keskiviikko 29. elokuuta 2007

Roskajournalismia

Älykkö-imagon itsemurha on 7-päivää lehden tilaaminen. Seiskaa, Hymyä, Katsoa ja Ohoa pidetään tyhmän kansanosan, eli valtaväestön, keskuudessa roskajournalismina.

Typeryksiä edustavat massaidiootit eivät tietenkään ole lukeneet suomalaisia talouslehtiä. Olen usein lukenut Seiskasta miten joku julkisuuden henkilö on uhkaillut humalassa kapakkajonossa kanssaihmisiään. Ei kovin merkittäviä uutisia , mutta merkittävämpiä kuin Kauppalehden tänään julkaisema tieto pohjois-suomalaisen pienyrittäjän 99:n euron erääntyneestä laskusta. Vastaavia uutisia oli Kauppalehdessä huomattavasti enemmän kuin juoruja Seiskan Kääk!-palstalla.

Moni valtaväestön mielestä roskajournalismia harjoittava lehti on selvittänyt monimutkaisia veropetosvyyhtejä siinä missä talouslehdet raportoivat kaksi aukeamaa vuorineuvoksen ja entisen urheiluselostajan tapaamisesta. Seiska-lehdessä ei ylittyisi uutiskynnys, vaikka soittaisin vihjepuhelimeen ja kertoisin Jukka Härmälän ja "Höyry" Häyrisen jutelleen monta tuntia Kööpenhaminan lentokentällä vuonna 1983. En varnmasti saisi vihjepalkkiota, manipuloitua kuvaa kyseisistä herroista ja mainintaa tyyliin: "...StoraEnson sijoittajasuhteita seuraavat supisevat".

Ruotsissa talouslehdet ovat tasokkaita ja juorulehdet melkoista hömppää. Tämä olisi toivottava asetelma Suomeenkin. Ruotsalainen Dagens Industri selvitti vuonna 2004 Skandia vakuutusyhtiön epäselvyydet, mikä aiheutti asuuren määrän henkilövaihdoksia ja poliittisia lisäselvityksiä. Kauppalehti kertoi jokin aika sitten tärkkelyssiepparin vaikutuksista Karkkilan teollisuustontteihin.

-Juntta Gran-

Asianajajat

Suomalaiset asianajajat ovat ryhmä pelottavia hulluja.

Tällä hetkellä valtio maksaa veronmaksajien rahoilla kohtuutonta palkkiota miehelle joka puolustaa pokerinaamalla esimerkiksi poliisimurhaajia. Omassa kotikasvatuksessani poliisimurhaajat olivat arvoasteikolla melko alhaalla.

Poliisimurhaajien edusmiehen vastapuolella pelaa kyseisessä oikeudenkäynnissä ensisijaisesti talousrikollisten puolesta selittelijöinä tutuksi tullut herraporukka.

Pelkistettynä suomalaisten asianajajien työnkuva on seuraava: puolustaa raiskaajia, murhaajia, valtiota ja muita epämiellyttäviksi koettuja tahoja. Samalla he pilaavat monen tavallisen suomalaisen elämän. Ei kovin kunniallinen ammatti.

Asianajajien moraalikäsitykset vaikuttavat vähintäänkin moderneilta. Kuitenkin ammattikunta on hyvin konservatiivinen ja tasa-arvokysymyksissä luterilainen kirkkokin menee edelle. Asianajajaliiton sivuilla voi hakea asianajan hakukriteerillä "sukupuoli". Onkohan asianajaja naisen euro edes 30 senttiä?

-Juntta Gran-

tiistai 28. elokuuta 2007

Entinen valtiomies

Paavo Lipponen on saanut neuvonantajapestin Pohjolan Voimasta. Muistaakseni entinen pääministeri ja puhemies piti työntää eurooppalaiselle huipputasolle ydinvoimaloita lobbaamaan. Ei pohjois-suomalaisia risupolttolaitoksia ohjeistamaan.

Jos Lipponen ei olisi muodollisestikaan vasemmistolainen hänen loppusijoituspaikkansa olisi ollut Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA). Nyt entinen valtiomies tekee pätkätöitä siellä täällä suuria kohuja aiheuttaen.

