torstai 29. maaliskuuta 2007

Lasittunein silmin

En luonnehtisi Rinnettä aivan särmikkääksi ja suoraselkäiseksi. STTK:n johtajaa hänestä ei ainakaan leivota. Eiköhän SAK:n ajoilta ole selvää, ettei miehelle voi antaa luottamusta vaativaa tehtävää, kun ei osaa tai halua edes matkalaskujaan rehellisesti tehdä.

Rinne on näitä harvoja demaritanttojen liehakoimia populismigeneraattoreita. En olisi muuten käyttänyt tuollaista sanaa, mikä stilistiikkani pilaa aivan täysin, mutta nyt puhuutaan sentään järjestöistä. Rinne kiteytyy mielikuvana edelleen siihen ERTO:n väsyneeseen puheenjohtajaan, joka lasittunein silmin lipitti olutta omalta osaltaan viimeisillä ERTO:n kesäpäivillä.

Jospa sinä Juntta menet ja hoidat itse sen STTK:n puheenjohtajuuden, onhan sinulla kokemusta...

-Teemu Sikari

keskiviikko 28. maaliskuuta 2007

Antti Rinne

Antti Rinnettä pidetään särmikkäänä ja suoraselkäisenä henkilönä. Mukavaksi en ole kuullut häntä koskaan kehuttavan. Mutta tarvitsevatko globalisaation kurimuksessa kamppailevat teollisuuden toimihenkilöt edusmiehekseen mukavaa miestä?
Teemu Sikari voi luulla Antti Rinteen olevan uhoava öykkäri. Itse luulen Antti Rinteen olevan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n tuleva puheenjohtaja. Tiukka linja palkansaajien edunvalvonnassa tulee lisääntymään tulevaisuudessa kun Antti Rinne johtaa STTK:ta ja Eero Heinäluoma SAK:ta.

-Juntta Gran-

Juntta Gran

Kohta saat saatana postia Puolustusvoimilta. Viimeistään ens viikolla.

Demarien kuukautiset

Olin vähän salaa pelännyt tätä pahimmissa painajaisissani. Tiesin, ettei porvarihallitukseen siirrytä ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta en olisi ammattiliitoilta tätä uskonut. Kiukuttelevat demariliitot haluavat välttämättä kiusata taas omia punaisia tovereitaan, kun eivät käyneet "oikeaa" puoluetta äänestämässä".

Demarivaltaiset liitot ovat alkaneet kilpaa puhua, että tupoa ei välttämättä tuollaisen hallituksen kanssa saada aikaan ja paikallinen sopiminen on väistämätöntä. Mitään neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, hallitusta ei ole muodostettu ja nyt jo äärifeministiset demarivaltaisten liittojen puheenjohtajat kiukuttelevat. Toisaalta näitä kiukutteluja tulee yleensä kerran kuukaudessa, vähintäänkin. Nyt on toisaalta niin pahoja soraääniä, että jaksan epäillä ammattiliittojen vaihdevuosia.

Ainut ammattiliitto, missä uskalletaan julkisesti kannattaa tupoa, on Metalliliitto. Sielläpä ei olekaan ääripunaista ammattiliitoissa ryvettynyttä kahvimahaista feministitanttaa johdossa. Erkki Vuorenmaa on ammattiliittojen osalta harvoja todellisia tekijöitä, hän ei hakeudu mediaan itkemään asioitaan vaan hoitaa niitä itse. Miksiköhän metalliliitolla on niin vahva asema ja esimerkiksi TeHy saa pian taistella olemassaolostaan.

Jaana Laitinen-Pesola on viime vuodet luotsannut TeHyä populistisella asenteella. Aina ollaan itkemässä jossain lehdessä tai lakossa, että pitää saada niitä ja näitä etuja. Vittu, teitä on 124 000 ja asemanne on paskempi, kuin paperiliiton siivoojilla. Väitän, että omassa luotsissani olisi vähän erilaiset tuulet terveydenhoitajan arjessa. Tämä on niin ominaista kaikelle, missä vain demareita esiintyy, liitoissa, kunnissa ja missä tahansa ilmaisen kahvin jakeluun liittyvässä asiassa.

Ammattiliitot haluavat väkisin heikentää etujaan nyt, jotta myöhemmin voidaan taas sanoa, että porvarit pilasivat maan. Politiikasta ymmärtämätön duunari vähät välittää näistä poliittisista peleistä, kun osa ei edes tiedä mitä eroa on hallituksella ja eduskunnalla. Duunareille jos joku nämä asiat selittäisi totuudenmukaisesti, niin saisi Laitinen-Pesolakin kotona pelätä. Viina on halpaa ja siitä saa hyvää pontta raivolle.

Ajanvietteeksi taidan hakea joka ikisen demarikansanedustajan kuvan. Teen niistä kollaasin ja kirjoitan punaisin, isoin kirjaimin päälle: Sä et vaan osaa! Laitan sen levitykseen salaa kaikkialle, kenties lähetän vielä edustajillekin. Onneksi netissä ei kansanedustajien mielestä saa kansanliikettä aikaan, edes tekijänoikeuslaista.

Liitoissa on taas puhetta isoista palkankorotushaaveista, kun talouskin on kasvanut. Te ette tasan saa mitään palkankorotuksia, ennenkuin eläkkeenne on maksettu.

Olisi nyt porvarihallitus kaiken sen panettelun arvoinen ja näyttäisi noille kiukuttelijoille paikan nurkassa. Hävetkää.

-Teemu Sikari

tiistai 27. maaliskuuta 2007

Kuinka äkäpussi kesytetään

Antti Rinne, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja ja AKT:n entinen lakimies. Olin aikoinaan tyytyväinen puheenjohtajavalinnastasi. ERTOn isomahainen mönkijäinen oli täydellinen vastus umpifeministiselle vastaehdokkaalle. Rissasen kiekuva vasemmistofeministinen puhetapakin oli osasyy murskatappioon.

Voisi Rinteen-setä pikku hiljaa ymmärtää, että ei se työnantaja ole mikään arkkivihollinen. He antavat meille töitä, he ruokkivat meidät, he maksavat asuntolainamme ja me itkemme tulospalkkioiden perään. Heti kun aikakone keksitään, niin tiedän kyllä kuka lähtee muna pystyssä mellakoimaan 60-luvulle, vitun idiootti. Heti valinnasta lähtien, on Rinne TU:n sisäisissä seminaareissa lupaillut ties minkälaisia lakkoja. Maha pystyssä ja katse kahvista lasittuneena.

Sittenkun niitä lakkoja järjestetään, niin laittomiahan ne ovat olleet. Viimeisestä liitto maksoi 60 000 euroa. Arvatkaa kuka sen maksaa? Jäsenetpä hyvinkin. Yhteisvastuullisesti summa ei näy, eikä kuulu missään, rivijäsentä ei siis vituta. Onneksi Stora Enson fiksut sedät keksivät rangaista myös niitä idiootteja, ketkä lähtivät laittomaan lakkoon mukaan.

Heillä ei todellakaan ole mitään oikeutta tulospalkkioihin. Samat tyypit ketkä ovat joka lakossa mukana, eivät tee työskennellessäkään töitä. Heidän sairaspoissaolonsa hipovat raja-aitoja ja luonteeltaan ovat muutenkin demareita. Yritä tässä nyt rakentaa parempaa tulevaisuutta, kun suuret ikäluokat elävät vielä jossain punakaarti-ajoissa ja kiukuttelevat, kun eivät saa sitä ja tätä ja tuota. Pokemon-sukupolvikin kiukuttelee vähemmän, jos Pikachu-korttia jää saamatta.

Rinne, olet pelle, mene itseesi. Toimihenkilöunioni, olet epäonnistunut kaikessa, toivottavasti konkurssi odottaa. Nuoria ette ainakaan saa nykyisellä systeemillänne millään mukaan.

-Teemu Sikari

maanantai 26. maaliskuuta 2007

Ruotsi rules

Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask haluaa, että ruotsalaiset nuoretkin voisi laittaa huumetesteihin. Alle 15-vuotiaita pitäisi hänen mukaansa testata niin veri- kuin virstanäytteilläkin. Eikä lapsen halukkuuttaa paljoa kyseltäisi.

Ihan oikein, kerrankin jotain järkipäätöksiä. Siinä menee aika iso asiakasryhmä kolumbiaaneilta. Menisivät oikeisiin töihin niiden vasemmistososiaalihippien kanssa.

-Teemu Sikari

lauantai 24. maaliskuuta 2007

Figlio discraziato - kunnioituksen puute

Pokka pitää taas. Annetaan miehelle sauva, hiippalakki, lapsia nussivia käskyläisiä ja sananvaltaa lukemattomiin ortodoksi-kusipäihin. Mitä tämän summaksi saamme? Paavi Benedictus XVI:n, hänellä on taas tärkeää asiaa laumalleen.

EU, monia eurooppalaisia valtioita yhdistävä talousyhteisö ja omista valtioistaan sivuutettavien poliitikkojen karkotuspaikka täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Paavimme suuttui tälle yhteisölle, koska se ei 50-vuotisjulistuksessaan maininnut Jumalaa.

Voi herra Jumala(mainittu) mikä määrä on äijällä kusta päässä. Onko EU:n asia huolehtia jostain hengenravinnosta? Ei ole. Se on pyhän paavin pyhä tehtävä, täytä se. Samalla voisit miettiä omia kutsumuksiasi, jatkaakko samalla linjalla, kuin aikoinaan Hitler-jügendissä. Ehkä nykyiselle paaville ortodoksit ovat vähän kuin se valittu kansa, minkä tehtävänä on kammioida muut.

-Teemu Sikari

Opaskoira myytävänä

Paavo M. Väyrynen ei ymmärrä Kekkosen aitoja tarkoitusperiä. Vai kieltääkö arvon Juntta Gran Väyrysen yhteyden välitysöljyillä pelaamisen 1981 Viktor Vladimirovin kanssa? Kekkosen suhteet itään olivat välttämätön paha, kun pyrittiin vahvasti länteen. Keskusta-puolueesta tuttu koplailu kulminoituisi Väyryseen, ellei Juhantalo olisi sahtimestarin arvonimen ohella sitäkin termiä varastanut. Oli erittäin typerää ja edesvastuutonta tehdä moisia kauppoja vain Karjalaisen presidenttiehdokkuuden eteen.

