Heinäluomalta eivät keinot lopu kesken. Hallitus on lupaustensa mukaisesti alkanut toteuttaa vaalilupauksiaan muun muassa menokehyksellään. Kaikki lupaukset pidettiin ja tasa-arvotupoon satsataan arvioidusti n. 150 miljoonaa euroa. Opintorahaa ja tulorajoja nostettiin, reippaasti. Isyysvapaa pitenee ja eläkkeisiin tulee tasokorotus. Voiko Suomen kansa enää enempää toivoa? Kyllä voi. Budjetti oli nimittäin 1 145 miljoonaa euroa ylijäämäinen, millä valtion velkaa vihdoin lyhennetään.
Heinäluoman kaljuun ilmestyi välittömästi tuhansia pieniä hikipisaroita. Ei se jumalauta käy, että demarien entiset äänestäjät tehdään tyytyväisiksi. Elleivät asiat pian muutu huonompaan suuntaan, saattaa SDP:ltä lähteä koko kannattajaryhmä pois. Henäluoma ei näytä ymmärtävän vieläkään oman puolueensa mahdottomuutta, kun asiat ovat hyvin, heitä ei tarvita kitisemään. Tavoitteena SDP:n perustajilla oli alunperin tehdä omasta työstään tarpeetonta, mutta ajatukseen se sitten jäikin.
Jo nimestä lähtien kaikki meni demareilla päin helvettiä. Oma ylpeys ei kuitenkaan koskaan antanut periksi sitä, että puoluerekisteriin olisi ilmoitettu pikku kirjoitusvirheestä, ehei. Piti saatananmoisella koneistolla uskotella koko kansalle, että noin se kirjoitetaan: so-si-a-li-de-mo-kraa-tit. On se hienoa, että meillä on niin vasemmistolainen oikeisto, että se auttaa pientä ja tukee köyhää. Toisaalta vasemmistomme on juonikkainta ja pirullisinta oikeistoa mitä olen konsanaan nähnyt. Hyväveli-diilejä ja kansan kusetusta.
Voisivat opiskelijatkin pitää jo päänsä pikkuhiljaa kiinni. Korotus tulee, mutta vasta ensi vuonna. Hetikö se pitäisi pikku kullanmurujen kukkaroon saada? Kumma, kun ette 12 viime vuoden aikana sanoneet juuri mitään. Vähän väliä jotain vitun porkkanoita jakelitte toreilla. Vau, kyllä nuoret sitten osaa vaikuttaa. SYL:n puheenjohtaja heristeli jo valtiolle sormea, että pitää muistaa nostaa seuraavalla kerralla vähän nopeammin. Itse heristän sormea ikihippien opiskelijoiden suuntaan ja lausun: "Ensi kerralla äänestätte porvarit apuun vähän nopeammin".
-Teemu Sikari
torstai 24. toukokuuta 2007
keskiviikko 23. toukokuuta 2007
Markkinavoimia tapaamassa
Antti Herlin on Pro-lehden mukaan tavannut Markkinavoimat. Olivat kuulemma sellaisia ihmisiä ketkä hoitavat toisten asioita.
Ilmeisesti Markkinavoimat asuvat ulkomailla sillä Suomessa on totuttu pitämään huoli vain omista asioista. Liäksi Lapinlahden lintujen kappale "Mun puutarhassa" todistaa Markkinavoimien olevan muualla kuin laulajan tiluksilla.
Herlin oli saanut markkinavoimilta vain 40 minuutin audienssin ja sekin aika piti käyttää tylsään vakuuttelun omistamansa yrityksen puolesta. Kyllä se hermostuttaa isoakin herraa. Tietysti kun Markkinavoimille puhua pitäisi. Mahdollisesti Herlin on kuullut tarinoita kuinka torpparit ennen sotia viljelysmaitten laajentamista hattu kourassa pyytelivät.
Herlin olisi voinut kertoa paljon herkullisia yksityiskohtia Markkinavoimien kotoa. Tarjottiinko Markkinavoimilla kahvit vai tuliko KONE Oyj:n isäntä parahiksi päivällispöytään? Oliko naisia paikalla ja näkyikö pikkumarkkinavoimia kuten pohjoismaista pörssiä jaloissa pyörimässä?
Allekirjoittanut olisi varmasti tehnyt protokollavirheen ja pyytänyt Markkinavoimat poseeraamaan samaan kuvaan. Lisäksi olisin pyytänyt markkinavoimat mökille saunomaan ja tutustumaan toisiimme. Jaa miksikö? no siksi että seuraavilla tapaamiskerroilla voisin seppokääriäismäisesti tupakkaa sytytellen kysellä Markkinavoimilta; mitäpä kuuluu glopaaliin kapitalismiin?
-Juntta Gran-
Ilmeisesti Markkinavoimat asuvat ulkomailla sillä Suomessa on totuttu pitämään huoli vain omista asioista. Liäksi Lapinlahden lintujen kappale "Mun puutarhassa" todistaa Markkinavoimien olevan muualla kuin laulajan tiluksilla.
Herlin oli saanut markkinavoimilta vain 40 minuutin audienssin ja sekin aika piti käyttää tylsään vakuuttelun omistamansa yrityksen puolesta. Kyllä se hermostuttaa isoakin herraa. Tietysti kun Markkinavoimille puhua pitäisi. Mahdollisesti Herlin on kuullut tarinoita kuinka torpparit ennen sotia viljelysmaitten laajentamista hattu kourassa pyytelivät.