Media selostaa mielellään yksityiskohtia Paavo Lipposen pienestä työtilasta ja suureellisesta tavasta matkustaa. Samalla tarmolla viestimet "paljastavat" arkaluontoisia DDR-suhteita ja antavat kaiken maailman narsisteille kohtuuttomat määrät palstatilaa ja uutisminuutteja. Yllättäen ikivanhoihin vakoilukeskusteluihinkin on saatu Paavo Lipposen nimi sotkettua.

Suomalainen media, politiikka, tuomioistuimet ja liike-elämä kaipaavat kipeästi sukupolvenvaihdosta.

Media ei esimerkiksi suostu käsittelemään nyt 20-30-vuotiaita syvästi koskettanutta lamaa. Media ei kommentoi kovinkaan mielellään globalisaatiota, koska yritysjohtajat voisivat suuttua ja viestintäjohtajien vakanssit päätyisivät muille kuin mielisteleville toimittajille.

Politiikasta pitäisi siivota Kekkosen ajan opetuslapset eläkkeelle ja tuomioistuimille tekisi hyvää jos välillä kokeiltaisiin riippumasttomia tuomareita korkeissa oikeusasteissa. Liike-elämässä ei tekisi yhtään pahaa pieni moraalin palautus. Olisi hyvä muistaa, että raha tuo mukanaan yhteiskunnallista vastuuta.

Paavo Lipponenkin jää roikkumaan uudistusmielisten kiusaksi vielä pitkäksi aikaa. Kiitti vitusti kaunainen media!

-Juntta Gran-

maanantai 27. elokuuta 2007

Kännissä olet ääliö

Kaupunkien kaduilla ja internetissä on alkanut voimakas kampanja. Muun muassa bussipysäkeillä on kuvia nuorista aikuisista "noloissa" tilanteissa. Kampanja on kohdistettu yli 18-vuotiaisiin nuoriin. Taustalla on panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry. Eipä siis ihme, että kampanja on epäonnistunut jo alkuunsa. Vaikka ei panimoteollisuus oikein voi epäonnistua, joko tulee hyvä maine yhteiskunnan hyväntekijänä tai sitten kampanja ei vaikuta nuoriin ja panimoteollisuus saa rahaa.

Tuskinpa voidaan noin tärkeän asiakasryhmän "valistuksessa" olla kovin tosissaan, viimeistään Sedun läsnäolo taustajoukoissa herättää epäilykset. Mainokset katujen varsilla ja bussipysäkeillä yrittävät provosoivin kuvin saada ihmisiä kampanjan nettisivuille. Itse siellä käytyäni, löysin erittäin amatöörimäistä propagandaa. Niin ala-arvoista, ettei edes huumoriarvoa ollut.

Sivuilla puututtiin lähinnä humalatilassa suoritettuihin ystävien pahoinpitelyihin, järjettömään tavaroiden tuohoamiseen, känniraiskauksiin ja rattijuoppouteen. Mikäköhän on noissa rikoksissa se oikea suorittava ryhmä nuorten sijaan? Keski-ikäiset hoitavat tappelun, järjetön tavaroiden tuhoaminen menee myös heidän piikkiinsä. Rehellisyyden nimissä tietenkin alaikäisillä on pieni siivu tilastoissa näille. Raiskauksista vastaa Suomessa lähinnä maahanmuuttaja-siipi, ennakkoluulo tai ei, tsekatkaa tilastot. Loppuhuipennuksena vielä tuo rattijuopumus, jälleen kerran keski-ikäinen konkurssin läpikäynyt perusjuntti voittaa niskalenkin aikuisista nuorista.

