Varmistusnauhalla

Keskusta on viimeaikoina ollut toistuvasti median mielenkiinnon kohteena. Jatkuvasti taustalla kytee Matti Vanhasen aiheuttama kohu uuniperunoiden herkullisuudesta. Kanki-Kaikkonen hurmaa kananpaskalle haisevia juntteja maakunnissa ja kaiken kruununa Suomen Kuvalehti nöyryyttää puolueen jäsenrekrytointia jo pelkällä otsikoinnillaan.

Vanhasen tapaus on meille kaikille varmasti hyvin tuttu. Uusia piirteitä tapauksessa nähdään koko ajan, kun ikivanha ruotsalainen demari/agentti julkaisi "uuniperuna-viestit". Vanhanen ei enää uskalla lähteä käräjille, mutta hovioikeudessa katsotaan vielä ensimmäinen tapaus loppuun. Suomen kansa tunnustaa samalla hiljaa itselleen, että itse valittu pääministeri on säälittävä johtamiskyvytön netistä epätoivoisesti pillua hakeva sukka.

Loput hallituksen kepu-ministereistä tulevat saamaan pyyhkeitä kehiinsä, kun MTV3 julkaisee Keskustan piiritoimikuntien jäsenille teetetyn kyselyn. Varovaisina ennakkoarvioina oman puolueen vaikutusvaltaisimmat aktiivijäsenet aikovat palauttaa ainakin Vanhasen ja kaikki Kepun naisministerit maan pinnalle. Varmuudella tutkimuksessa tulee ainakin ilmenemään, että Kepun oma väki vaatii Jarmo Korhosen pikaista väliintuloa.

Iltalehti painaa samaan aikaan tekstiviestikohusta lamauttavaa niittiä Vanhasen uralle. Tässä tutkimuksesta tulee taas näkymään selvästi Suomen kansan syvien rivien ääni: "Eroa Vanhanen!". Kanki-Kaikkonen säheltää samalla kaikkea muuta mitä pitäisi. Esiintyy televisiossa ja näyttää kuinka paskoja ihmisiä Kepusta tulee. Tämä tietysti vetoaa kurahousuisiin kepulaisiin ja kulli pystyssä he äänestävät Kaikkosta jatkoon. Tulee itselle parempi mieli, kun joku julkkis on niin avuton. Mitenköhän YLE:n hallintoneuvostossa merkitään läsnäolijat? Kanki-Kaikkonen vai sivunimellä Antti Kaikkonen?

Helsingin Keskusta puolestaan osoittaa toiminnallaan kepulaisten piirien avuttomuutta päätäntätasolla. Mitään ei saada aikaan ja tapahtumat jäävät silakkamyyjäisten tasolle. Käytännössä katsoen koko toiminnan voisi helposti lamauttaa selaamalla kokouspaperit kunnolla läpi. Budjetti ei pidä paikkaansa, ei varmaan missään yhdistyksessä. Äänivaltaisuus on kokouksissa aivan sattumankauppaa ja pöytäkirjat vuosia jäljessä todellisuudesta, kuten koko puoluekin. Helsingin keskustanuorten toiminnanjohtajakin sai tarpeekseen puolueen meiningistä ja irtisanoi itsensä vastalauseeksi kesän mittaiselle lomautukselleen. Rahaa ei muka ole ja silti voidaan laittaa 650 000€ kunnallisvaaleihin. Eipä tuo haitanne, sillä puolue on aina neljän vuoden välein lähes konkursissa ja henkilöstön palkat jäissä.

Suomen Kuvalehti(11/2008) ilahdutti vielä koko kentän väkeä kertomalla, kuinka retuperällä jäsenrekrytointi on. Osuvasti kappale oli Keskustan osalta otsikoitu:"Äreä järjestöpäällikkö". Toiminnanjohtaja puolusteli puolueen avutonta rekrytointiprosessia vetoamalla tietoliikennekatkoksiin ja "varmistusnauhojen" selaamiseen. Mitä vittua? Mitä ovat varmistusnauhat? Onko puolueen kellarissa joku Kekkosen aikainen reikäkortti-kone, mihin sähköpostit tulevat? Pitäisiköhän vähän päivittää laitteistoa tai kenties sanastoa. Kaikki toistaa perässä: "ba-ck-up ser-ve-ri, päkup serveeri". Viimeisten tietojen mukaan ei puoluetoimistolla kukaan ottanut opikseen tästäkään tapauksesta, ei sitten millään.

Loppuun voisi vielä etukäteistietona kertoa, että Kepun mafian sisällä kuohuu. Kuohuminen johtuu vastahankaisen yhdistyksen laaditusta NATO-kannanotosta. Pian saamme nähdä, pääseekö kannanotto julkisuuteen vai hautautuuko koko puolue ensin sisäisiin riitoihin.

Rehupuntti