tiistai 25. maaliskuuta 2008

Euroopan presidentti

Euroopan Unionin jäsenvaltiot pääsevät pian riitelemään historiallisesta virkanimityksestä.; perusteilla on euroopan presidentin virka Brysseliin. EU-virkamiehet uskovat saavuttavansa unionille suurvalta-aseman maailman politiikassa Yhdysvaltojen ja Venäjän rinnalla. Jokainen suurvaltapolitiikkaa tunteva tietää, ettei EU:sta koskaan tule maailman politiikan avainpelaajaa. Euroopan presidentti tulee olemaan maailman politiikassa yhtä vaikutusvaltainen kuin Johannes Koskinen on Suomen politiikassa.

Iso-Britannian ex-pääministeriä Tony Blairia on kaavailtu presidentin tehtävään. Blair tuskin nousee virkaan Irakin sodan rasitteiden vuoksi. Oikeastaaan kukaan Britti ei ole sopiva EU:n tulevaan huippuvirkaan. Britit suhtautuvat unioniin ylimielisesti ja ovat jättäytyneet rahaliitostakin ulkopuolelle. Lisäksi koetaan, että saarivaltio olisi liikaaa Yhdysvaltojen talutusnuorassa.

Entisistä Varsovan liiton maistakaan ei voi nousta Euroopan presidenttiä, mikäli halutaan säilyttää edes viimeinen uskottavuuden murunen. Venäjän ja EU:n väliset suhteet kärsisivät jos presidentiksi nostettaisiin joku Neuvostovallasta katkeroitunut kiukuttelija.

Sellaiset EU-maat, jotka voivat esittää vakavissaan ehdokasta tulevaan huippuvirkaan ovat vähissä. Saksalla ja itävallalla on natsi-menneisyytensä, Ruotsi ei ole rahaliitossa, Hollanti on liian vapaamielinen, suomalaiset liian tyhmiä, Espanja ja Italia liian korruptoituneita ja Portugalilla on jo huippuvirkansa unionissa. Belgialainen ehdokas koettaisiin kotiin päin vetämiseksi ja Luxenburg on liian pieni maa.

Tuleva presidentti on todennäköisimmin ranskalainen, paikallisen eliitin edustaja. Vahva nimi tulee olemaan Ranskan pääministerinäkin toiminut Dominique de Villepin.

-Juntta Gran-

maanantai 24. maaliskuuta 2008

Aikakone

Ruotsinlaivalla on mukava käydä kerran viidessä vuodessa. Onhan määränpäänä sentään kansankoti RUOTSI!!! Itämeren kallein laivasto on samalla maailman tyylittömin risteilijä kavalkaadi. 250 miljoonan euron arvoinen Silja Serenade starttaa joka toinen ilta Helsingin arvokkaimmalta tontilta kohti Tukholmaa. Mutta miksi? Siihen ei yksinkertaisesti ole järkiperusteita.

Talvisodan alettua ruotsalaiset keräsivät vaatteita ja ruokaa naapurimaan kärsimystä lievittämään. Serenaden porealtaissa kiittämätön sukupolvi kuluttaa puolessa tunnissa saman verran rahaa kuin sodasta toipuva Suomi maksoi vuodessa sotakorvauksia. Siinä sivussa suomalaiset känniääliöt homottelevat ruotsalaisia kanssaihmisiään ja ovat autuaan tietämättömiä talvisodan ikävyyksistä.

Ruotsinlaiva on aikakone vuoteen 1992. Palvelu, ulkoinen asu ja tunnelma on jämähtänyt kyseiseen vuoteen. Suomalaisten nuorten käytös on samaa luokkaa kuin hunnisotilailla. Eurooppalainen juomakulttuuri ei ole vielä valloittanut ainakaan Silja Serenadea.

Ruotsiin tultaessa ensimmäinen näky on hotelli Ariadne. 17 kerroksinen jättiläinen rakennettiin laman kynnyksellä rajattomalla budjetilla Silja Linen asiakkaille. Ariadne tulee julistaa suojelukohteeksi juppikauden komeana muistomerkkinä. Silja Serenade sen sijaan kannattaa patentoida aikakoneeksi ennen seuraavaa maailmannäyttelyä.