Miksi vastuu väärinkäytöistä ja rikoksista muuten sysätään aina alkoholin ja nuorien piikkiin? Vanhemmathan eivät esimerkillään ole mihinkään vaikuttaneet. Alkoholi on itseasiassa yhteiskunnalle hyvä ystävä. Kännissä tuskin kykenee saamaan suurempaa vahinkoa aikaan, parempi se niin on, kuin selvinpäin alkaa agressioitaan purkaa. Petri Gerdtkin sen meille näytti, tuskin koskaan oli elämässään ryypännyt. Monta kuoli. Onhan noita rattijuopumuksista aiheutuneita kuolemia ja muuta. Kuljettaja yleensä ansaitsee Darwinin-lakien mukaan kuolla, muut uhrit voidaan laittaa vaikka väestön karsinnan piikkiin. Riittää ruoka paremmin meille muille ja säästyy rahaa noihin Sedumaisiin kampanjoihin.

-Teemu Sikari

perjantai 24. elokuuta 2007

S-pankki

Aika jännä juttu tuo S-pankki. Järjestely sinänsä vaikuttaa yksinkertaiselta toimenpiteeltä ja luulisi, ettei siitä sen suurempia vaikeuksia koidu. Näin meille asiakasomistajille on ainakin toistuvasti vakuuteltu. Taustalla kuitenkin kytee mitä ihmeellisimpiä pieniä asioita, jotka pahimmillaan tulevat rapauttamaan ainutlaatuisen idean käytännön toteutuksen pitkäksi aikaa.

Ajatelkaapa vaikka S-ryhmän kaupoissa tai toimipisteissä työskenteleviä ihmisiä. He ja heidän työnantajansa noudattavat parhaillaan kaupan alan työehtosopimuksia. Entäs sitten, kun pankkitoiminta alkaa. Suomen lakien mukaan, kuka tahansa ei voi pyörittää pankkitoimintaa ja ihan kuka tahansa ei näitä asioita voi tiskin takaa hoitaa. Tähän saakka S-tiliä on voitu hoitaa kaupan työntekijöiden toimesta, koska se ei ole varsinaista pankkitoimintaa.

S-pankki on kuitenkin selkeästi pankkitoimintaa ja silloin on oltava pankkitoimihenkilö tiskin takana. Tällöin hän kuuluisi STTK:laisten sopimusten piiriin, mikä taas ei varmasti käy järkevälle kauppiaalle. Pelkästään palkat ovat näissä sopimuksissa paljon paremmat, muista eduista puhumattakaan. Pahimmillaan tähän jupakkaan voi sotkeutua niin Palvelualojen ammattiliitto, ammattiliitto Suora, STTK, SAK, Finanssialan keskusliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen kaupan liitto. Taistelua voidaan käydä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.

Alustavasti työnantajapuoli ja S-ryhmä ovat sitä mieltä, että ilman muuta työntekijät S-pankin puolella noudattavat kaupan alan työehtosopimusta. Työntekijät vähääkään älyä omaavina, tulevat vaatimaan itselleen STTK:laista sopimusta. Periaatteessa kaikki tämä sekaannus saattaa johtaa siihen, ettei S-pankissa asiointi onnistu lainkaan kassoilla, vaan ns. info-pisteisiin laitetaan tarpeeksi "pätevät" henkilöt. Näin suomalainen ammattiliitto on tuhonnut erittäin hyvän idean ja tulevaisuuden valttikortin neuvotteluissa, ennenkuin mitään muutoksia on käytännön tasolla edes tapahtunut.

Eilen siirsin S-etukorttini erittäin näkyvälle paikalle kukkarossani, ihan vain protestiksi ay-pampuille.

-Teemu Sikari

keskiviikko 22. elokuuta 2007

Ari ei hevillä voita

Mitä minä sanoin. Ari Koivusesta on kuoriutunut uskomaton kusipää. Hiukan mainetta ja mammonaa, niin jätkän toilailuista ja egopullisteluista saa päivittäin lukea vähintään toisesta iltapäivälehdestä. Ellen J. sentään ymmärsi homoksi haukkua, tai no, sama kun sanoisi veden olevan märkää.

Ari myi ekalla levyllään julkaisuviikolla 37 000 kappaletta. Anna Abreu myi aamupäivässä 25 000 levyä. Arin levyä meni 20 000 julkaisuviikolla kaupoista kuluttajille. Annan levyä meni se 25 000 heti aamupäivällä. Anna hoiti Helsingin Stockmannilla nimmarikeikan urhoollisesti ja säteillen kunnialla loppuun. Hevi-Ari kai treenailee käsien tapaisia jäätyneitä pulkannarujaan. Joskus se vielä nostaa oman painonsa, hulppeat 35kg.

