Olen yrittänyt usein saada kokoomuslaisilta selvitystä yksinkertaiseen kysymykseen: mitä tarkoittaa Kokoomus? Vastausta en ole vielä saanut, joten toivonkin kansakunnan äidinkielenopettaja Riitta Uosukaisen joskus selventävän Kokoomus-sanan merkitystä minulle.
Kokoomus on perinteisesti puolustanut kolmea pääteemaa; kotia, uskontoa ja isänmaata. Olisiko nyt aika palauttaa oikeistoliberaaleille Kokoomuksen nilkeille mieliin nuo jalot arvot?
Koti
Miksi Kokoomus haluaa virolaiset hämäräfirmat koteihimme remontoimaan?
Uskonto
En usko Jumalaan. Jos uskoisin niin uskoisin uuden testamentin hyvään jumalaan. En vanhan testamentin pahaan Jumalaan joka sortaa kansaamme Kokoomuksen hallitusvastuulla.
Isänmaa
Globalisaation vastustajia Kokoomus pitää hulluina tai taantumuksellisina. EU-kriittisyyskin on kauppakamarijuppien mielissä rehupunttien äksyilyä.
Kokoomus on nykyään arvojensa jakojäännös. Henna Virkkusen kaltaiset keskinkertaiset kunnallispoliitikot valtaavat asemia Kokoomuksen sisällä. Kukaan viisas mies ei enää pyri luottamustoimiin Kokoomuksen listoilta. Hennavirkkusten suorittama henkinen kastraatio ei oikein houkuttele miehiä parhaassa iässä.
Jakojäännöspuolue nojaa kuitenkin edelleen arvoihin. Arvot ovat puolueessa niin moderneja, että maalaisliittolaiset tollot eivät niitä ymmärrä. Yhdeksässä kuolonuhrissa Kauhajoella ei ole jakojäännöspuolueen puheenjohtajalle riittävästi syitä erottaa ministeri Holmlundia. Ministerin erottamisperusteeksi puheenjohtaja Jyrki Katainen vaatii hävyttömän tekstiviestin. Tekstiviestikohun jälkeen Katainen myös itki julkisesti. Kauhajoen koulusurmat eivät ylittäneet Kataisen itkukynnystä.
-Juntta Gran-
torstai 25. syyskuuta 2008
maanantai 22. syyskuuta 2008
Erkki Tuomioja - eduskunnan majakka
Majakka on jykevä, majakka on turvaksemme ja ennen kaikkea majakka on kirkkaan punainen.
Toisaalta majakassa palaa pätkittäin valo, parhaimmillaan se on mahdollisimman kaukana mannermaalta ja nykyään käytetään GPS:ssää ja muita enemmän ajantasalla olevia vimpaimia pysyäksemme suunnassa.
Erkkiä pidetään nuhjuisena ja omituisena höperönä, mutta ennenkaikkea intellektuellina, kysykää vaikka Lipposelta. Voisin kuitenkin väittää, että Erkki on idiootti. Perustelen tätä väitettä hänen viimeaikaisilla kommenteillaan pankkien oikeudesta nostaa asuntolainojen korkoa yksipuolisesti. Tuoimiojan Eki nimittäin syytti Kuluttajavirastoa, kun se ei reagoinut kyseiseen muutokseen tai yritti jopa peitellä sitä kuluttajilta.
Yksi. Pankeilla ei ole oikeutta nostaa yksipuolisesti asuntolainojen korkoa, oikeus koskee vain marginaalia, josta muodostuu pääasiallisesti pankin tuotto lainasta. Kaksi. Pankkien oikeus astuu voimaan suurinpiirtein juuri ennen konkurssia, vakavaraisuuden ylläpitämiseksi, joka on loppukädessä kuluttajan etu.
Kolme. Kuluttajavirastoa kuultiin vain jonkun muotoseikan kommentointii. Oikeudesta ovat neuvotelleet Rahoitustarkastus ja Finanssialan Keskusliitto, itke niille Eki. Neljä. Oikeus on vain väliaikainen ja marginaalin saa nostaa päivän tasoon. Päivän taso on ainoa hiukan hämärä käsite kyseisessä oikeudessa nostaa marginaaleja, mutta päivän tasoonkin on olemassa jonkinlainen kaava.
