletaan itkeä omia kokemuksiaan. Saatanan hyväpalkkaiset, kierot lutkat.
Onneksi Sirpa Asko-Seljavaara ei ole Iltalehden mukaan ahdistelua nähnyt ja ei usko sen olemassaoloon. Melkein sääliksi käy, eivät ole eduskunnan pojat tulleet puristelemaan.
-Teemu Sikari
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Misseistä ja tisseistä
Miss Suomi 2008 hässäkkä on virallisesti alkanut. Yleensä populäärikulttuuriin puuttumaton Kouri-ryhmä tekee nyt harvinaisen typerän poikkeuksen. Arvioikaamme siis tämän vuoden finalistit yksitellen.
Satu Tuomisto:
Ihan nätti perusmissi, heikkoudekseen mainitsee paksut reitensä. Nuorelta, 59 kiloiselta naiselta tuo on jo hurmaavan itsetunto-ongelman merkki. Selvä sekopää, ei erikoisia mielipiteitä mistään ja myy 80-lukulaisia riepuja.
Hanna-Maria Manner:
Pitkäkaulainen, maalaisjuntilta näyttävä pienitissinen pyrkyri. En ikävä kyllä osaa sanoa oikein mitään hyvää tästä naikkosesta. Sen verran ehkä, että poikaystävänä saattaisin olla ylpeä tästä, mutta nyt on kyse Suomen kauneimmasta. Väärä liiga tälle joukkueelle.
Jenna Konkola:
Kalpea Blondi. Hymykopat ovat ehdoton plussa ja paljon puhuvat silmät. Kiloja on kuitenkin aivan liikaa ja työkseen kyseinen neiti mainitsee myyvänsä donitseja. Raukka haluaa poliisiksi, toisaalta pamppu ja tuollainen tyttö voivat olla kiva yhdistelmä.
Susanna Mustajärvi:
Ehdoton miinus tamperelaisuus. Itsevarman oloinen, mutta katseeltaan vaikuttaa jotenkin häiriintyneeltä tai nurkkaan ahdistetulta. Tykkää pihveistä, pidän siis hänestä, mutta vihaan tamperelaisia. Tälläisen tytön pitäisi muuttaa paikkakunnaltaan, sitten voisin harkita siivoojaksi itselleni.
Johanna Ahlbäck:
Otsa on tajuttomasti korostettu ja siihen saisi varmasti isommankin lentolaivueen laskeutumaan. Tummat silmät ja ruskea tukka kuitenkin tuovat hiukan plus-pisteitä. Rungoltaan mainio ja vastaukset eivät ole aivan typeriä. Tähän mennessä oma suosikkini.
Katariina Orimus:
Liian typerä sukunimi, ei tuollaista valitse ikinä kukaan. Otsatukka on hirveä ja katse tyhjempi kuin räjähtäneen tähden luoma tyhjiön imuaukko. Botox-hymy ja ryppyiset silmänaluset tiputtavat heti alkuun kaikki mahdollisuudet.
Hanna Virkki:
Suomalaisen elokuvateollisuuden kaipaama pahis. Ei kuitenkaan missiainesta, yrittää liikaa miellyttää kaikkia. Voisin tarvita tälläisia tyyppejä pönkittämään jo ennestään ylisuurta egoani.
Mariel Mettälä:
Luultavasti vaihtanut etunimensä tai ovat vanhemmat aikamoisen palveluksen tehneet, kun moisella nimiyhdistelmällä ovat piesseet. Uskomaton runko ja kommunikoivat silmät, sopivan kiero luonteeltaan. Tekee postinjakajan töitä ja mainitsee agendakseen juuri kyseisen ammattiryhmän palkkojen nostamisen. Ei taida tyttö tietää inflaatiopaineista ja työvoiman selkeästä ylihinnoittelusta. Ei kuntien talous jumalauta kestä sitä enää. Tamperelaisen duunaridemarinkin sen tulisi vittu käsittää.
Åsa Rehnstrand:
Kun valitaan Miss Suomi, valitaan Miss Suomi. Liian massiivinen ja barbimaisen muovinen, lisäksi muodoton. Miettikää raukkoja juontajia, kun yrittävät edes nimen lausua. Sorry, no bonus.
Jaana Taanila:
Muistuttaa Outi Mäenpäätä, siis sekopäistä Suomi-leffojen ja -sarjojen psykoottista näyttelijätärtä. Tälläkään tytöllä ei sen kummoisempaa tulevaisuutta ole, päätyy varmaan nakkikioskille töihin. Hampurilainen munalla ja maito rahalla, hehheh...
Päätin siis yksimielisesti, että Johanna Ahlbäck voittaa tämän kisan. Muut vaihtoehdot ovat ihan paskoja ja luultavasti niin neuroottisia, että googlettaessaan omaa nimeään maanisesti, he löytävät tämän arvostelun. Onneksi suojanani on sananvapaus ja tukenani vankat suhteet keltaiseen lehdistöön. Voin sitten neuroottisimmille kostaa agitaatiot korkeimman omakätisesti.