Epäilen kovasti Väyrysen kekkoslaisuutta, sillä tarkastellessani hänen tuottamiaan teoksia, niissä näkyy selvää, omaleimaista EU-kritiikkiä. Maastrichtin-sopimuksen ideologia taitaa kuitenkin olla enemmän näitä Kekkosen aitoja tarkoitusperiä. Vai tarvitsetko sinäkin sokea-Juntta opaskoiraa, näkemään Urhon kovan pyrkimyksen Suomen länsimaalaistumiseen?

Väyrysen asettaessa arvovaltansa peliin 1982 presidentinvaaleissa Ahti Karjalaisen puolesta, lausui Johannes Virolainen "Ei pidä panna arvovaltaansa peliin, kun kerran ei ole mitään arvovaltaa". Virolainen oli kyllä pitkään ollut Kekkosen epäsuosiossa, mutta ei suinkaan aina. Virolainen voitti tuolloin taiston Karjalaista vastaan puolueensa presidenttiehdokkuudesta.

Aina niin kovin huvittavaa on, kun nämä katkerat sivuäänet tulevat esiin vaalien jälkeen. Tullaan puhumaan politiikkaa, vaikka omasta puolueesta ei löytynyt äänestyskelpoista ehdokasta. Ellet sitte Juntta Gran hyväksy, että puolueesi tulevaisuus makaa Henri Vähäkainun harteilla.

-Teemu Sikari

Väyrys Paavosta

Ihmettelen suuresti kuinka Teemu Sikari arvostelee Keskustan vanhaa isäntää ja Keminmaan suurta poikaa. Paavo Väyrynen sai äänivyöryn Lapissa, eikä luvannut äänestäjilleen liikoja.
Paavo V. on aina ollut mielipiteet jakava persoona, mutta esimerkiksi hänen ahkeruuttaan ja periaatteellisuuttaan ihaillaan yli puoluerajojen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun media yrittää pelata Paavoa pussiin. Eikä varmasti viimeinenkään.
Teemu Sikarin kommentit joutuvat outoon valoon siksikin, että hän väsymättä palvoo Urho Kekkosta. Paavo Väyrynen nimittäin edustaa nykypolitiikan harvoja kekkoslaisia.

-Juntta Gran-

Porvarihallitus 2007-2011

Tulevan porvarihallituksen salkkuja jaetaan kuin nahkiaisia Kalajokilaaksossa. Pääministerinä jatkaa luonnollisesti Matti Vanhanen.
Keskustan muut ministeripaikat menevät Mauri Pekkariselle (ympäristöministeri), Sirkka-Liisa Anttilalle (maa- ja metsätalousministeri), Hannes Manniselle (alue- ja kuntaministeri). Kahden viikon kuluttua julkisuuteen tuleva yllätysnimi on Esko Aho, joka siirtyy vaalikauden ajaksi hoitamaan valtion yhtiöiden omistajuuspolitiikkaa.
Kokoomuksen salkut on jaettu tylsästi Sauli Niinistölle (ulkoministeri), Jyri Häkämiehelle (kauppa-, ja veljeni-on-vaimon-hakkaajaministeri), Sari Sarkomaalle (sosiaali- ja terveysministeri), Kimmo Sasille (oikeusministeri). Jyrki Katainen saa ristikseen haastavan työministerin salkun. Kokoomus kutsuu hallituksen valtiovarainministeriksi Jussi Järventauksen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan. Kokoomus yritti löytää rahakirstun vartijaksi pätevää naista tehtävässä kuitenkaan onnistumatta.
Rkp saa yhden ministeripaikan Stefan Wallinille (kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri)
Vihreät saavat jälleen peruspalveluministerin salkun Tuija Braxille.

-Juntta Gran-

Porvarihallitus ja vitun Väyrynen

Matti Vanhanen on mennyt sekaisin. Keskusta haluaa sekä pääministerin, että ulkoministerin salkut. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Ottaen huomioon Keskustan mittavan tappion vaaleissa ja kansan ilmaistessa poikkeuksellisen selvästi mieltään Kokoomusta äänestämällä. Ymmärrän kyllä, että mediaa käytetään nyt hyväksi poliittisessa pelissä ja yritetään vahvistaa omia neuvotteluasemia. Silti tuollaiset lausunnot ovat edesvastuuttomia.

Pääministerin paikka tottakai kuuluu Keskustalle, se annettakoon onnistuneesta torjuntavoitosta. Kuitenkin seuraava paikka eli valtiovarainministerin salkku, menee ehdottomasti Kataiselle. Nähdään ainakin, osaako porvari talouspolitiikkaa. Ulkoministerin salkussakaan ei pitäisi olla mitään ongelmallista. Käsittääkseni herra Niinistö on siitä ollut kiinnostunut ja hyvä niin. Yksinkertaisesti Keskustan riveistä eikä mistään muualtakaan löydy pätevämpää edustajaa hommaan. Niinistöllä luulisi olevan sellainen asema, missä otetaan, eikä saada.

Paula Lehtomäki voi painua venäjäntaitoineen sinne rajan taakse. Yksinkertainen venäjänkielen osaaminen ei pätevöitä ulkopolitiikassa, ehkä meillä on kuitenkin varaa pariin oikeasti ammattitaitoiseen tulkkiin. Ei Lehtomäkeä ulkoministeriksi, spasiba. Keskusta voisi ottaa kulttuuriministerin ja opetusministerin. Kuitenkin nämä sisäpoliittiset asiat osataan Keskustassa ihan hyvin.

Paavo Väyrynen. Paavo Paavo Paavo. Vitun Väyrynen. Mitä vittua Väyrynen? Paavo Paavo Paavo. Ensinnäkin, Iltalehdenkin lukijat ovat ilmaisseet mielipiteensä. Paavo takaisin europarlamenttiin, jos pystyy kiukuttelemaan tuossa asemassa, niin pois vaan. Kaveri ei jaksanut vaalien tuloksien jälkeen edes päivää odottaa, kun jo puhemiehistöön itseään tyrkytti. Nyt ollaan parin yöunen jälkeen ehdottomampia. Pitää saada puhemiehen titteli tai vähintään ministerin asema. Taitaa raha merkata Paavolle paljon. Paavo Paavo Paavo. Vitun pesusieni.

Keskustalla on muitakin valttikortteja, Matti on vetänyt uuden porvareille tarkoitetun ministerin viran taskustaan. Voisi noita valtion omistuksia ohjailla. Vittu mikä turha virka, kaikki sen tietää, ettei sillä viralla ole mitään virkaa. Matti häviää vielä tämän erän ja taistelun. Hän käyttää mediaa väärin ja siitä Kokoomus vielä rankaisee. Se ei ole neuvottelua, että keksitään uusia virkoja vastapuolen tyynnyttämiseksi tai pian Kokoomuskin ehdottelee uutta peltoministerin salkkua.

Oletteko muuten koskaan miettineet, että miksi ministerin virat aina menevät kansanedustajille? Ainoastaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta näin on aina ollut. Miksei niitä virkoja täytetä aidosti pätevillä ihmisillä? Sekin kerta, kun ministerinä oli asiantuntija, oli viran hallinnasta enemmän haittaa kuin hyötyä. Siihen tarvittiin siis syntipukki. Näin kivoja ja rehellisiä edustajia meillä on Suomessa.

-Teemu Sikari

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Joseph Goebbels

Harvoin uskalletaan todellisia esikuviaan tuoda esiin, koska pelätään niiden kaikkien ominaisuuksien henkilöityvän suoraan omaan persoonaan. Yritän kuitenkin selittää tässä tekstissä, miten Joseph Goebbels on vaikuttanut elämääni, ilman, että minua leimataan ties minkälaiseksi kansallissosialistiksi.

Joseph Goebbels oli aikoinaan Hitlerillekin tärkeä kansallissosialistisen puolueen jäsen. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän olisi halunnut osallistua sotaan, mutta kampurajalka esti pääsyn riveihin. Tämän sijaan Goebbels sivisti itseään kirjallisuuden ja filosofian opinnoissa eri koululaitoksissa Saksassa.

Ensimmäisen maailmansodan lopputulos eli Saksan antautuminen oli Josephille käsittämätön henkilökohtainen kriisi. Ajat olivat kaikin puolin erittäin vaikeita, hänen tekstejään ei enää julkaistu lehdissä tai kustantamoissa. Vastavalmistunut tohtori oli tyhjän päällä. Oltuaan monissa ääriliikkeissä, niin vasemmalla kuin oikeallakin. Päätyi Goebbels kuitenkin ihailemaan sosialistista talous- ja yhteiskuntajärjestelmää.

Goebbels ei ollut antisemitisti, mutta saadessaan potkut yhdeksän kuukauden jälkeen pörssimeklarin toimesta, alkoi hän uskoa juutalaisten olevan syypää rahatalouden ongelmiin. Goebbels oli pahoissa vaikeuksissa taloudellisesti, jotka huipentuivat vuonna 1923.

Hitler oli tehnyt omilla puheillaan vaikutuksen Goebbelsiin ja päinvaston. Goebbelsista tuli Adolfin puhuja ja prpagandavastaava Reininmaasta Westfaleniin. Kuitenkaan suhde Hitleriin ei ollut vielä vankkumaton, vaan monien mutkien kautta Goebbels haki aatteellista minäänsä. Huipennuksena itsensä hakemiselle hän liittyi Strasserin veljesten kimppaan ja Goebbels alkoi kutsua itseään "saksalaiseksi kommunistiksi".

Hitler kuitenkin kutsui Goebbelsin puhumaan puolueen "vanhoille taistelijoille" Münchenin Bürgerbräukelleriin, joka oli olutkapakan vallankaappausyrityksen keskuspaikka ja puoleessa kulttimaineen saanut keskuspaikka. Puolueen veteraanit ottivat Goebbelsin vastaan haltioituneesti, ja Goebbels puolestaan tuli vakuuttuneeksi Hitlerin johtoasemasta. Tästä lähtien hän pysyi Hitlerille horjumatta uskollisena aina tämän kuolemaan asti.

Loppuun saakka Goebbelsin kannanotot olivat ristiriitaisia koskien juutalaisia, vaikka hän oli toiminut jopa valtakunnan propagandajohtajana ja hänellä oli jopa omat joukkonsa komennettavina. En ihailekaan henkilöä hänen aatemaailmansa tai asemiensa perusteella. Vaan olen vaikuttunut hänen propagandataidoistaa ja lahjoistaan niin esiintyjänä kuin suurille massoille puhujana. Itselle on sentään ongelmallista puhua edes 10 ihmisen edessä.