Viisi. Marginaali pitää vakavaraisuuden palattua laskea alunperin sovitulle tasolleen. Kuusi. Mikä muu liikeyritys solmii parhaimmillaan jopa 30-vuoden mittaisia sitoumuksia pidättämättä itsellään oikeutta tarkistaa hinnoitteluaan sopimuksen voimassaoloaikana? Seitsemän. Lainan nostosta ensimmäiseen kolmeen vuoteen marginaaliin ei voi koskea, vaikka mikä olisi.
Erkki on näitä vanhanajan poliitikoita, joiden mielestä elämme vieläkin vahvan markan politiikkaa. Erkkiä varmaan ihmetyttääkin keskustelu bensiinin hinnasta, kun se maksaa vielä alle kaksi markkaa litra.
Älkää hyvät ihmiset äänestäkö Kunnallisvaaleissa tai missään muissakaan vaaleissa. Se on ääni ehdokkaita ja järjestelmää vastaan. Kerätkäämme hulppea yli 50% porukka ja kaatakaamme koko saatanan Rakkarinmäki.
-Teemu Sikari
Toisaalta majakassa palaa pätkittäin valo, parhaimmillaan se on mahdollisimman kaukana mannermaalta ja nykyään käytetään GPS:ssää ja muita enemmän ajantasalla olevia vimpaimia pysyäksemme suunnassa.
Erkkiä pidetään nuhjuisena ja omituisena höperönä, mutta ennenkaikkea intellektuellina, kysykää vaikka Lipposelta. Voisin kuitenkin väittää, että Erkki on idiootti. Perustelen tätä väitettä hänen viimeaikaisilla kommenteillaan pankkien oikeudesta nostaa asuntolainojen korkoa yksipuolisesti. Tuoimiojan Eki nimittäin syytti Kuluttajavirastoa, kun se ei reagoinut kyseiseen muutokseen tai yritti jopa peitellä sitä kuluttajilta.
Yksi. Pankeilla ei ole oikeutta nostaa yksipuolisesti asuntolainojen korkoa, oikeus koskee vain marginaalia, josta muodostuu pääasiallisesti pankin tuotto lainasta. Kaksi. Pankkien oikeus astuu voimaan suurinpiirtein juuri ennen konkurssia, vakavaraisuuden ylläpitämiseksi, joka on loppukädessä kuluttajan etu.
Kolme. Kuluttajavirastoa kuultiin vain jonkun muotoseikan kommentointii. Oikeudesta ovat neuvotelleet Rahoitustarkastus ja Finanssialan Keskusliitto, itke niille Eki. Neljä. Oikeus on vain väliaikainen ja marginaalin saa nostaa päivän tasoon. Päivän taso on ainoa hiukan hämärä käsite kyseisessä oikeudessa nostaa marginaaleja, mutta päivän tasoonkin on olemassa jonkinlainen kaava.
Viisi. Marginaali pitää vakavaraisuuden palattua laskea alunperin sovitulle tasolleen. Kuusi. Mikä muu liikeyritys solmii parhaimmillaan jopa 30-vuoden mittaisia sitoumuksia pidättämättä itsellään oikeutta tarkistaa hinnoitteluaan sopimuksen voimassaoloaikana? Seitsemän. Lainan nostosta ensimmäiseen kolmeen vuoteen marginaaliin ei voi koskea, vaikka mikä olisi.
Erkki on näitä vanhanajan poliitikoita, joiden mielestä elämme vieläkin vahvan markan politiikkaa. Erkkiä varmaan ihmetyttääkin keskustelu bensiinin hinnasta, kun se maksaa vielä alle kaksi markkaa litra.
Älkää hyvät ihmiset äänestäkö Kunnallisvaaleissa tai missään muissakaan vaaleissa. Se on ääni ehdokkaita ja järjestelmää vastaan. Kerätkäämme hulppea yli 50% porukka ja kaatakaamme koko saatanan Rakkarinmäki.
-Teemu Sikari
tiistai 16. syyskuuta 2008
Sana Kekkosesta
Urho Kekkonen on ollut tämän vuoden aikana monien huulilla. Oikeastaan Urho Kekkonen on aivan liian vähän ihmisten huulilla, mutta viime aikoina tilanne on parantunut. Raahessa ollaan muuta Suomea kovasti edellä, sillä heiltä löytyi tarvittava sisu pystyttää ihan aito näköispatsas. Ei mitään saatanan rumaa lätäkköä unohdettuun puistikkoon.