-Juntta Gran-

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Nainen vaietkoon eduskunnassa

Ilkka Kanervaan on lähipäivinä kohdistunut mittavaa kiinnostusta. Vaalit ovat tulossa ja kaikkien pienten puulaaki-vetäjien on nopeasti otettava asiaan kantaa, nostaakseen nimeään esiin. Median edustajia asetelma ei haittaa, saavat kerrankin revittyä kansaa kiinnostavia otsikoita periaatteessa aivan turhasta asiasta. Samalla saadaan hyviä kuvia idiooteista linjaamassa omia mielipiteitään typerä perusvirne kasvoillaan.

Pahiten kasvonsa menettää tässäkin jupakassa yksi vihatuin erityistyhmä - naiset. Naisten edustajat ovat yllättävän voimakkaasti liikkeellä, toinen toistaan typerämmillä mandaateilla. On valiokuntien sihteereitä ja puolueen puheenjohtajaa kaiken muun pahan lisäksi. Naurettavin kaikista lienee kuitenkin Kokoomusnaisten puheenjohtaja. Lieneekö tasa-arvojupakkafeministi kuitenkin väärässä puolueessa?

Olisin odottanut Ilta-Lehden otsikoissa oman puoluetoverin selkään puukottamista nimittäin SDP:ltä(Saatanan Demari Puolue). Se asia olikin viikonloppuliitteen seuraavalla sivulla, joten ei tarvinnut siitä huolestua. Takaisin Kokoomusnaisiin. Henna Virkkunen ottaa pikkuisen liian rohkeita askelia eteenpäin. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että kaikkien puolueiden naisryhmien puheenjohtajat ovat yhtä paska kanssa. Verratkaa vaikka Keskustan Jäätteenmäkeen. Vittu että hävetti.

Ensinnäkin Kanerva on ollut kansanedustajana vuodesta 1975, Esko-Juhani Tennilän kanssa siis pitkäaikaisin. Eturivin miehiä molemmat. Hennan ensimmäinen kausi alkoi 2007 ja hänen miehensä on Hankajärven kunnanjohtaja, vautsi vaude. Silloin kun Henna veti ekoja kiljukännejään 1990-luvun alussa, vaihtoi Kanerva Holkerin hallituksessa kansliaministerin tehtävät liikenneministerin salkkuun. Molemmissa on toki omat puolensa.

Demariainesta Virkkusesta löytyy runsain mitoin, hän nimittäin valmistelee parhaillaan väitöskirjaa ministereiden eroon johtaneista skandaaleista. Eivätkö Juhantalo ja Jäätteenmäki riitä, kun pitää omaan pesään kusta, Henna? Mister Ike on kuitenkin Kokoomuksen ainut vetävä voima tällä hetkellä, sillä Kataisesta ei ole kenellekään mitään hyötyä, muut ovat palkkiovirkoja ja Kanerva hoitaa homman himaan. Runsaassa kuukaudessa vuonna 2007 alkaneesta ministerin virasta alkoi ulkopolitiikassakin tapahtua todellisia edistysaskelia ja samalla Ike ehti kiertää Suomeakin katsomassa oikeasti äänestäjiään.

Virkkusen ainoa todellinen ansio on pääsynsä Wikipediaan, mutta sieltäkin totuus tulee lopulta julki, Virkkusen artikkeli on tynkä, kuten on edustaja itsekin. Yksityiselämään on oikeus edustajillakin ja medialla samanlainen oikeus tuoda saamiaan tietoja julki. Idiotismi on jokaisen ihan oma valinta ja Kanerva vetää tästä jupakasta isot pisteet kotiin, sinä et.

-Teemu Sikari

maanantai 10. maaliskuuta 2008

Olusilla

Joka toisena maanantaina on suuri juhlapäivä kaikille niille vanhuksille, ketkä eivät sotaan osallistuneet. Tämä ei niin uljas joukko kokoontuu Hakaniemessä sijaitsevaan Juttutupaan haisemaan kilpaa naftaliinilta ja Mennen-partavedeltä. He keskustelevat menneistä ja hartaana odottavat kunniavieraita. Yleensä kunniavieras on joku, joka toiminnallaan on yksin syyllinen Suomen lamaan tai sitten kuumehouruissaan alustajaksi suostunut kolumnisti.