Älkää siis pitäkö minua natsina tai muunlaisena pellenä idolieni takia. Minun aatemaailmani on ihan terveellä uussovinistisella juutalasiviha-pohjalla.

-Teemu Sikari

P.S.Niin ja ne demarit kanssa, turmio niille, saatana.

U. Kekkosen perintö

Olen ikuisesti ollut demareille katkera. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että ainakin niin kauan, kuin olen ollut poliittisesti elossa. Erityisen vaikeasti olen aina suhtautunut Mauno Koivistoon, hän vei porvareilta epäreilusti vallan. Onhan se kiva, kun kansa saa vapaasti äänestää, vaikka siitä yleensä porua tuleekin. Toisaalta kukaan ei ole vaaleista synnyttänyt niin suurta porua, kuin demarit nyt.

Valitsijamiesjärjestelmä toimi aikoinaan todella hyvin, vaaleissa voitiin pelata oikeasti tärkeillä asioilla. Kansa oli tyytyväinen ja politiikkaa tekivät asiantuntijat. Nyt kun kansa saa päättää, niin kokemus ja osaaminen eivät merkitse mitään. Ainoastaan mediassa pelaavat pellet ja täysin väärät ihmiset pääsevät valtaan.

Tanja Saarela, Mikko Alatalo, Juha mieto, Maria Guzenina-Richardson, Jari Isometsä, Henri Vähäkainu, Saara Karhu, Matti Ahde, Antti Kalliomäki, Arto Bryggare, Tony Halme, Lasse Virèn, Marjo Matikainen ja Antero Kekkonen.

Listaa vilkaisemalla ymmärrätte varmasti pointtini. Kymmeniä vuosia sitten Kekkosen aikana suhteemme silloiseen Neuvostoliittoon olivat loistavat ja pienin askelin pääsimme länsimaiseen talousyhteisöön mukaan. Asiat loistivat erinomaisuutta ja kansan keskuudessa oli toivoa. Kekkonen kuoli ja Demarit saivat presidentin. Talous romahti, tuli Venäjä ja paha olo.

Leonid Brežnevin kanssa Urho oli kaavaillut KELA:n pääjohtajaa Jaakko Pajulaa(kesk.) uudeksi presidentiksi. Ei onnistunut. Tämä saa minut lähes kyyneliin. Tasavallan presidentiltä lähti valta ja siitä tuli Pr-virka. Pr-virasta ei ole hyötyä, vain haittaa. Halonenkin on meille jo sen osoittanut.

Kiitokset tästä taas demareille. Kekkonen on varmaan pyörinyt haudassaan kuin juutalaisten savihyrrä Hanukan aikaan näitä tapahtumia seuraillessaan. Voisimme pelastua, jos suomessa olisi kaksipuoluejärjestelmä ja vahva, kalju johtaja.

-Teemu Sikari

torstai 22. maaliskuuta 2007

Tupakkalaki

Tupakkalaki astuu kesäkuun alussa voimaan. Sen mukaan missään ravintoloissa tai ravitsemusliikkeissä ei saa polttaa. Heti voimaan astuessaa, laki tulee välittömästi tehostettuun valvontaan. Tarkoituksena on suojella ravintolatyöntekijöitä passiivisen tupakoinnin kiroilta.

Ihan mielenkiinnolla seurasin erästä dokumenttia televisiosta, missä tupakoinnin vastustajat ja puolustajat mittelivät. Tupakoitsijat voittivat selkeästi. Vastustajilla, kun ei ollut konkreettisia todisteita passiivisen tupakoinnin vaaroista.

Tutkimuksia on tehty, mutta terveysjärjestöt olivat ilmeisesti niin pettyneitä tuloksista, että heidän piti tulkita tuloksia hieman "omaperäisesti". WHO:n tutkimus takertuu omituisiin virhemarginaaliseikkoihin ja tarkemmin tutkimalla passiivisen tupakoinnin todistetu haitat ovat pelkkää virhemarginaalia.

Tutkimuksen mukaan passiivisella tupakoitsijalla on riski sairastua syöpää suhteella 12,5:1 000 000 000, kun taas normaali ihminen sairastuu syöpään suuhteessa 10:1 000 000 000. 2,5 ihmistä miljardista on siis oikea erotus. Tämän määrän takia tupakointi kuitenkin kielletään ravintoloissa ja jeesustelijat saavat ääretöntä lobbausvaltaa esim. jenkeissä.

Perusteluina voidaan myös käyttää liiketoiminnan parantumista. En kyllä usko, että ravintolan liiketoiminta parantuu, kun ihmiset juoksevat pihalle polttamaan. Enkä liiemmin usko, että tupakkafirmat saavat kiellosta mitään ylimääräistä myyntipiikkiä. Hekin kuitenkin ovat yrittäjiä ja haluaisivat vain vapaassa maassa myydä kuluttajan haluamia tuotteita. KULUTTAJAN HALUAMIA TUOTTEITA.

Tähän mennessä en ole löytänyt yhtään tutkimusta, vaikka olen etsinyt, missä todistetaan saumattomasti passiivisen tupakoinnin vaarat. Mielestäni on aika kohtuutonta tehdä mutu-tiedon pohjalta selkeitä ihmisen vapautta rajoittavia lakeja. Saa nähdä mitä nämä kiukuttelevat ravintolatyötekijät sanovat, kun heidät potkitaan töistä pois, kun asiakkaita ei enää ole.

Voisiko joku kertoa mihin pohjaatte "tietonne" passiivisen tupakoinnin vaaroista. Missä ovat kliiniset tukimustulokset? Miksei kukaan osaa todistaa väitteitään?

-Teemu Sikari

Askel kohti nykyaikaa

Suomi tulee hyvin varmalla todennäköisyydellä saamaan porvarihallituksen. Kokoomus on esimerkillisesti ollut kunnioittava kaikkia työmarkkinaosapuolia kohtaan ja osaltaan tuonut muun muassa tärkeät tasa-arvokysymykset yleiseen keskusteluun.
Tasa-arvo-tupoon ei SDP ole koskaan kyennyt, vaikka kolmikantaneuvotteluissa kyseisellä puolueella on ollut jopa yliedustus.
Myös työvoimahallinto on kovassa tuuletuksen tarpeessa ja Kokoomus on luvannutkin tehdä lopun tyhjänpäiväisistä työvoimakoulutuksista ja tempputyöllistämisestä. Porvarihallitus muodostetaan hallitusneuvotteluiden jälkeen. Suuria ristiriitoja ei Kokoomuksen ja Keskustan linjoissa näytä olevan. Joitakin painotuseroja luonnollisesti löytyy aluepolitiikasta ja verotuksesta.
Seuraavat neljä vuotta Suomi menee pitkästä aikaa eteenpäin yhteiskunnallisissa asioissa. Apiloista ja ruiskukista koottu hallituskimppu sidotaan RKP:n nauhaan.

-Juntta Gran-

Oikeisto voitti - mellakat pystyyn!

18.2.2007 Suomalaiset onnistuivat jälleen näyttämään kuinka moukkamainen kansa olemmekaan. Sisällissodasta ei ole kulunut vuosisataakaan kun jo uutta pukkaa päälle. Oikeistohallitus tulee saamaan mitä tilasi. Lakkoja on luvassa kesän jälkeen niin paljon, ettei edes Jorma Reini niitä sovittelemaan ehtisi.
Tulemme myös näkemään sellaista katuhuliganismia, mistä ranskalaisnuoret voivat vain uneksia. Turhautuneet lähiönuoret ja maahanmuuttajatkin aktivoitunevat potkimaan Ullanlinnan ja Kulosaaren asuntojen ikkunoita. Mustia virka-autoja tulee luultavasti palamaan Etelärannan kulmilla. Pk-yrittäjät voivat olla levollisin mielin , koska heitä ei kukaan ota vakavasti.
"Suomalaiset ovat saatanan tyhmä kansa", on Vuorineuvos Casimir Enrooth sanonut ja oikeassa oli.
Suomalainen vakaus maailmanpolitiikassa ja talouselämässä on menetetty ikuisiksi ajoiksi. Itse muutan kahden vuoden sisällä Ranskaan, koska olen sivistyneempi ja humaanimpi kuin yksikään suomalainen.
Tappakaa toisennne tänne teknologiahelvettiin!

Valtio syö sisältä

Varusmiespalvelus on ollut vuosittainen keskusteluaihe. Aina siellä valtion leivissä tapahtuu jotain järkyttävää tai poikkeavaa, mistä media kiinnostuu viikoksi kerrallaan. Ihmettelin tämän kuvion toistuvuutta, kun Porin prikaatissa ulkomaalaisperäinen varusmies riisti hengen itseltään ampumalla rynnäkkökiväärillä päähän. Kyllä, tieto on varmistettua.

Viime viikolla toinen varusmies menehtyi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aivoverenvuotoon. Hän oli hiihtänyt 40 asteen kuumeessa. Mahtoikohan tällä olla mitään tekemistä sen faktan kanssa, että sairaalan ilmottautuminen armeijassa oli melkein rangaistava teko. Kaikki tämä sai minut muistelemaan omaa varusmiespalvelustani. Oliko siellä silloin niin rankkaa?

Itse vietin armeijan leivissä vuoden, se sopi hyvin elämäntilanteeseeni sillon ja koulukin meni mutkattomammin kokonaisen vuoden tauolla. Alku oli tietenkin intensiivinen ja rankka, oli paljon uutta opittavaa. Toisaalta oli paljon uusia kavereita tukemassa ja kannustamassa. Samaa ei voi sanoa oman yksikköni varusmiesjohtajista. Epävarmoja, itseäni paljon nuorempia ja vanhempiensa luona asuvia isottelijoita. Suhtauduin kuitenkin kaikkeen silloin huumorilla.

Aliupseerikouluun siirtyessäni hommaan tuli mukaan tekemisen meininki. Tukenamme meillä kuitenkin oli poikkeuksellisen hyvät johtajat. He pitivät aidosti puoliamme ja pitivät huolen, että koulutuksemme todellakin pysyi tavoitteissa. Toisin sanoen, poistuimme useasti metsään ja teimme kaikenlaisia typeryyksiä rangaistuksina pienistäkin virheistä. Se kuului asiaan.