Olisin muuten rientänyt Raaheen tekemään kansalaisvelvollisuuksiini kuuluvan polviasennon patsaan eteen, mutta toisaalta Raahe on aina Raahe, vaikka Rautaruukilla voitelisi. Patsasta rahoitettiin pienillä samanlaisilla patsailla, joita myytiin Jumalan hinnalla. 5.000,00 euroa ja kotiasi suojelisi itse Noottikriisin supersankari.
Kaiken lisäksi Kekkonen on nostettu kansallisten ikonien rinnalle Sampo Pankin uusiin korttien kuva-aiheisiin. Suomessa on yksi sankari ja sitten on pari paskaa urheilijaa, jotka joko kaatuilevat kesken kisojen tai ajavat autolla täysin holtittomasti.
Kaikki tämä viimeaikainen hälinä Kekkosesta laittaa mietteliäälle tuulelle. Johtaako tätä maata enää kukaan, kun isällinen koura ei enää suojele vasenta ja oikeaa laitaa. Ulkopolitiikka on yhtä vasemmistolaista kermakakku-politiikkaa, Pepsodent-mainosta ja suomi24:n parisuhdekriisiä, vitun hienoa. Kekkosen aikana ulkopolitiikassa ongelmia ei ollut. Käytiin vetämässä lärvit Stepanovin kanssa ja homma rullasi, kysykää vaikka Karjalaiselta ja kavereilta.
Tässä välissä oikaisen vielä yleisen harhaluulon. Kekkosen presidenttiys päättyi tasan 27.01.1982. Olen aivan liian useasti joutunut kohtaamaan finninaamaisia yliopistorunkkareita, joiden historiantieto kertoo Kekkosen viidennen kauden katkenneen 26.10.1981. Toisaalta, mitä on päivillä väliä, kun on takana viisi kautta pääministerinä, lähes viisi kokonaista kautta presidenttinä ja tuhansia tunareita nöyryytettynä.
Väkisinkin tulee tällaisina aikoina Kekkosen kaipuu. Ylösnousemusta odotellessa taidan katsoa iltaohjelmistoksi Ylen elävästä arkistosta Kekkosen päivän Tamminiemessä. Ylin johto munasillaan lauteilla kaikkia heitä viisaamman Matti Kekkosen kanssa.
-Teemu Sikari
P.S. Kekkosen jälkeinen aika muuten oli yhtä lamaan valmistautumista. Verratkaapa silloista aikaa nykyhetkeen: presidenttinä on toista kautta demaripaska, joka ei ota kantaa mihinkään, eikä varsinkaan tee mitään. Pääministerinä ja Suomen Pankin johtajana ovat sellaiset arkkitehdit, että eiköhän se pankkikriisi sieltä kohta nouse. Tonni vetoa että huomenna devalvoidaan? Anyone?
Olisin muuten rientänyt Raaheen tekemään kansalaisvelvollisuuksiini kuuluvan polviasennon patsaan eteen, mutta toisaalta Raahe on aina Raahe, vaikka Rautaruukilla voitelisi. Patsasta rahoitettiin pienillä samanlaisilla patsailla, joita myytiin Jumalan hinnalla. 5.000,00 euroa ja kotiasi suojelisi itse Noottikriisin supersankari.
Kaiken lisäksi Kekkonen on nostettu kansallisten ikonien rinnalle Sampo Pankin uusiin korttien kuva-aiheisiin. Suomessa on yksi sankari ja sitten on pari paskaa urheilijaa, jotka joko kaatuilevat kesken kisojen tai ajavat autolla täysin holtittomasti.
Kaikki tämä viimeaikainen hälinä Kekkosesta laittaa mietteliäälle tuulelle. Johtaako tätä maata enää kukaan, kun isällinen koura ei enää suojele vasenta ja oikeaa laitaa. Ulkopolitiikka on yhtä vasemmistolaista kermakakku-politiikkaa, Pepsodent-mainosta ja suomi24:n parisuhdekriisiä, vitun hienoa. Kekkosen aikana ulkopolitiikassa ongelmia ei ollut. Käytiin vetämässä lärvit Stepanovin kanssa ja homma rullasi, kysykää vaikka Karjalaiselta ja kavereilta.