Teinipissiksillä on nyt näytönpaikka edessä. Mobiilimesettämiseen ja tv-chattaukseen kulutetut vanhempien rahat tulisi piratismin sijaan suunnata levykauppaan. Annan fanit ovat sen verran valveutuneita ja fiksuja, että tukevat tätä valovoimaista tähteä mieluusti aidon levyn oston verran. Arin levy on kuumaa kamaa ainoastaan DC++:ssa ja youtubessa.

Taidan muuten lyödä näin julkisesti vetoa siitä, että aiemmin huutelemani totuus tulee pitämään paikkaansa. Anna Abreu tulee debyytillään myymään ainakin 1000 kappaletta enemmän kuin Hivi-Ari. Hivi-Ari ei ole kirjoitusvirhe. Viittaan sillä Ellen Jokikunnaksen homo-huuteluun. Ari olisi hevin sijaan hivi, koska kaikkihan me tiedetään mikä tauti tulee, kun peppuja pökkii.

-Teemu Sikari

perjantai 17. elokuuta 2007

Närtåg till Nådendal

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin, aina vuoteen 1812. Turku oli juuri menettänyt asemansa pääkaupunkina ja sen lunasti Helsinki toisiksi suurimpana käsityöläiskaupunkina. Teollinen vallankumous ei vielä saavuttaisi Turkua kunnolla 80-vuoteen. 1827 Turku paloi viimeistä kertaa kaupunginlaajuisesti, jolloin viimeisetkin hallinnolliset rippeet siirrettiin Helsinkiin. Turku oli muutenkin menettänyt muutamia vuosia sitten Suomen suurimman kaupungin tittelinsä.

Jäljelle jäivät hyvät yhteydet länsimaailmaan ja erittäin värikäs historia. Muun muassa kristinusko oli rantautunut Turun lähialueilta Suomeen jo 1100-luvulla, tuoden uudenlaista, sivistynyttä kulttuuria kotikonnuillemme. Kuitenkin Helsingin valinta pääkaupungiksi oli helppo. Toisiksi suurin ja lähellä emämaa Venäjää. Turun viimeisellä suurella palolla oli myös osuutta siirron nopeaan käytännön toteutukseen. Minkälainen olisikaan Suomi tänäpäivänä, jos pääkaupungiksemme olisi jäänyt kaikesta huolimatta Turku?

Suhteemme Ruotsiin ja ruotsin kieleen olisivat eittämättä erilaiset, Länsi-Suomi alueena olisi kehittyneempi ja eloisa. Satakuntaa pidettäisiin varteenotettavana maakuntana ja Juhantalo ei koskaan olisi päässyt eduskuntaan. Eduskunta sijaitsisi Samppalinnanmäellä tai Vartiovuorella, upealla paikalla kirkasvetisen Aurajoen tuntumassa. Julkinen liikenne olisi toimivaa ja monipuolista, tietenkin vain Turussa. Raitiovaunua ei koskaan olisi poistettu ja lähijuniakin kulkisi. Korkeintaan helvetin ruma "funkkistyylinen" rautatieasema-rakennus olisi jätetty tekemättä ja tilalla olisi varteenotettavampi vaihtoehto. Baletomaanejakin Turusta löytyisi ainakin yksi, kun toinen kuolisi 2000-luvulla Picassojensa keskelle baari-illan päätteeksi.

Lähiliikenteen toimivuuden nimissä Turussa olisi myös metrotunneleita. Itäpuolella Kaarinalaiset kiroaisivat aluekaappauksia, joita Jan Vapaavuori ja Keijo Ketonen hallituksessa tehtailisivat. Kaarinaankin tulisi metrotunneli, kuten Raisioon juuri oltiin päätöksillä juntattu. Naantalin etelärajalle olikin jo tunneleita pitkin päästy iahn alkuajoista lähtien. Lähijunalla pääsi sitten lähemmäs muumimaailmaa ja muita huvipuistoja. Toisaalta Turussa olisi paljon enemmän eri kansallisuuksia ja Sedullakin olisi paljon enemmän geeliä päässä, siis kusta. Muna pystyssä kuitenkin mietin, mitä Hesburger nykyään voisi olla.