Kuitenkin aliupseerikoulun jälkeen armeijan todellinen luonne paljastui minulle. Minut oltiin siirretty johtajakaudeksi Ilmavoimiin. Omia varsinaisia alaisia minulla ei ollut, mutta purin hermojani uusiin alokkaisiin mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Olin siis vajonnut todella alas.

Uskomattoman tyhmät ja tosielämästä irtautuneet kantahenkilökunnan edustajat tekivät viimeisestä puolivuotisesta yhtä helvettiä. En siis yhtään ihmettele, että vuosittain kuuluu itsemurhista tai muista sekoamisista palvelukseen liittyen. Omaa sietokykyäni kasvattivat huomattavasti muutamat hyvät varusmiestoverit. Eräskin heistä aina huomasi, kun minuakin kunnolla vitutti. Silloin hän suoranaisesti pakotti minut mukanaan tupakkapaikalle ja tarjosi syöpäkääryleistä lähtien kaiken tuleen saakka. Nämä hetket estivät hermoromahduksia.

Ikuista katkeruutta tunnen joukkueemme johtajaa kohtaan. Hän ei yksinkertaisesti tajunnut mistään mitään ja aiheutti useita todellisia vaaratilanteita kovapanosammunnoissakin. Eräskin varusmies pelästyi miehen metodeja niin pahasti, että kieltäytyi osallistumasta eräällä leirillä kovapanosvaiheeseen. Hän oli rohkein meistä. Mainittakoon vielä, että mies jakeli panoksia todella huolimattomasti, kunhan vain päästiin "nopeasti räiskimään". Vitun hullu.

Nyt olisi paikka yhteiskunnalliselle keskustelulle. Puolustusmäärärahoja nostetaan kiivasta tahtia ja tehokkuutta nostetaan. Missä menee raja? Koska rahoja käytetään tärkeimäpään resurssiin, varusmiehiin ja heidän ajattelemiseensa? Yksi läski sosiaalikuraattori ja väsynyt varusmiespappi per varuskunta eivät todellakaan riitä mihinkään.

-Teemu Sikari

tiistai 20. maaliskuuta 2007

This just came in...

Säkylän varusmiehillä on ollut kova päivä. Kaksi varusmiestä on kuollut ja molemmat johtuvat kantahenkilökunnan törkeästä huolimattomuudesta. Toinen varusmies ampui itsensä kuivaushuoneessa kovapanosammuntojen jälkeen. Panoksiahan ei pitäisi jäädä ylimääräisiä ja niitä ei missään tapauksessa pitäisi päästä yksikköön. Tästä kuuluu vastuu ammunnan valvojalle ja osittain varusmiesjohtajille.

Surmansa saanut varusmies on omien lähteideni mukaan ollut ulkomaalaissyntyinen sotilaskeittäjä. Ainoastaan huoltokomppanian varusmiehet voivat tietää, vaikuttiko sotilaskeittäjän kohtaloon kantahenkilökunnan rasistisuus. Tietyissä varuskunnissa, kun tuntuu olevan vieläkin "äijä-henkeä", aseet ovat siistejä ja kusta on litratolkulla päässä.

Toinen kuolema johtui 40 asteen kuumeessa hiihtämisestä. Varusmies joutui sairaalaan tämän jälkeen ja menehtyi siellä. Tämä taas johtuu siitä, etteivät varusmiehet uskalla sairastaa seurausten pelossa. Elleivät he pelkää kantahenkilökuntaa, niin he pelkäävät varusmiestovereitaan. Varusmiesten me-henkeä kun tunnetusti kannustetaan omatoimiseen kurinpitoon.

Kysyn vaan, että pitäisikö varusmiespalveluun pikkuhiljaa puuttua ulkopuolelta. Suurimmassa osassa varuskuntia tuntuu vallitsevan talvisotien aikainen henki ja perinteet ovat suoraan kommunisteilta opittuja. Murtuuhan siinä vahvempikin nuori sielu.

Esitän syvimmän osanottoni menehtyneiden varusmiesten ystäville ja ennenkaikkea lähiomaisille. En voi tarpeeksi painottaa, kuinka paljon ymmärrän mielissänne pyöriviä kysymyksiä. Miten näin pääsi tapahtumaan, onko tämä todellakin mahdollista nyky-suomessa??? Montako turhaa armeijaan liittyvää kuolemaa pitää sattua, jotta asioihin puututaan?

-Teemu Sikari

P.S. Tämä kirjoitus laitettiin 20.3 klo 23:15, Iltalehti tuli melkein tunnin jäljessä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200703215887485_uu.shtml

Mitä minä sanoin

Pakko näistä vaaleista on vielä kirjoittaa. Ei ole näemmä Suomessa tai ulkomailla tapahtunut mitään viimeiseen viikkoon, kun pitää hakemalla hakea muita uutisia. Onhan se kiinnostavaa, mutta rajansa kaikella. Itse kuitenkin olen kirjoitellut vaaleista jo tovin verran, sillä erotuksella muuhun mediaan, että minä olen ollut kaikessa oikeassa.

Haukuin Luhtasta, demareita, Saarelaa, Cronbergiä ja Juhantaloa alistin kierrellen. Heinäluomaakin on tullut nöyryytettyä pariin otteeseen. Toisaalta Tuija Braxille olin hyvin myötämielinen, varauksella myös Keskustalle. Kokoomuksesta haukuin vain Kokoomusnuoret. Kuinka kävi?

Luhtasta, Juhantaloa ja Cronbergiä ei valittu. Saarela sai säälittävän äänisaaliin, kuten demaritkin. Brax pääsi eduskuntaan ja Keskusta menetti paikkojaan, kuitenkin säilyttäen ykkösasemansa. Kokoomus oli "suurin voittaja". Heinäluoman tappio oli kuitenkin maukkain, siinä putosi SAK, demarit ja mies itse.

Nyt demarit ovat käynnistäneet tovereidensa selkään puukottelun Heinäluoman ja Liisa Jaakonsaaren johdolla, aivan kuten olen ennustanut. Elleivät demarien toimet olisi niin ennalta-arvattavia, niin voisitte kutsua minua vaikka Nostradamukseksi. Räsänen on muuten piilodemari, hän paljasti itsensä, kun paljastui erittäin huonoksi häviäjäksi.

En aio koskaan lopettaa demareiden alistamista. Demareita riittää ja viikatteni niitä niittää.

-Teemu Sikari

maanantai 19. maaliskuuta 2007

Punaisen median tuho

Vaalit ovat pikkuhiljaa ohi ja on aika valmistautua tuleviin hallitusneuvotteluihin. Katainen ja Vanhanen, ovat varmasti jo sopineet tapaamisaikataulusta. Heinäluomaa taitaa jännittää, että tippuuko enää edes kutsua linnanjuhliin. Huomasitteko muuten, että hänen vaimonsa näytti olevan tukevassa humalassa. Demari kiehtoo tasan niin kauan naista, kun sillä on valtaa, en ihmettelisi avioeroa yhtään. Oli nimittäin siihen viittava erokänni.

Iso paja hiljeni vaalien jälkeen lähes maanisdepressiivisellä tavalla. Toimittajista osa oli laittanut rohkeasti punaisen jakun päälle ja he olivat varustautuneet ovelasti sujautettavilla demokraattisilla kommenteilla. Voi sitä ihmetystä, kun Kansallinen Kokoomus vei voiton. Punatakit olivat hiljaa ja ainoat kommentit arvostelivat tulevaa hallitusta jo etukäteen. I pity the fool.

Aamulehden toimituksessa on ilmeisesti aavisteltu sosialidemokratian mahdottomuus ja uutisointi oli sielläkin saanut terveen kritisoivan sävyn, jo kuukausia ennen vaaleja. Iltapäivälehdet suoriutuivat median puolelta jälleen esimerkillisesti, vaikka tiedetään tiettyjen puolueiden olevan juurtuneita tiettyihin iltapäivälehtiin. Ei niissä silti väriä näe jutuissa. On kummallista miten "roskalehdet" voittavat journalismin eettisyydessä jopa valtion mediat.

Mielestäni Jugner kumppaneineen tulisi laittaa laskemaan keskiviivoja valtatielle ja siivota yleensäkin koko puljun taistolaiset muualle. Odotan tv-lupamaksulleni puolueetonta käyttöä, paitsi jos se on oman puolueeni väristä.

En ole muuten vielä ehtinyt Lipposelle haistatella, enkä taida haistatellakaan. Lipponen teki aikoinaan hyvää yhteistyötä eri puolueiden kanssa ja olisi sitä nykyisessäkin hallituksessa tehnyt, ellei olisi joutunut sivuun puhemieheksi. Nyt on uusi aika ja saamme vihdoin nähdä, mitä porvarihallitus voi saada aikaan nykyisenlaisessa yhteiskunnan murroskohdassa. Ilman, että media tai tasavallan presidentti puuttuu sellaisiin asioihin, mitkä eivät niille kuulu.

-Teemu Sikari

Ding dong, paha noita kuollut on

Kiitos Suomen kansa. Teille kaikille, ketkä kävitte äänestämässä saatanaa vastaan, tahdon välittää lämpimimmän kiitokseni. Laskettujen ennakkoäänien julkaistuttua, oli tappiomielialani mitä suurin. Miten suomalaiset saattoivat päästää demarit jälleen vallan kahvaan? Onneksi kauhuskenaario oli totta vain hetken verran.

YLEn ennustuksen kääntäessä tilanteen täysin päälaelleen, olisin maksanut mitä tahansa taulusta, mihin Heinäluoman ilme olisi ikuistettu. Tuloksen varmistuttua lopulliseksi ja porvari-ylivoiman nöyryytettyä pientä demaria, soitin ystävälleni. Ystäväni kanssa koimme sanoinkuvaamatonta riemua, paha noita oli kuollut. Ystäväni ihmettelikin, miksei MTV3n Max-kanavalle lanseerattu ohjelmaa, missä näytettäisiin pelkästään Heinäluoman pärstää. Minä ainakin katselisin.