-Teemu Sikari
P.S. Lähteenä käytin MTV3:n haastatteluita misseistä, tiedot siis jälleen perustuvat edes johonkin...
Satu Tuomisto:
Ihan nätti perusmissi, heikkoudekseen mainitsee paksut reitensä. Nuorelta, 59 kiloiselta naiselta tuo on jo hurmaavan itsetunto-ongelman merkki. Selvä sekopää, ei erikoisia mielipiteitä mistään ja myy 80-lukulaisia riepuja.
Hanna-Maria Manner:
Pitkäkaulainen, maalaisjuntilta näyttävä pienitissinen pyrkyri. En ikävä kyllä osaa sanoa oikein mitään hyvää tästä naikkosesta. Sen verran ehkä, että poikaystävänä saattaisin olla ylpeä tästä, mutta nyt on kyse Suomen kauneimmasta. Väärä liiga tälle joukkueelle.
Jenna Konkola:
Kalpea Blondi. Hymykopat ovat ehdoton plussa ja paljon puhuvat silmät. Kiloja on kuitenkin aivan liikaa ja työkseen kyseinen neiti mainitsee myyvänsä donitseja. Raukka haluaa poliisiksi, toisaalta pamppu ja tuollainen tyttö voivat olla kiva yhdistelmä.
Susanna Mustajärvi:
Ehdoton miinus tamperelaisuus. Itsevarman oloinen, mutta katseeltaan vaikuttaa jotenkin häiriintyneeltä tai nurkkaan ahdistetulta. Tykkää pihveistä, pidän siis hänestä, mutta vihaan tamperelaisia. Tälläisen tytön pitäisi muuttaa paikkakunnaltaan, sitten voisin harkita siivoojaksi itselleni.
Johanna Ahlbäck:
Otsa on tajuttomasti korostettu ja siihen saisi varmasti isommankin lentolaivueen laskeutumaan. Tummat silmät ja ruskea tukka kuitenkin tuovat hiukan plus-pisteitä. Rungoltaan mainio ja vastaukset eivät ole aivan typeriä. Tähän mennessä oma suosikkini.
Katariina Orimus:
Liian typerä sukunimi, ei tuollaista valitse ikinä kukaan. Otsatukka on hirveä ja katse tyhjempi kuin räjähtäneen tähden luoma tyhjiön imuaukko. Botox-hymy ja ryppyiset silmänaluset tiputtavat heti alkuun kaikki mahdollisuudet.
Hanna Virkki:
Suomalaisen elokuvateollisuuden kaipaama pahis. Ei kuitenkaan missiainesta, yrittää liikaa miellyttää kaikkia. Voisin tarvita tälläisia tyyppejä pönkittämään jo ennestään ylisuurta egoani.
Mariel Mettälä:
Luultavasti vaihtanut etunimensä tai ovat vanhemmat aikamoisen palveluksen tehneet, kun moisella nimiyhdistelmällä ovat piesseet. Uskomaton runko ja kommunikoivat silmät, sopivan kiero luonteeltaan. Tekee postinjakajan töitä ja mainitsee agendakseen juuri kyseisen ammattiryhmän palkkojen nostamisen. Ei taida tyttö tietää inflaatiopaineista ja työvoiman selkeästä ylihinnoittelusta. Ei kuntien talous jumalauta kestä sitä enää. Tamperelaisen duunaridemarinkin sen tulisi vittu käsittää.
Åsa Rehnstrand:
Kun valitaan Miss Suomi, valitaan Miss Suomi. Liian massiivinen ja barbimaisen muovinen, lisäksi muodoton. Miettikää raukkoja juontajia, kun yrittävät edes nimen lausua. Sorry, no bonus.
Jaana Taanila:
Muistuttaa Outi Mäenpäätä, siis sekopäistä Suomi-leffojen ja -sarjojen psykoottista näyttelijätärtä. Tälläkään tytöllä ei sen kummoisempaa tulevaisuutta ole, päätyy varmaan nakkikioskille töihin. Hampurilainen munalla ja maito rahalla, hehheh...
Päätin siis yksimielisesti, että Johanna Ahlbäck voittaa tämän kisan. Muut vaihtoehdot ovat ihan paskoja ja luultavasti niin neuroottisia, että googlettaessaan omaa nimeään maanisesti, he löytävät tämän arvostelun. Onneksi suojanani on sananvapaus ja tukenani vankat suhteet keltaiseen lehdistöön. Voin sitten neuroottisimmille kostaa agitaatiot korkeimman omakätisesti.