-Teemu Sikari

maanantai 13. elokuuta 2007

Pääkirjoitus

-Suomikin tarvitsee parlamentin ylähuoneen

Eduskunta juhli näyttävästi 100-vuotista taivaltaan ja osoitti samalla rappionsa syvyyden. Nyt olisikin mainio hetki muuttaa nykytilanteessa toimimatonta parlamentaarista järjestelmää perusteellisesti.

Kouri-ryhmän pitkä seminaarien ja työryhmien sarja päätyi useita näkökulmia punnittuaan ja poliittisia järjestelmiä vertailtuaan ehdotukseen parlamentin ylähuoneen perustamiseksi Suomeenkin. Ehdotus on Suomen oloissa poikkeuksellisen radikaali, mutta kehotamme kansalaisia kuitenkin pohtimaan tätä ajatusta perinpohjaisesti. Viime aikoina poliittinen keskustelu on ryöminyt naurettavan ja säälittävän välimaastossa. Tämäkin kielii suurien muutosten tarpeesta.

Kouri-ryhmä edustaa korruption suhteen erilaisia näkemyksiä, mutta kaikki jäsenet tuomitsevat jyrkästi TELA:n, Sitran ja Suomen Pankin kaltaiset piilokorruptiopesäkkeet. Esa Swanljung, Esko Aho ja Erkki Liikanen olisivat huomattavasti enemmän edukseen parlamentin ylähuoneessa kuin nykyisissä säälityöpaikoissaan.

Edellä mainittujen herrojen lisäksi Kouri-ryhmä ehdottaa parlamentin ylähuoneen jäseniksi ainakin Harri Holkeria, Paavo Lipposta, Jorma Ollilaa, Suvi-Anne Siimestä, Seppo Sarlundia, Riitta Uosukaista, Per-Erik Lundhia, Seppo Junttilaa, Heikki Haavistoa, Osmo Soininvaaraa, Pertti Mäki-Hakolaa ja Aatos Erkkoa. Puheenjohtajaksi ehdotamme Christoffer Taxellia.

Kouri-ryhmä haluaa tarjota kaikille merkittäville valtiomiehille, huippujohtajille ja asiantuntijoille arvokkaan lopun yhteiskunnallisessa elämässä. Tämä voidaan toteuttaa parhaiten perustamalla parlamentin ylähuone Suomeen.

-Kouri-ryhmä

sunnuntai 12. elokuuta 2007

Super-rengit

Jari Sarasvuo toi televisiohaastattelussa jokin aika sitten esille suomalaisen yrittämisen puutteeita. Sarasvuo myönsi suomalaisten olevan hyviä johtajia, mutta huonoja yrittäjiä. Suomalaiset johtajat tunnetaan maailmalla hyvin ja heitä arvostetaan korkeaslle. Yrittäjiä ei juurikaan noteerata Suomen ja lähialueiden ulkopuolella.

Nokia on tunnetuin ja menestynein suomalaisten johtama yritys. Suomalaiskansalliseen tapaan omistus on töpeksitty ulkomaille jo kauan sitten, mutta johtajistossa istuu vahva suomalaisedustus. Vielä vuosituhannen vaihteessa Nokian super-rengit eli johtokunta oli lähes kokonaan härmän jätkää. Yksi super-piikakin huseerasi Nokian verkkopuolella, mutta ryssittyään uransa tärkeimmän sopimuksen Sari tyttö siirtyi johtamaan maakuntaoopperaa Savonlinnaan.

Jorma Ollila väistyi Nokiasta sulaa laiskuuttaan 56-vuotiaana. Mutta hyvä renki tämä maatalon poika oli kansainvälisillekin sijoittajille. Jopa niin hyvä, että Ollila jäi Nokian viimeiseksi pääjohtajaksi.