Jokainen terve nuori tietää nyt mistä puhun. Poliittisen historian klubi kokoontuu kahden viikon välein Graniittilinnaan juomaan punaviiniä ja hakemaan ansaitsematonta pätemispääomaa. Kaikkeen tähän ovat syypäitä Stadin demarit, yleisesti on helpompaa kirota kaikki demarit. Tasa-arvon nimissä tietenkin. Juntta varmaan kertoo meille lukijoille pian tilaisuuden alustajasta ja itse aiheesta - globalisaatiosta.

Olimme ystäväni kanssa varanneet pöydän aivan eturivistä, taisimme tahallisesti astua lierojen kuningasdemareiden varpaille. Pöydän vieminen demareilta oli kuin Heinäluoman luopuminen puheenjohtaja-kisasta. Tuolit vietiin ympäriltämme välittömästi, koska niiden valtias syöstiin vallasta. Haaskalla olivat heti rumat läskit alkoholistit. Puhetta tilaisuudessa johti itseoikeutetusti Känni-Kekkonen. Hän ehti juoda ennen tilaisuuden alkua kolme pitkää, kun itse olin saanut ensimmäiseni puoleenväliin.

Känni-Kekkonen naurahteli väärissä kohdissa ja kertoi kotkalaisuudestaan. Ensi kesänä minä ja ystäväni viemme Kotkan kaupungilta viimeisetkin arvostuksen rippeet ja mahdollisuudet globaalissa Suomessa.

Vihaisen pettyneinä lähdimme kesken tilaisuuden pois ja totesin puoliääneen ovella:"Vittu mitä paskaa". Tähän eräs katkeroitunut 58-vuotias demokraattitantta vastasi viinanhuuruisella äänellään: "Just niin! Vittu mitä vitun paskaa. Mun tytär tuli eilen vittu Kiinasta ja ne ei osaa siellä ees vittu englantia".

Suomi on sitten globaali maa.

-Teemu Sikari

sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Naapurina suurvalta

Suomen kovin kapitalisti on nykyään kotkalainen kauppakamarimies Jyri Häkämies. Mikael Lilius ja Eero Lehti vaikuttavat Häkämiehen rinnalla korpikommunisteiltä. Häkämies luottaa tunnevammaisten yritysjohtajien arvostelukykyyn kuin vuoreen.

Kuten kunnollisen kapitalistin kuuluukin, Häkämies ei kunnioita politiikkaa tai diplomatiaa lainkaan. Puolustusministeri Häkämies suututtaa rutinoituneesti mahtivaltion toistamalla sen nimen vielä kolme kertaa, varmuuden vuoksi. Olkoonkin kyseessä ydinasevaltio, jonka kanssa Suomella on strategisia kauppasuhteita ja yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa.

Suomessa aikuiset miehet päivittelevät Putinin ihmisoikeusrikkomuksia. Venäjällä presidentti kabinetteineen taistelee mafiaa, talousrikollisia, isänmaan vihollisia ja poliittista kaaosta vastaan. Aina Kremlissä ei ole aikaa tarkistaa Amnestylta viimeisintä ohjeistusta.

Venäjän vaaleja jaksetaan ilkkua loputtomasti, mutta amerikkalaisten, kaikki naurettavuustasot ylittävä, presidentinvaali-show katsotaan normaaliksi demokratiaksi. Amerikkalaisten vaalirahan tuhlaus kilpailu on toki mukavaa viihdettä. Vielä hauskempaa se olisi jos Yhdysvallat ei olisi sotaa käyvä ja talousahdingossa oleva suurvalta joka kärsii ennätyskorkeista rikostilastoista.

Suomi ei ole Venäjään verrattuna ainoastaan pinta-alaltaan pieni; suomalainen luonnekin on pikkumainen. Venäläinen sielu ymmärtää elämää ja erotiikkaa. Suomen pääministeri puuttuu naisasioissaan ainoastaan retoriikkaan.

-Juntta Gran-