Demarien pudottamisen lisäksi, on minulla paljon muutakin juhlittavaa. Demarit joutuvat nyt puolueensa sisällä todelliseen puukotuspeliin. Sehän on heille tuttua, vaalitkin hävittiin lähinnä omien toiminnan vuoksi. Juhantalokaan ei tällä kertaa päässyt eduskuntaan, vaikka ei järjen mukaan koskaan sinne pääsyä ole ansainnutkaan. Cronbergiä nöyryytettiin pahemmin, kuin Mustakaapua sarjakuvissa. Cronberg antoikin lausunnon välittömästi, että vaalijärjestelmää pitäisi uudistaa. Ai, miten? Niin että vähemmän ääniä saanut pääsisi eduskuntaan? Ime tappiota vitun piilodemari.

Leena Luhtanen sai ansionsa mukaan porttikiellon eduskuntaan ja Saarelan Tanjalla tuskin on enää mitään asiaa ministeriksi. Voi miettiä itsekseen, että kannattiko touhuta hallituksessa oman perseen puolesta ja kusta tekijänoikeuslailla omien äänestäjien silmään. Miedon Juhasta en sano mitään. Olen sanaton.

Jos nyt hallituspohjaa mietin, niin Keskusta, Kokoomus ja RKP ovat oikeita muodostamaan sen. Vanhasesta pääministeri, Saulista valtiovarainministeri tai puhemies. Laitoin tänään pikkutakin päälle, minkä rinnukseen löysin Niinistön "Pressan kaveri"-pinssin viime vaalien ajoilta. Hieno päivä olla kapitalisti.

Kiitos vielä kerran suomalaiset, monesti olen menettänyt uskoni teihin, mutta tällä kertaa rakastan teitä. Erityiskiitos myös Kansalliselle Kokoomukselle, ilman teitä, en olisi saanut haluamaani demarien nöyryytystä. Imekää sitä Kemin kaupunki.

-Teemu Sikari

perjantai 16. maaliskuuta 2007

Kemi - lumen ja meren kaupunki

Halusin kertoa tänään lukijoille Kemistä. Kemi on kaunis kaupunki meren rannalla. Se sijaitsee viistosti Tornion alapuolella, jonkin matkan päässä kuitenkin. Tällaisena kevätpäivänä on helppo ajatella Kemin tapaista kaupunkia, uskon että aurinko ja orastavat toiveet turisteista herättävät iloa Kemiläisissä.

Kemissä on hienoa, että voi hetken mielijohteesta painella Ruotsiin ostamaan nuuskaa ja Arlan maitoa, muiden elintarvikkeiden ohella. Tontit ovat varmasti arvossaan meren rannalla, lokkien säestäessä aamunkoittoa rantahuviloilla. Kemillä on tarjottavanaan myös värikästä historiaa. Ensimmäinen historiallinen viite on peräisin vuodelta 1863, jolloin Laitakarin höyrysaha aloitti toimintansa kyseisessä kaupungissa.

Nykypäivinä Kemissä ei juuri tapahdu, viimeiset viitteet tapahtumista olivat ala-arvoisia. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2002 noteeratut tapahtumat: presidentin vierailu ja tavaratalo Lidlin avajaiset. Mikä onkaan Kemiin noin lamauttavasti iskenyt? Itse en kehtaisi myöntää, jos Halonen olisi meillä käynyt kahvilla. Lidlistä Kemi voi sentään olla ylpeä.

Kemissä ei enää ole mitään mieltä, nyt kun tarkemmin ajattelee. Lumilinnasta jaksetaan vatvoa vuodesta toiseen, vaikka ketään ei ensimmäinenkään kiinnostanut. Kemissä ajankuluksi lasketaan myös sokkona äänestäminen. Mitään muuta järkevää selitystä en kaupunginvaltuuston voimasuhteille keksinyt. Valtuustossa määrää Vasemmistoliitto 15 edustajallaan, minkä nöyränä perässähiihtäjänä tulee SDP 13 suojatyöpaikkalaisellaan. Keskustakin on sokkoäänistä saanut hulppeat 8 ja Kokoomus ihmeelliset 5 edustajaa valtuustoon.

Porvareilla on siis yhteensä saman verran edustajia Kemin valtuustossa, kuin pienemmällä punaryhmällä. Tästähän umpidemari vetää lauleskellen johtopäätöksen, että Kemissä menee varmasti lujaa ja siellä on hieno asua. Voi teitä, sanoo realisti ja huomauttaa 9 miljoonan euron ylityksestä budjetissa. Millaisia kommentteja kertoo heidän rakas kaupunginjohtajansa tähän? "Taloudellinen tilanne on todella vaikea", kertoo Ossi Repo. "Älä saatana", huudahtaa tähän kuka tahansa.

Kemissä kuitenkin osataan hoitaa homma himaan. He lakkauttavat kaupungin henkilöstön jopa neljäksi viikoksi, jotta saadaan edes jotain paikkailtua. Joko minut nyt otettaisiin vakavasti ja annettaisiin niiden talousasioiden hoito osaaviin käsiin sielläkin? Ei varmaan mitään saumaa, Kemiläiset kun tietävät, että vaikeina aikoina kannattaa ääriliikkeitä kannattaa.

Luulenpa, että Kemin 2 kaupunginvaltuuston kommunistia ovat iloisia. He tietävät, että saavat 2008 kunnallisvaaleista kolmannen stallarin kaveriksi. Tulkaa vielä sanomaan, että demari tai vasuri tietää missä mennään, kun sosiaali- tai talousasioista puhutaan.

Rakennemuutos näyttääkin olevan demarien surkea peittely-yritys paskalle kunnallispolitiikalle. Itä-Saksassakin meni lujempaa muurin aikana, saatana. Demarin mahti on todistetusti Hitleriäkin kuolettavampi.

-Teemu Sikari

torstai 15. maaliskuuta 2007

Yleisradion rappio

Yleisradio on otsikoissa vähän väliä. Milloin Johtajavaihdoksen, irtisanomisten tai muiden negatiivissävytteisten asioiden johdosta. YLE:stä on todella vaikea löytää mediaseurannassa positiivista sanaa. Väkisinkin sitä alkaa pohtia, miksi Suomen Reuters on moisessa lamassa?

Ylen toiminta rahoitetaan 90%:sti televisiolupamaksuilla. Loput 10% maksavat kaupalliset yhtiöt julkisen palvelun maksuilla. Tv-lupa on ensinnäkin surkein tapa rahoittaa valtion yhtiötä. Ottaisivat rahat verotuksesta, kuten muutkin valtion nysväyhtiöt. Nysväyhtiöitä nimittäin riittää, VR ja vaikka TeliaSonera. Kaikissa on ryssitty huonon johdon ja politikoinnin takia.

Yleisradion rappiota ei kuitenkaan voi syyttää huonosta johdosta, mutta politikointi voisi olla osasyy. Olen seurannut esimerkiksi YLE:n nettisivujen uutisointia erittäin aktiivisesti vuoden alusta lähtien. Vaaleja lähestyttäessä, jutut värittyvät yhä punaisemmiksi ja juuri ennen vaaleja ei uskalleta ottaa mihinkään kantaa ja asioista ei uskalleta kertoa.

Tiedättekö kansalaiset, sain tänään tärkeämpää, tarkempaa ja kiinnostavampaa tietoa Iltalehden nettiportaalista. Uskomatonta, kiljahtaa Hesarin toimittaja tähän väliin. Eipä voi heitäkään kehua. Hesari on oppinut myös olemaan kurissa vaalien alla, vaikka pitäisi panostaa ehdokkaiden julkiseen arvostelemiseen ja jopa nöyryytykseen. Se olisi todellista ja tarpeellista julkista palvelua.

Ei ihme, että iltapäivälehdillä menee hyvin. Luotettavampaa journalismia saa nykyään hakea, uskalletaan puhua asioista niiden nimillä ja ottaa kantaa. Ylellä ollaan oltu kummallisen hiljaa Luhtasestakin, demariveri on rahavirtoja sakeampaa.

TV-lupamaksu pois ja yksityistetään kaikki valtion yhtiöt. Vai pitääkö pistää demarit parille junamatkalle, ennenkuin mahtipontisilta huvijahdeiltaan ymmärtävät katsoa kansaansa kohti? Huvijahdilla viittaan tietysti Halosen uuteen paattiin, ei ollut taas tietoakaan valtion velan maksusta, vene piti saada.

-Teemu Sikari

Torikäräjien aikaa

Kevät on monien mielestä paras vuodenaika. Luonto herää ja merenkulkulaitoksen jäänmurtajat voidaan vuokrata parhaalle korruptoijalle. Ihmiset jaksavat taas ulkoilla ja terassitkin avaavat pian ovensa.
Kotisohvaparlamentaarikot ovat päässeet vaalivuoden kunniaksi kiusaamaan korrekteja kansanedustajaehdokkaita halvan pahvimukikahvin siivittämänä. Kyllähän te tiedätte nämä polkupyörällä kulkevat 50-70-vuotiaat vaalikojujen päivystäjät, jotka syyllistävät vaaliehdokkaita "Vortumin optioherroista" tai "Vaalruusin maataloustuista". Sääliksi käy akateemiseen debattiin tottuneita nuoria naisehdokkaita.
Vaalitouhu on kohta ohi, mutta polkupyöräparlamentaarikkojen velvollisuudet jatkuvat. Pian vaalien jälkeen suuret pörssiyhtiöt pitävät peräkanaa yhtiökokouksia, joissa miljoonapalkkaiset johtajat saavat närästyksen huonolaatuisesta täytekakusta ja kahvista. Tuulipukukansan äänitorvet menevät näihin lakisääteisiin kokoontumisiin pitämään muutaman kymmenen euron osakeomistukseensa vedoten pitkiä monologeja kiusaantuneille yritysjohtajille.
Luulen, että liliuksilla ja kumppaneilla tulee ikävä suihkuseurapiirejä, kun Greenpeacin ympäristöhuligaanit, työttömät, ammattiliitot, kylähullut, kuluttajasuoja aktiivit, pienosakesäästäjäyhdistykset ja muut luuserit ravaavat purkamassa kaunaansa puhujapöntössä.

Kato ystävyys se on kallista/se ei riipu hallintomallista!
Corporate Govermence kunniaan!