Jorma ollilan kruununprinssikin on suomalainen, mutta miten käy seuraavalla nimitys kierroksella? Markkinoille lipsahtanut tieto Alexander Stubbin nimittämisestä Veli Sundbäckin seuraajaksi kertoo kovasta luottamuksesta suomalaisiin. On kuitenkin hyvä huomata johtokunnan ja hallituksen vahva kansainvälistyminen Nokiassa.

Suomessa on Nokian johtajien lisäksi pitkä lista muitakin super-renkejä. Stora-Enson eläköitynyt vuorineuvos Jukka Härmälä säilytti hankalissakin omistajatilanteissa ja konflikteissa kaikkien luottamuksen. Härmälä tosin suututti suomalaisen virkamies kunnan näyttämällä heille ovea kaikkien yritysten hallintoelimistä.

perjantai 10. elokuuta 2007

Tasa-arvo

Yleensä tasa-arvosta puhuttaessa kyseessä ovat väistämättä palkka-asiat. Millä alalla tienaa parhaiten ja kuka saa parempaa palkkaa kuin joku muu. Väitetään, että nainen tienää vähemmän, 80 senttiä miehen eurosta. Tätä totuutta onkin toitotettu jo 90-luvulta asti. Vertauskuvaan eivät naispalkkaerät ole vaikuttaneet. Sosiaalitantat kun tulevat niin paljon jäljessä kehityksessä, että heidän kielikuviensakin päivittäminen kestää yli vuosikymmenen. Ehkä tämäkin osittain selittää valheellista ja populisoitua palkkakuilua.

En usko, että pätevin henkilö voisi tienata vähemmän Suomen työmarkkinoilla. Yleissitovat työ- ja virkaehtosopimukset pitävät ainakin valtaosissa työpaikoista palkat taulukoiden mukaisina. Aion tähän väliin sanoa ääneen tabun, mistä ei Suomessa saa puhua tiettyyn sävyyn. Naiset saavat vähemmän palkkaa omilla aloillaan siksi, etteivät osaa vaatia itsenäisesti kohtuullista palkkaa. Tämän lisäksi heidän urakehityksestään otetaan vähintään vuosi pois yhdenkin raskauden takia. Raskaus ei nimittäin kasvata työkokemusta tai yhtiön tulosta, päinvastoin.

Raskaus on mielestäni hienoa asia, saadaan lisää entistä kyvykkäämpiä veronmaksajia tähän porvarilliseen maahan. Mielestäni lapsista huolehtiminen on kunniallinen ja hieno tehtävä, tätä väheksyvät lähinnä yksinäiset ja hedelmättömät sosiaalitantat. Lapsista huolehtimista verrataan jonkinlaiseen välttämättömään pahaan ja annetaan ymmärtää, että lapsi tappaa täydellisesti naisen elämän. Vitut sanoi Vatanen.

Tasa-arvon nimissä haluan tuoda ilmi, että naiset ovat itse pitäneet kiinni oikeudestaan tai velvollisuudestaan hoitaa lasta. Huoltajuuskiistat ratkaistaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina äidin hyväksi, elatusmaksut siis lankeavat aina miehelle. Otetaanko tämä huomioon tasa-arvopolitiikassa tai vuositulo-vertailuissa?

Isän oikeus lapseen erotilanteessa on olla viikonloppuisukki ja rahalähde. Äiti kerää lapsilisät ja elatusavut, omilleen hän pääsee kyllä. Mies ei voi edes anoa helpotusta lapsilisien maksamiseen, jos hän joutuu viikonlopun laatuajan vuoksi matkaamaan halki Suomen omalla kustannuksellaan. Viikot töissä ja viikonloput lasten kanssa. Miksi ihmeessä lapsi tuntisi itsensä riesaksi? Vaikka lapsi itse ilmaisisi halunsa asua isän luona, ei kiistatilanteessa isä silti ole vahvoilla. Tasa-arvoa? Tuskinpa monikaan kiukkuinen eronnut nainen koskaan suostuu lapsiaan biologiselle isälleen viemään. Tämä olettamus perustuu ihan yhtä hyviin johtopäätöksiin, kuin suurin osa demarien tuottamista tasa-arvotaulukoista, joissa indikoidaan miesten euron suhdetta naisten tuloihin.