-Teemu Sikari
P.S. Lähteenä käytin MTV3:n haastatteluita misseistä, tiedot siis jälleen perustuvat edes johonkin...
maanantai 14. tammikuuta 2008
Isot kalat
Valas ei ole mikään nisäkäs. Ihminen on nisäkäs, lehmä on nisäkäs ja löytyy ne rinnat ketuiltakin. Valas on kala, joka syö ravinnokseen nanokokoista planktonia ja pikkukaloja. Moniko nisäkäs syö ihmisen ja karhun lisäksi kaloja? Ei kovinkaan moni, koska nisäkkäät eivät elä vedessä.
Nisäkkäillä ei ole myöskään omituisia hetuloita tai läheistä sukulaisuutta delfiineihin, valailla on. Okei, okei, valaat ovat lämminverisiä, hengittävät perkeleet keuhkoilla, imettävät poikasiaan ja vähäistä karvoitustakin löytyy. Toisaalta valailla on myös pyrstö, ne elävät vedessä, löytyy virtaviivainen ruumis ja niillä on alikehittyneet ulokkeet - siis evät.
Tämä on vähän vaikea aihe, mutta koittakaapa hyvät ihmiset kääntää tämä asia päälaelleen. Itse ainakin vakuutuin valaiden olevan epämuodostuneita jättimäisiä kaloja, kun käänsin asian ympäri. Otetaanpa esimerkiksi ahven. Ahvenen tullessa maan pinnalle, hengittäämään kiduksillaan, kasvattaa epämuodostuneet jalat, suomujen tilalle ihon ja syö sille heitettyjä leivänpaloja, niin kutsutko sitä enää kalaksi? Matelija tai joku öttiäinen se on, mutta ei mikään vitun kala.
Minkä vitun takia Greenpeace ottaa niin hartaaksi asiakseen kiusata japanilaista uutteraa valaanpyytäjää? Sille lihalle olisi varmasti kysyntää, vaikka Afrikassa. En todellakaan näe mitään roolia noilla epämääräisillä mutanteilla tässä egosysteemissä, joka on jo viherstalinistien mukaan luhistumassa. Vittuako tässä enää hävetään pakokaasujaan enemmän kuin haisevia munapierujaan, jos voimme yhteisenä rintamana pyytää valaita ja ruokkia tarvitsevia. Greenpeace on luonnon ja nälänhätäisten vihollinen numero yksi.
Valjastaisi Greenpeacekin jättimäisen hippilaivastonsa valaanpyyntiin ja öljynporauslauttojen tukitehtäviin, niin ei tulisi niistäkään turhia hiilidioksidi-päästöjä. Välillä oikein harmittaa, kun ei ole resursseja käydä kunnon taisteluun kaikkia elämänsä hukkaan heittäneiden nuorten paskajärjestöjä vastaan.
-Teemu Sikari
Nisäkkäillä ei ole myöskään omituisia hetuloita tai läheistä sukulaisuutta delfiineihin, valailla on. Okei, okei, valaat ovat lämminverisiä, hengittävät perkeleet keuhkoilla, imettävät poikasiaan ja vähäistä karvoitustakin löytyy. Toisaalta valailla on myös pyrstö, ne elävät vedessä, löytyy virtaviivainen ruumis ja niillä on alikehittyneet ulokkeet - siis evät.
Tämä on vähän vaikea aihe, mutta koittakaapa hyvät ihmiset kääntää tämä asia päälaelleen. Itse ainakin vakuutuin valaiden olevan epämuodostuneita jättimäisiä kaloja, kun käänsin asian ympäri. Otetaanpa esimerkiksi ahven. Ahvenen tullessa maan pinnalle, hengittäämään kiduksillaan, kasvattaa epämuodostuneet jalat, suomujen tilalle ihon ja syö sille heitettyjä leivänpaloja, niin kutsutko sitä enää kalaksi? Matelija tai joku öttiäinen se on, mutta ei mikään vitun kala.
Minkä vitun takia Greenpeace ottaa niin hartaaksi asiakseen kiusata japanilaista uutteraa valaanpyytäjää? Sille lihalle olisi varmasti kysyntää, vaikka Afrikassa. En todellakaan näe mitään roolia noilla epämääräisillä mutanteilla tässä egosysteemissä, joka on jo viherstalinistien mukaan luhistumassa. Vittuako tässä enää hävetään pakokaasujaan enemmän kuin haisevia munapierujaan, jos voimme yhteisenä rintamana pyytää valaita ja ruokkia tarvitsevia. Greenpeace on luonnon ja nälänhätäisten vihollinen numero yksi.
Valjastaisi Greenpeacekin jättimäisen hippilaivastonsa valaanpyyntiin ja öljynporauslauttojen tukitehtäviin, niin ei tulisi niistäkään turhia hiilidioksidi-päästöjä. Välillä oikein harmittaa, kun ei ole resursseja käydä kunnon taisteluun kaikkia elämänsä hukkaan heittäneiden nuorten paskajärjestöjä vastaan.
-Teemu Sikari