-Juntta Gran-

keskiviikko 14. maaliskuuta 2007

EUROOPPALAISTEN SHOW

Amerikkalainen viihdeteollisuus tuo markkinoille kalliilla rahalla tehtyjä fiktiivisiä elokuvia, talk-show juontajia, pornostaroja ja urheilutapahtumia sellaisessa mittakaavassa josta eurooppalaiset voivat vain haaveilla. Tänään tajusin joitakin syitä siihen miksi eurooppalainen viihdeteollisuus ei koskaan tule pärjäämään amerikkalaiselle koneistolle.
Ensimmäiseen syy on niin helppo, että sen tajuamiseen ei tarvita edes STTK:n ylikallista Ketjureaktio-kampanjaa; Meillä ei ole yhteistä kieltä.
Toinen syy on tietysti se, ettemme tarvitse viihdeteollisuutta. Euroopassa elokuvamaiset asiat ovat mukana arjessa (kuten STTK). Amerikkalaisten klassikko-elokuvassa Kummisetä 3 kusetetaan ja kiristetään arkkipiispalta noin 600 miljoonaa dollaria. Meillä Suomessa kusetettiin useita piispoja Nokian lehdistötilaisuuteen antamaan anteeksi Olli-Pekka Kallasvuon kenkäostokset. Luterilaiset nahjukset antoivat anteeksi ja niin antoi Paavi Jormakin.
Paavi Jorma on muuten nykyään ottanut tavakseen lukea suomalaisten varusmiesten hengitystilastoja. Ei ihme jos raakaöljyn hinta kokee rajun laskun ja brittiläis-hollantilainen yhteenliittymä menettää rahansa koska heidän omistamansa jättiyhtiön hall. pj. keskittyy mielestään oleellisiin asioihin.
Paavi Jorma on selvästikin pyörinyt liikaa pahoissa poliitikkojengeissä ja saanut huonoja vaikutteita. Ehkäpä metsästysretki Nalle Wahlroosin ja Jukka Härmälän kanssa voisi palauttaa mieleen mitä tarkoittaa kapitalismi.
Budjetti kasassa, nyt oluelle! Näin sanoi Niinistö keväällä 2000.
Pakko kai mennä.

- Juntta Gran-

Itsenäisyyspuolue

Ajattelin kirjoittaa muutaman kappaleen Itsenäisyyspuolueesta, koska olisi epäreilua antaa mediajulkisuutta pelkästään eduskuntapuolueille. Tutkittuani puolueen kotisivuja, tavoiteohjelmia ja muita kannanottoja, olin hämmästynyt. Sanotaanko kuitenkin, että olin katkera, kun en itse ole perustanut puoluetta hölynpölystä.

Itsenäisyyspuolue on lähinnä pultsareiden ja sellaisten ihmisten puolue, ketkä elävät henkisesti vielä Stalinin aikaa. EU on iso paha, mikä tekee meistä sotilasvaltion ja vaikka mitä byrokraattista muuta. On kieltämättä hauskaa, että EU:n vastustajat ovat viiripäitä, vaikka heidän mielipiteessään voisi periaatteessa olla järkeä. Mikseivät nämä EU:n vastustajat siis yhdy ja taistele rintamana sitä vastaan? No siksi, että EU:n vastustus on niin kova bisnes, etteivät Soini ja Pesosen Antti ole valmiita jakamaan.

Puolue on kovasti panostanut markkinointiin, ottaen huomioon, etteivät he ole eduskuntapuolue tai juuri mitään muutakaan. Pienellä rummutuksella ja aktivoitumisella näen mielessäni kauhuskenaarion jopa kahdesta kansanedustajasta. Äänet menisivät keskustan vanhoilta jääräkannattajilta. Kokisivat tehneensä jotain talvisodan hengessä äänestäessään noita kumiaivoja.

Puolueen perustaminen ei todellakaan saisi olla näin helppoa. 5000 nimeä vuoden sisällä ja muut pikku yksityiskohdat hoitamalla, saa virallisen aseman Suomessa. Voi asettaa ehdokkaita kunnallis-, eduskunta-, ja presidentinvaaleissa. Tämä tietysti johtaa siihen, että kirjoitustaidottomat Sosialidemokraatitkin pääsivät levittämään saatanallista profetiaansa. Kutsuttakoon sitä vaikka puolueohjelmaksi.

Huomaamme jälleen, etten ole alkuperäisessä aiheessa. Alkoivat taas demarien juonet pyöriä päässä, valtio kun perii 42,2 miljoonaa euroa takaisin opintotukia. Demarien piti ajaa opiskelijoidenkin etua, mutta ei sitä 12 vuodessa näemmä ehtinyt. Äänestän itsenäisyyspuoluetta, vitun demarit.

-Teemu Sikari

tiistai 13. maaliskuuta 2007

Helsingin kylähullut

Suuresti kunnioittamani kolumnisti Aarno "Loka" Laitinen kirjoitti jokunen viikko sitten Perussuomalaisista otsikolla "Kylähullujen puolue". Kun ensimmäisen kerran katsoin tarkemmalla silmällä kotikaupunkini Helsingin eduskuntavaali ehdokkaita, tuli meleeni edellä mainittu kolumni. Tosin itselläni kylähullujen puolue tuli mieleen Kokoomuksen ehdokasasettelua katsellessa.
Ehdokas listalta löytyy pienikokoinen kaikesta räksyttävä juutalainen sekä Lontoon suurlähettiläänä ja kykypuolueen puheenjohtajana epäonnistunut tenniksen harrastaja, pari miestä mainitakseni. Naisia edustaa punatukkainen kylähullu, joka huusi passinsa perään poliisiasemalla marraskuussa ja vaati saavansa palvelua, koska nimi oli Sirpa Asko-Seljavaara. Toinen vanhempi punapää ei ole malttanut jättää kissaansa pois edes vaalikuvasta.
Olen valitettavan usein joutunut tekemisiin helsinkiläisten kokoomusaktiivien kanssa ja joka kerralla olen huomannut keskustelut typerämmiksi kuin avohoitopotilaiden kanssa.

maanantai 12. maaliskuuta 2007

Kiintiöläski-teoria


Olen useasti erilaisissa miesseuroissa kuullut harmitteluja, kuinka vastakkainen sukupuoli dominoi pariutumisasioissa. Pitkän pohdinnan jälkeen, olen kuitenkin vakuuttunut miesten itse hakeutuvan kyseisenlaiseen asemaan.

Anniskeluravintolassa miehet yleensä noudattavat Adam Smithin 150 vuotta hallinneita taloustieteen teorioita. Näiden teorioiden mukaan jokaisen tulisi vastata vain omasta menestyksestään. "Näkymätön käsi"-teoria on kuitenkin Smithiltä niin edistynyt, etten puutu nyt siihen.

Ylläoleva kaavio kuvaa täydellisesti, kuinka 6 urosta saa määrällisesti eniten penetraatioita aikaan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kuvassa on anniskeluravintola ylhäältäpäin, HP on herutuspöytä, KP on kulmapöytä, H on hyökkääjä, P on puolustaja, MV on maalivahti, KB on kaunis blondi, BK on blondin kaveri ja KL on tietenkin kiintiöläski. Punaiset viivat indikoivat kohdetta ja siniset viivat indikoivat minne kohde viedään.

Kiintiöläski-termi pitänee myös lukijalle avata. Olette varmaan huomanneet, kuinka kauniit blondit hakeutuvat rumien ja paksujen tyttöjen seuraan, näyttääkseen itse hehkeämmiltä. Ruma ja paksu kaveri on myös oiva suoja. Ystävyydestä suuressa kiitollisuudessa oleva ruma kaveri, tekee mitä tahansa kauniin ystävänsä eteen. Miettikää niitä tuhansia kertoja, kun olette meinanneet saada, mutta blondin läski kaveri vetää päädyt ja blondin hoivavietti herää. Kaunis blondi huolehtii kaveristaan ja vaikka taluttaa hänet hyttiin/kotiin, kaveri tulee aina ennen uroksia.

Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu. 6 urosta vastaan 6 naarasta, mukaan on laskettu 4 blondin hännystelijää. Naaraat liikkuvat suurissa laumoissa, kun taas miehet hajaantuvat välittömästi saatuaan tuopin käteensä. Onnistumisen takaamiseksi taktiikka tulee kerrata ennen ravintolaan astumista ja roolit sovittava. Herutus on joukkuepeliä molemminpuolisesti.

Ensin määritellään pelipaikat ja roolit. Yhden uroksen pitää uhrautua maalivahdiksi. Maalivahdin tehtävänä on ensimmäisenä blokata kiintiöläski ja pitää huoli, ettei hän juo liikaa. Joukkueen muilta jäseniltä on sopivaa tarjota koko ilta maalivahdille ja avustaa kiintiöläskin juottamisessa. Kiintiöläski täytyy johdattaa kulmapöytään, jotta hänen vaikutuksensa muihin naaraisiin minimoidaan. Vihreät viivat kuvassa ilmaisevat turvavyöhykettä.

Joukkue tarvitsee myös kaksi puolustajaa. Puolustajille on varattu itsetunnoiltaan heikoimmat yksilöt, ketkä ovat todella otettuja jopa viimehetken iskuyrityksistä. Puolustajat voivat myös ottaa vastaan syöttöjä hyökkääjiltä. Puolustajiksi kannattaa valita sinkkuja, mutta enemmän juomisesta välittäviä yksilöitä. Maalivahdiksi taas on sopivaa valita jo parisuhteessa elävä tai impotentti kaveri. Puolustajat voivat ainoina pelaajina käyttää samaa pöytää, mutta heidän on sovittava ketä pelaavat ja miten. Näin vältetään naaraiden puolelta tapahtuva puolustajien hajaannuttaminen.

Hyökkääjien rooli on vaikein ja agressiivisin. Laitahyökkääjät käyvät välittömästi kiintiöläskin blokkauksen jälkeen nappaamassa pälyilevimmät blondin hännystelijät. Näin blondi huomaa olevansa itsetuntovikaisten ystäviensä kanssa, joita jo muutama uros katselee. Suojaus on pettänyt, koska ei ole paksua kaveria blokkaamassa uroksia esimerkiksi tanssilattialla. Nyt on keskushyökkääjän aika toimia. Blondi on toimitettava näkösuojaan, muut urokset haistavat nopeasti suojaamattoman blondin. Keskushyökkääjän on oltava ehdoton alfa-uros.