Tässä välissä oikaisen vielä yleisen harhaluulon. Kekkosen presidenttiys päättyi tasan 27.01.1982. Olen aivan liian useasti joutunut kohtaamaan finninaamaisia yliopistorunkkareita, joiden historiantieto kertoo Kekkosen viidennen kauden katkenneen 26.10.1981. Toisaalta, mitä on päivillä väliä, kun on takana viisi kautta pääministerinä, lähes viisi kokonaista kautta presidenttinä ja tuhansia tunareita nöyryytettynä.
Väkisinkin tulee tällaisina aikoina Kekkosen kaipuu. Ylösnousemusta odotellessa taidan katsoa iltaohjelmistoksi Ylen elävästä arkistosta Kekkosen päivän Tamminiemessä. Ylin johto munasillaan lauteilla kaikkia heitä viisaamman Matti Kekkosen kanssa.
-Teemu Sikari
P.S. Kekkosen jälkeinen aika muuten oli yhtä lamaan valmistautumista. Verratkaapa silloista aikaa nykyhetkeen: presidenttinä on toista kautta demaripaska, joka ei ota kantaa mihinkään, eikä varsinkaan tee mitään. Pääministerinä ja Suomen Pankin johtajana ovat sellaiset arkkitehdit, että eiköhän se pankkikriisi sieltä kohta nouse. Tonni vetoa että huomenna devalvoidaan? Anyone?
torstai 11. syyskuuta 2008
Vieras työvoima
Suomalainen: työnantajansa nöyrä sanansaattaja, uskollinen orja ja vähään tyytyvä opetuslapsi. Näistä sanoista tunnistaa itsensä jokainen perussuomalainen duunari aamuna, kun jokainen asia menee päin vittua.
Työaika: Arkisin 8-16. Kuulostaako tutulta? Käytännössä töitä pitäisi olla jo tekemässä 10 vaille, kun pomo tulee töihin tasalta näkee hän, että siellä ei notkuta kahvikuppi kädessä vaan painetaan täysillä töitä. Mieluummin hommat voi lopettaa viisi minuuttia yli kovaan ääneen lauseella: "OHO...Menipäs taas pitkäksi...Tarvii lopettaa ettei mene ylitöiksi". Taas se oma pomo on tyytyväinen, kun oma pikku orjalauma tekee tunnollisesti töitä. Työpaikan musta lammas, joka tulee joka aamu vasta tasalta töihin ja tekee vain oman työnsä, eikä puutu toisten tekemisiin onkin yhtäkkiä huono työntekijä. Pesee kädet röyhkeästi 5 vaille kello neljän, kun ei ole niitä käsiään vapaa-ajallaan jumalauta edes likastanut!
Palkankorotuksista on turha edes haaveilla saatika muista eduista työpaikan sisällä. Vanhempi sukupolvi muistaa vielä "pekkaspäivät", joista ammattikoulun takarivillä karvanopista haaveileva finnileuka ei ole koskaan edes kuullut. Aikanaan hänen työsopimuksessaan näistä lomapäivistä ei puhuta sanallakaan. Hänen palkankorotuksensa on muuttunut työuran alkaessa varmaankin yleiskorotukseksi. Kiva katsella palkkakuittia, kun taas tuli "palkankorotus"!
Ruokatauostakin on saatu nipistettyä pois 10 minuuttia, kun orjalauman vetäjä tulee kesken sapuskan kertomaan: "Hei jätkät, olis yx juttu..."
Tuttu homma... Makaroonilaatikko jäähtyy, maito lasissa lämpeää ja se Tekniikan Maailman kolme vuotta vanha numero jää tälläkin kertaa lukematta.
Työnantajan avuksi on mahdollista ostaa vierastyövoimaa vittuuntuneiden ja irtisanottujen duunareiden korvaajiksi.
Nämä pienet ilopillerit, jotka tulevat Puolasta, Aasiasta, Keski-Euroopasta ja herra tietää mistä, tekevät kursailematta kaikki heille opetetut työt. Maanantaina seurasin vierestä, kun tämä oman työpaikkani pipertäjä "lajitteli" kaikki ongelmajätteet, energiajätteen, lasi- ja elektroniikka romun samaan isoon sekaroskikseen.