Miten sitten perustellaan se, että maanpuolustusvelvollisuus on vain miehillä? Tasa-arvoisessa maailmassa myös nainen tarttuu aseeseen, eikä jää "pitämään kotirintamaa kunnossa". Mitä kunnossapidettävää siellä edes on? Laitetaan muksut valtiolliseen hoitoon, jolloin kotiin jäävien määrä minimoidaan. Kaikki aseisiin, näin ne puolustussodat sodittaisiin vapaassa ja tasa-arvoisessa maassa. Vähän täytyisi kuitenkin sirpaleliivejä modifioida, että isotkin tissit mahtuu. Erikoiskohtelua taas naisille, puhumattakaan pikkuhousu-lisästä päivärahoissa.

Joskus tulee sellainen olo, että tasa-arvoa vaaditaan ihan väärällä puolella. Se, että naiset eivät osaa vaatia kunnollista palkkaa tekemästään työstä ,ei voi olla miesten vika. Tottakai yritysjohtaja maksaa alaisilleen pienimmän mahdollisen mukaan, niin sitä menestytään ja kyetään kustantamaan investoinnit. Sitäpaitsi Suomesta löytyy yli 450 alaa, joilla nainen tienaa paremmin. Suurin osa julkisissa laitoksissa, mies- että naisvaltaisilla aloilla.

-Teemu Sikari

sunnuntai 5. elokuuta 2007

Se ei olekaan niin

Tälle foorumille on nyt saapunut selkeästi aiempaa enemmän satunnaisia ja ulkopuolisija kävijöitä. Tahdon painottaa, että tekstit ovat alunperin tarkoitettu tietyn käyttäjäryhmän saataville, mutta tekniikka ei ole vielä niin hallussa, että foorumimme voitaisiin sulkea ulkopuolisilta täydellisesti. Joistakin teksteistä onkin tullut huomatuksia palautteen muodossa ja kyseessä olevat kirjoitukset on poistettu välittömästi. Sillä emme kykene seisomaan fiktiivisten asioiden takana.

Kirjoituksilla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa, mutta toisinaan asiayhteyden tai pari voi tulkita ajankohtaisilla asioihin. Ajankohtaisuudella on tarkoitus luoda fiktiivisistä jutuista ainoastaan hieman mielenkiintoisempia. Fakta ja fiktio menevät toisinaan kirjoittamisen huumassa sekaisin ja sananvapauden raja saattaa venahtaa. Joskus raja on ylitetty asiattomasti ja siitä olemme kovin pahoillamme.

Summittainen tarkkailu paljastaa, että sivuston kävijämäärä on verraten erittäin rajallinen. Samoista ip-osoitteista käydään useita kertoja päivässä ja toisinaan joukkoon on eksynyt muutama Google-hakukoneen uhri. Sille emme mahda mitään, tietääksemme. Ulkopuolisella satunnaiskävijällä ei ole mahdollisuutta nähdä tekstien läpi ja väärinkäsitys on valmis.

Ulkopuolisille vinkiksi, että tarkoituksenamme on kirjoittaa niin provosoivasti, että teksti herättäisi lukijan ajattelemaan omia asenteitaan. Toivottavasti humaanimpaan ja moraalisempaan suuntaan. Kuitenkin tästä lähtien omasta kirjoittamisestani jää systemaattisesti pois kaikenlainen asiayhteyksillä kikkaileminen ja pointtien kiteyttäminen henkilöihin. Aiempia kirjoituksia olemme mielihyvin valmiita muokkaamaan, jos ulkopuolinen katsoo rajan ylityksen tapahtuneen.

Kyllä, tämä on julkinen anteeksipyyntö kaikille teille, ketkä koette olevanne loukattuja tai väärinymmärrettyjä. Meihin saa yhteyden palautekentän kautta, jotta rajoista voidaan neuvotella myös kansan kesken.