Miten olisi pelissä käynyt, jos kaikki joukkueemme jäsenet olisivat käyneet kauniin blondin kimppuun? Kiintiöläski olisi surkeimmat blokannut ja joukkueemme omat urokset olisivat pelanneet toisensa pois parhailta apajilta. Blondin kaverit eivät ikinä olisi suostuneet lähtemään kenenkään mukaan, jos he olisivat vaihtoehto nro.2:sia. Kukaan ei olisi saanut. Kiintiöläskiteorialla 5 urosta saa seksiä ja kuudeskin saisi jos uskaltaisi miekkansa upottaa kiintiöläskin suohon.

Teoriaa kehitellään vielä ja palautetta tarvitaan tulosten oikeellistamiseksi. Tämä murtaa osan Adam Smithin individualistisen kauppatalouden teorioista, joten sen esittämisessä pitää olla asiantuntija. Metsästysonnea miehet!

-Teemu Sikari

perjantai 9. maaliskuuta 2007

Reaalipoliitikot

Jokin aika sitten otin innolla vastaan tiedon Rudolph Giulianin aikeista pyrkiä Yhdysvaltain presidentiksi. New Yorkin terrori iskujen aikainen pormestari, Ronald Reaganin kovaotteinen ministeri, pelätty piirisyyttäjä jne... Giulianin meriittilista on pitkä. Vihdoinkinj vakavasti otettava ehdokas, joka on realisti. Ei liberaali idealistihörhö, uskonnollinen kiihkoilija tai rikkaan suvun rahoittama poliittinen broileri.
Henkilökohtaisesti arvostan poliitikkoja, joilla on kaupunginjohtaja taustaa, riippumatta puoluekannasta. Saksan entinen liittokansleri, sosialisti, Willy Brandt johti Länsi-Berliiniä pahimmassa kaaoksessa, republikaani Rudolph Giuliani toi New Yorkiin rikollisuuden nollatoleranssin, keskusta-oikeistolainen Jacques Chirac, Ranskan istuva presidentti, sai pidettyä Pariisin imagon arvokkaana ja kiehtovana.
Uskon, että Suomen maa on paremmissa kantimissa kun Matti Vanhasen tilalle pääministeriksi nostetaan arvostettu reaalipoliitikko yli puoluerajojen: Tornion kaupunginjohtaja, istuva kuntaministeri Hannes Manninen.

Presidentti pelissä


Sosialidemokraatit iskevät jälleen. Luulin, ettei Yhdysvaltojen vaalikulttuuri ikinä rantautuisi Suomeen. Kuitenkin sosialidemokraatit, ovat omaksuneet republikaanisen tyylin. Pelissä on paljon rahaa, sillä pelkkä vaalituki voi suurella puolueella olla jopa 900 000€. Demarit ovat tämän lisäksi kiristäneet sidosryhmiensä talutushihnoja.

Vaalit ja niihin liittyvä loanheitto on tähän saakka pysynyt varsin siistinä, ainakin valtakunnallisella tasolla. Presidentin vaaleissa käyttäydyttiin mallikkaasti ja vastaehdokkaille suotiin sopivaa kunnioitusta. Vanhat kunnon kepulaisetkin menivät ja pitivät yhteistyölupauksensa. Tavallaan kepu petti, kun ei pettänytkään.

Demokraattinen leiri oli presidentivaaleissa kuitenkin tarpeeksi huolissaan, ottaakseen omat keinonsa käytöön. He valjastivat SAK:n ja selkärangattoman motivaattirinsa, Lauri Ihalaisen vaikutusvallan ja rahahanat käyttöönsä. Ihalaisella oli varmaan itsekunnioitus noususuhdanteessa tuona aikana. Kaveri neuvottelee suurimman osan suomalaisten palkoista ja silti on ärrävikaisen kermakakkulesbon kahvinkeittäjä.

Tulevissa eduskuntavaaleissa SAK:n aivopesuosasto käynnistettiin hirveän kohun saattelemana. En kyllä ymmärtänyt kohun syytä. Jos SAK kerran tekee äänestämään yllyttävän mainoksen, niin mitäs kummaa on työnantajan karrikoinnissa. Olen ollut liian paljon AY-liikkeen kanssa tekemisissä, jotta voin varmuudella todeta noiden karrikatyyrien löytyvän ilmielävänä ay-väen johtoportaasta. Esimerkiksi Jouko Ahonen.

Tutkimukset osoittivat, että demarien suosio laski tasaisesti vaaleja lähestyttäessä. Vaalimainoksen yllättävän huono julkisuus ja sen negatiivinen vaikutus pakottivat demarit ääritoimiin. Halonen puuttui asiaan täysin ilman minkäänlaista mandaattia ja arvosteli reilun pelin puuttumista vaaleista. Sopiiko kysyä, että mitä vittua? Ensin demarit kieroilevat enemmän kuin Juhantalo ministerinä ja sitten vielä rivien välistä syyttelevät muita.

Suhteuttakaa nämä asiat vaikka siihen, että mitä tapahtuisi mediassa, etenkin umpipunaisessa Yleisradiossa, jos Kansallinen kokoomus tai Keskusta tekisi avointa yhteistyötä EK:n tai SY:n kanssa. En tiedä lukijoista, mutta omia sarveiskalvojani alkaa pikku hiljaa särkeä tästä kaikesta linssin viilauksesta. Demareiden on kaaduttava näissä vaaleissa, ihan sama vaikka Itsenäisyyspuolue voittaisi, mutta demarit jo pois eduskunnasta.

-Teemu Sikari

torstai 8. maaliskuuta 2007

Tsekin maa on hassu

Olen kerran käynyt Tsekinmaalla. Mieleeni jäi kuva jazz-klubin ikkunassa silloisesta Yhdysvaltain presidentistä Bill Clintonista soittamassa saksofonia. Ilmeisesti liberaali virkaveli Vaklav Havel oli järjestänyt rennon illan.
Tuo kuva piirtyy mieleeni aina kun ajattelen Tsekinmaata. Tsekinmaa on oudon ruokakulttuurin ja hyvän oluen tyyssija, jossa vapaan maailman johtaja voi ottaa soittimen käteensä nousuhumalassa ja heittää ilmoille pari säveltä. Asia on globaalissa mittakaavassa sama kuin juha vainion kappale "Pankin Johtajan vapaailta".

keskiviikko 7. maaliskuuta 2007

Vaalitentti

Yritän nyt olla mahdollisimman objektiivinen. Olin eilen vaalitentissä, se oli mielenkiintoinen kokemus. Pyrin kertomaan tapahtuneesta siten, ettei vaalipiiriäni tai minua tunnistettaisi. Siitä siis johtuu, etten mene pahemmin yksityiskohtiin. Nokkelimmat pokkelimmat siellä ruudun takana varmaan arvailevat, pitäkööt omana tietonaan.

Vaalitentti järjestettiin paikallismedian toimesta ja sinne oltiin saatu yllättävän paljon väkeä. Kaikista eduskuntapuolueista oli edustaja paikalla, paitsi yhdestä. Itsenäisyyspuoluekin loisti poissaolollaan, ei mikään ihme sinänsä. Järkyttävintä oli, että olin ainut alle 30-vuotias paikalla. Siinä vaiheessa vähän hävetti oman ikäluokan puolesta.

Vaalitentin pohjaksi käytiin läpi erään vaalikoneen kysymyksiä ja tilaisuutta pidettiin yleisökysymysten avulla mielenkiintoisena. Paikallaolleesta porukasta kertoi paljon se, että esitettiin kymmeniä kysymyksiä eriteltyjen vammaisryhmien asemasta. Eivätkö vaalit tai politiikka oikeasti enää kiinnosta, kuin erilaisia vammaisryhmiä? Tulee sitten tulevaisuudessa aika mielenkiintoista vaalimainontaa, kun ne tehdään kohderyhmiä ajatellen.

Itse kysyin verohelpotuksista, valtion velasta, kartellisakoista ja tekijänoikeuslaista. Sain vain pari kohtuullista vastausta. Suurimmalta osalta sain vastauksen alkuun lauseen: "kyseiseen asiaan en ole paremmin perehtynyt". Luulisi että poliittiset asiat kiinnostavat jos Arkadianmäelle halajaa. Kysymykseni olivat kuitenkin yleisluontoisia ja mielipidehakuisia. NATOsta en edes viitsinyt kysyä, ei ollut aikaa jaarittelun kuuntelemiseen.

Vihreiden edustaja oli ainut hyvin valmistautunut ja asiallinen. Hänen argumentoinnissaan ei ollut aukkoja ja hän oli aidosti asioidensa kannalla, pisteet siitä. Kokoomuksen edustaja vastasi mitä tahansa pitääkseen porukan tyytyväisenä. Miinus siitä.

Mielenkiintoa piti yllä Keskustan edustajan luomat jännitteet muita paitsi demarien edustajaa kohtaan. Toisaalta Perussuomalaisten edustaja saattoi hänet naurunalaiseksi, isot pisteet siitä. Vasemmistoliiton edustaja ei voinut olla mainitsematta kolmikantaa ja ay-liikettä mihin tahansa vastatessaan. Kristillisdemokraattien edustaja oli takakireä umpikonservatiivi, kenellä ei ollut elämästä hajua. Ihan sama, ei se eduskuntaan pääse, njähnjäh. Demari oli demari ja vaihtoi vaalikoneeseen vastaamiaan asioita yleisön reaktion mukaan, ei taida myöskään päästä.

Menkää hyvät ihmiset näihin vaalitentteihin. Parempaa viihdettä ei edes SexTVltä tule. Pääsette pätemään ja nöyryyttämään. Älkää valittako, ettei nuoria kuunnella, kun ette pakota näitä mulkkuja kuuntelemaan.

-Teemu Sikari - vihaisena ja vaarallisena

tiistai 6. maaliskuuta 2007

Ooppera on perseestä

Ooppera on homojen, Ahteen perheen ja muiden outojen yhteisöjen hommaa. Kuka saatana maksaa 150 euroa kolmen tunnin kiljumisesta! Baletti on oma lukunsa. Vero professori Tikka oli "Baletomaani" ja kuinkas hassusti sattuikaan. Lopetetaan verorahojen haaskaus ja lopetetaan koko paska. Samaa mieltä olisi kanssani, jos eläisi, eduskunnan talousvaliokunnan pj. vuodelta 1929.

Kanssaihmisten arviointi

Tällä tekstillä halusin varmistaa, ettei yksikään individuuali houkka varasta ideaani. Keksin tänään nimittäin tavan arvioida ihmisiä pätevän indeksin mukaan, mitä voi soveltaa niin työelämässä kuin yksityisellä puolellakin.