Tiistaisin on lattian pesupäivä. Normaalisti työpaikkani pesee noin viidellä ämpärillä. Saksalaisen teollisuusalan valmistaman pesuainetonkan tilavuus on 35 litraa ja etiketissä luki: "Valmista pesuainetta noin 400 litraa".
Keskiviikko-aamuna oli tonkan litramäärä tippunut kolmasosaan, eli lyhyellä matematiikalla pesuämpäreitä olisi heitelty koko yö työpaikallani. Työaikaa roskien vientiin ja lattian pesuun on annettu viisi tuntia. Tästä ajasta neljä tuntia menee tällä meidän iloisella, rehdillä ja ahkeralla siivoojalla puhelimessa sönköttäen kavereiden kanssa.
Niin, että saiskos lähtee huomenna viis minsaa aikaisemmin??
Pettersson
Työaika: Arkisin 8-16. Kuulostaako tutulta? Käytännössä töitä pitäisi olla jo tekemässä 10 vaille, kun pomo tulee töihin tasalta näkee hän, että siellä ei notkuta kahvikuppi kädessä vaan painetaan täysillä töitä. Mieluummin hommat voi lopettaa viisi minuuttia yli kovaan ääneen lauseella: "OHO...Menipäs taas pitkäksi...Tarvii lopettaa ettei mene ylitöiksi". Taas se oma pomo on tyytyväinen, kun oma pikku orjalauma tekee tunnollisesti töitä. Työpaikan musta lammas, joka tulee joka aamu vasta tasalta töihin ja tekee vain oman työnsä, eikä puutu toisten tekemisiin onkin yhtäkkiä huono työntekijä. Pesee kädet röyhkeästi 5 vaille kello neljän, kun ei ole niitä käsiään vapaa-ajallaan jumalauta edes likastanut!
Palkankorotuksista on turha edes haaveilla saatika muista eduista työpaikan sisällä. Vanhempi sukupolvi muistaa vielä "pekkaspäivät", joista ammattikoulun takarivillä karvanopista haaveileva finnileuka ei ole koskaan edes kuullut. Aikanaan hänen työsopimuksessaan näistä lomapäivistä ei puhuta sanallakaan. Hänen palkankorotuksensa on muuttunut työuran alkaessa varmaankin yleiskorotukseksi. Kiva katsella palkkakuittia, kun taas tuli "palkankorotus"!
Ruokatauostakin on saatu nipistettyä pois 10 minuuttia, kun orjalauman vetäjä tulee kesken sapuskan kertomaan: "Hei jätkät, olis yx juttu..."
Tuttu homma... Makaroonilaatikko jäähtyy, maito lasissa lämpeää ja se Tekniikan Maailman kolme vuotta vanha numero jää tälläkin kertaa lukematta.
Työnantajan avuksi on mahdollista ostaa vierastyövoimaa vittuuntuneiden ja irtisanottujen duunareiden korvaajiksi.
Nämä pienet ilopillerit, jotka tulevat Puolasta, Aasiasta, Keski-Euroopasta ja herra tietää mistä, tekevät kursailematta kaikki heille opetetut työt. Maanantaina seurasin vierestä, kun tämä oman työpaikkani pipertäjä "lajitteli" kaikki ongelmajätteet, energiajätteen, lasi- ja elektroniikka romun samaan isoon sekaroskikseen.
Tiistaisin on lattian pesupäivä. Normaalisti työpaikkani pesee noin viidellä ämpärillä. Saksalaisen teollisuusalan valmistaman pesuainetonkan tilavuus on 35 litraa ja etiketissä luki: "Valmista pesuainetta noin 400 litraa".
Keskiviikko-aamuna oli tonkan litramäärä tippunut kolmasosaan, eli lyhyellä matematiikalla pesuämpäreitä olisi heitelty koko yö työpaikallani. Työaikaa roskien vientiin ja lattian pesuun on annettu viisi tuntia. Tästä ajasta neljä tuntia menee tällä meidän iloisella, rehdillä ja ahkeralla siivoojalla puhelimessa sönköttäen kavereiden kanssa.
Niin, että saiskos lähtee huomenna viis minsaa aikaisemmin??
Pettersson