Sosiaalinen kanssakäyminen on nyky-yhteiskunnassa käynyt tavattoman tärkeäksi. Ihmisten nopea arvionti ja heidän sijoittamisensa omaan sosiaaliseen karttaasi pitää käydä nopeasti. Tiedät välittömästi, onko arvioitu ihminen itsellesi hyödyksi.

Hyvät naiset ja herrat, esittelen teille PNS-indeksin. Indeksi koostuu kolmesta avainluvusta, joita kirjauimet p, n ja s kuvaavat. P tarkoittaa indeksissä pantavuutta, n taas kuvaa naamataulua ja s on seurusteltavuuden tunnusluku. Arviointi tapahtuu asteikolla 0-5.

Voit siis arvioida ihmistä esimerkiksi seuraavanlaisesti: 3/4/2. Kyseinen tyyppi on siis keskinkertaisella rungolla varustettu naamaltaan kaunis tyyppi, jonka luonteessa on ikäviä piirteitä. Indeksistä tekee hurmaavan, ettei täydellisyyteen voi päästä. Kuitenkin 0/0/0 on hyvinkin mahdollinen nykysuomessa.

Työelämässä tulet toimeen mahdollisimman epäseksikkään, mutta naamaltaan menevän tyypin kanssa, luonteen täytyy kuitenkin olla kunnossa. Työn ulkopuolisessa elämässä luonne saa kuitenkin pienemmän painoarvon.

Hyvät ihmiset, pohtikaa tätä teoriaa ajatuksen kanssa. Huomaatte sen pätevyyden. Teen tästä vielä tohtori-väitöksen, näette sitten. Tervetuloa väitöstilaisuuteen.

-Teemu Sikari

Huomionarvoinen seikka

Tänään en ole enää hyperaktiivisessa tilassa. Kykenen keskittymään paremmin maailmaan ja sen piilovaikutuksiin. Olinpa erään paikallistoimituksen mukana arvostelemassa vaalimainoksiakin. Mainoksia arvioidessani aivoissani tapahtui jotain. Liian monta kasvokuvaa kerralla loivat uuden näkökulman politiikkaan.

Mielessäni yhdistelin julkisten henkilöiden kasvokuvia ja mietin kokonaiskuvaa. Poliittisen hahmon kasvokuvaan sitoutuu paljon arvoja, ei kuitenkaan koskaan vastakkaisia. Politiikkojen ikuisuusongelma. Miettikääpä mahdollisuuksia, jos voisit sitouttaa arvosi yhteen tai useampaan kasvokuvaan ja käyttää tilanteen mukaan eri arvomaailmaa.

Poliitikolle tämä mahdollisuus olisi taivas. Toinen kasvo sanoisi toista ja vastapuolta voisi myötäillä eri kasvokuvalla. Tämä harmiton ajatusleikki aiheutti aivoinfarktin. Keksin uuden salaliittoteorian liittyen sosialidemokraatteihin. Halosella on vähintään kaksi julkisuuspersoonaa.

Toinen julkisuusopersoona toimii presidenttinä ja leikkii äitihahmoa suomalaisille. Mielestäni aika huonoa äitihahmoa. Toinen julkisuuspersoona taas ottaa räväkästi kantaa erilaisiin asioihin ja sanoo mitä sylki suuhun tuo.

Ruben Stiller on Tarja halonen. Laittakaa ajatuksissanne oranssi tukka ja kirkkaanpunaista huulipunaa Rubenille. Lopputulos on järkyttävä. Suomen kansaa on huijattu röyhkeästi liian pitkään.

Tämän on välittömästi päätyttävä ja Halosen on valittava, onko hän mies vai nainen. Toivon, että hän valitsee loppuelämäkseen Rubenin hahmon. Presidenttinä hän on paska mielipidejohtaja, niin entiselle puolueelleen, kuin suomalaisille.

-Teemu Sikari

maanantai 5. maaliskuuta 2007

Halosella päähän

Viime aikoina on Suomessakin puhuttu paljon maamiinoista ja millä ne tulevaisuudessa korvattaisiin. EU:n, kansainvälisten sopimusten ja demarien myötä, tulemme luopumaan maamiinojen käytöstä. Itse olin ja tulen aina olemaan ajatusta vastaan. Maamiinat olivat maamme puolustuksen kulmakivi. Ilman niitä on vaikea puolustaa maata, ylivoimaisesti suuremmilta vihollisjoukoilta.

Maamiinat ovat kyllä hirvittävän vaarallisia, mutta eikö se ole yleensä sodan tarkoitus. Meidän pitäisi kyetä puolustamaan omia arvojamme parhaaksi katsomallamme tavalla. Vaaralliset keinot ovat sodan aikana kovaa valuttaa, diplomaattisen pelleilyn sijaan. Miettikääpä missä jamassa Suomi olisi, jos olisimme talvisodat yms. sotineet EU:n standardien mukaan. Arvatenkin Ranskalaiset ovat taas päsmäröimässä näissä asioissa. Heidän sotahistoriansa onkin kauttaaltaan hurmaavaa luettavaa.

Toisaalta maamiinoja on arvosteltu siviiliväestön kannalta vaarallisina. Tämän argumentin tyrmääminen on helppoa, varsinkin meille suomalaisille. Me nimittäin tiedämme tarkalleen jokaisen asetetun miinan sijainnin. Nykyteknologian turvin voidaan miinoihin asettaa myös itsetuhoutumisaika. Välillä mietinkin itsekseni, miksi idioottien enemmistö antoi puolustusvoimien ylipäällikkyyden vaihdevuosille?

Rypälepommien esittäytyessä vaihtoehtona miinoille, olin aivan järkyttynyt. Miinojen sijaan ammuttaisiin hirveä kasa levittäytyviä rypäleitä ympäriinsä. Nämä eivät varmastikaan olisi sodan jälkeen uhka siviiliväestölle, vai olisivatko? Niin kutsuttu Amos-heitinjärjestelmä maksaa maltaita, mansikoita ja kourallisen dollareita. Tälläkin rahalla olisi kiva lyhentää pitkästä aikaa valtion velkaa. Sosialidemokraattien 12 vuoden hallitustaipaleella ainoastaan korkoja on lyhennelty. Säälittävää ja erittäin lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.

Onneksi pasifistisosialistitanttojen kruunattu kuningatar otti ja sekaantui tähänkin asiaan. Hän hyväksyi rypälepommit ilman minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua. Terävää toimintaa presidentiltä. Ensin ruikuttaa miinojen olevan vaarallisia ja suuresta vastustelusta huolimatta poistaa ne käytöstä. Kaikki tämä sen vuoksi, että miinat voidaan korvata vaarallisemmilla ja kalliimmilla välineillä. Ei tässä voi pieni ihminen enää muuta kuin sanoa: ”Voihan demari”.

-Teemu Sikari

perjantai 2. maaliskuuta 2007

Monokkelijengi - nuorisomme vitsaus

Rehelliset yrittäjät ovat maamme toivo. Ne pienten ja keskisuurten firmojen raatajat, jotka joka päivä elävät varsinaisessa tulospalkkausjärjestelmässä. Ikinä ei tiedä koska työsuhde menee poikki. He äänestävät kiltisti vakaumustensa mukaan ja toivovat edes pientä ymmärrystä, vaikka yksinään pyörittävätkin natisevia palkansaajia.

Kokoomuksella ei heidän kanssaan ole mitään tekemistä. Yrittäjille pitäisi olla heidän etujaan ajava puolue, mutta nyt näyttää siltä, että monoa tulee vasemmalta ja oikealta. Nyt nämä karjaakin alempiarvoiset yrittäjä, ovat joutuneet ensi kertaa sitten lamavuosien, siirtymään nöyrästi kepulaisen mafian piiriin. Vaihtoehtoja ei ole.

Ennen Kokoomuksessakin oli veren, hien ja kyynelien kastelemia miehiä. Nykyisin siellä näkee pöyristyneitä seurapiirirouvia, joilla ei ole arkisin muuta tekemistä, kuin parittaa kissojaan ja lapsenlapsiaan sopivan aatelisesti. Elintasoa on, muttei rahaa maksaa sitä. Kokoomus kusee vanhojen perinteikkäitten arvojensa päälle ja alkaa leikkiä sosiaalitanttaa demarien kanssa. Missä ovat ne hyvät miehet? Holkerit ja muut kovat jätkät, ketkä pystyivät kovassa lamassa vittuilemaan köyhille. "Syökää silakkaa", sanoi Holkeri köyhille, kun ruokavinkkejä halusivat.

Näiden Kokoomuslaisten lapset ovat omaksuneet kyllä jotain arvoja. Leikkivät tukirahoineen suurporvaria Lacoste-pikeineen ja pursiseurojensa jäsenkorteilla. Pennut laitetaan jo nuorena vaikka mihin pikku-vapaamuurareihin, jotta hekin tuntisivat olevansa tärkeitä. Kutsun niitä nuoria pellejä yhteisesti turkulaisiksi. Siellä niitä wannabe-Wallenbergejä riittää. Joka jätkällä on tukassa liima, kuin Ghostbustersien Slimer jaksaisi ikinä erittää. Pistetään satanen sileäksi baarin blackjackissä ja sanotaan kavereille kovaan ääneen aamulla, että kasinolla meni.

Sitäkö se Kokoomus halusi. Sellaisia luotaantyöntäviä itseironisia säälipusseja, ketkä eivät ole huomanneet, että kokoomusnuorten kannanotot ovat pelottavan usein identtisiä vasemmistonuorten kanssa. Eipä näiltä tolloilta paljoa voikaan odottaa, kun kuuntelee heidän epätoivoisia yrityksiään pratata svenskaa stockan kassalla. Jaa, de gjorde jag.

Kokoomuksen pitäisi lakata se valuminen demarien leiriin ja alkaa haalimaan yrittäjiä takaisin leiriinsä. Korjaantuisi vaalirahoitukset ja saataisiin niille SAK:n ja demarien vaalimainoksille jonkinlaista todellisuuspohjaa. Konekiväärillä pitäis lahdata ne ruikut turkulaisrunkkarit, isi osta mulle sitä ja tätä, ni musta tulee isona yvitysjoftaja... Nöf nöf nöf nöf ,uiiiiii.

-Teemu Sikari