Herlin olisi voinut kertoa paljon herkullisia yksityiskohtia Markkinavoimien kotoa. Tarjottiinko Markkinavoimilla kahvit vai tuliko KONE Oyj:n isäntä parahiksi päivällispöytään? Oliko naisia paikalla ja näkyikö pikkumarkkinavoimia kuten pohjoismaista pörssiä jaloissa pyörimässä?
Allekirjoittanut olisi varmasti tehnyt protokollavirheen ja pyytänyt Markkinavoimat poseeraamaan samaan kuvaan. Lisäksi olisin pyytänyt markkinavoimat mökille saunomaan ja tutustumaan toisiimme. Jaa miksikö? no siksi että seuraavilla tapaamiskerroilla voisin seppokääriäismäisesti tupakkaa sytytellen kysellä Markkinavoimilta; mitäpä kuuluu glopaaliin kapitalismiin?
-Juntta Gran-
tiistai 22. toukokuuta 2007
Suomen Keskusta
Keskustapuolueen juuret ovat agraariyhteiskunnassa, talonpoikien säädyssä. Puolueen nimi oli pitkään Maalaisliitto mikä kuvaisi osuvasti vielä nykyäänkin tätä junttikoalitiota.
Nykyään maatalous on Suomessa harvojen elinkeino, mutta Keskusta on edelleen voimissaan. Puolueen kannattajista huomattava osa tulee pieniltä ja syrjäisiltä paikkakunnilta. Puolueen järkkymätön asema suomalaisessa yhteiskunnassa onkin melko erikoista, koska puolue on koettu vastenmielisenä isommissa kaupungeissa. Ennen kaikkea tärkeällä Helsingin seudulla.
Keskustalaisia ei tunnu haittaavan huono imago ja kannatus urbaaneilla seuduilla. Päinvastoin he pyrkivät lietsomaan muu Suomi vastaan pääkaupunkiseutu asetelmaa. Pääkaupunkiseudulla asuu jonkin verran kaappikeskustalaisia. Suurin osa myös pysyy kaapissa sillä edes homojen ja maahanmuuttajien asema syrjäkylällä ei ole yhtä vaikea kuin keskustalaisten pääkaupungissa.
Keskustapuolueen yksi menestystekijä lienee laaja-alainen levittäytyminen tärkeimmille paikoille yhteiskunnassa. Liike-elämässä on huippujohtajina huomattava määrä keskustataustaisia henkilöitä, aina Jorma Ollilasta lähtien. Media on otettu suvereenisti haltuun varsinkin maakuntatasolla. Tunnetuimpana esimerkkinä mainittakoon Ilkka-konserni Etelä-Pohjanmaalla. Kirkkovaltuustoihin on tungettu joukolla ja ortodoksi-piispatkin tavataan säännöllisesti.
Toinen menestystekijä on Keskustan sijainti puoluekartalla. Puolue saa porvariääniä niiltä jotka pitävät Kokoomusta liian oikeistolaisena. On myös paljon luonnonkokijoita jotka pitävät vihreitä ympäristöhuligaaneina ja työmiehiä keiden mielestä demarit ovat liian vasemmalla.
Toisin sanoen; Keskusta puolue on kuin Suomen kansa: tasapaksu ja viimekädessä helvetin epäluotettava.
-Juntta Gran-
Nykyään maatalous on Suomessa harvojen elinkeino, mutta Keskusta on edelleen voimissaan. Puolueen kannattajista huomattava osa tulee pieniltä ja syrjäisiltä paikkakunnilta. Puolueen järkkymätön asema suomalaisessa yhteiskunnassa onkin melko erikoista, koska puolue on koettu vastenmielisenä isommissa kaupungeissa. Ennen kaikkea tärkeällä Helsingin seudulla.
Keskustalaisia ei tunnu haittaavan huono imago ja kannatus urbaaneilla seuduilla. Päinvastoin he pyrkivät lietsomaan muu Suomi vastaan pääkaupunkiseutu asetelmaa. Pääkaupunkiseudulla asuu jonkin verran kaappikeskustalaisia. Suurin osa myös pysyy kaapissa sillä edes homojen ja maahanmuuttajien asema syrjäkylällä ei ole yhtä vaikea kuin keskustalaisten pääkaupungissa.
Keskustapuolueen yksi menestystekijä lienee laaja-alainen levittäytyminen tärkeimmille paikoille yhteiskunnassa. Liike-elämässä on huippujohtajina huomattava määrä keskustataustaisia henkilöitä, aina Jorma Ollilasta lähtien. Media on otettu suvereenisti haltuun varsinkin maakuntatasolla. Tunnetuimpana esimerkkinä mainittakoon Ilkka-konserni Etelä-Pohjanmaalla. Kirkkovaltuustoihin on tungettu joukolla ja ortodoksi-piispatkin tavataan säännöllisesti.
Toinen menestystekijä on Keskustan sijainti puoluekartalla. Puolue saa porvariääniä niiltä jotka pitävät Kokoomusta liian oikeistolaisena. On myös paljon luonnonkokijoita jotka pitävät vihreitä ympäristöhuligaaneina ja työmiehiä keiden mielestä demarit ovat liian vasemmalla.
Toisin sanoen; Keskusta puolue on kuin Suomen kansa: tasapaksu ja viimekädessä helvetin epäluotettava.
-Juntta Gran-
Borgerlig allians
Ahvananmaalaisten vittuilu ei näemmä koskaan lopu. Perustavat sitoutumattomien vaaliliiton, josta sen yhden kiintiöedustajansa vievät eduskuntaan. Kyseisessä vaaliliitossa on mukana jopa kristillisdemokraattisia nuoria ja keskustalaisia. He ovat omien sanojensa mukaan liberaaleja ja sitoutumattomia. Miksi sitten puolueet? Entä mihin jää se liberaalius, kun joka ainoa kerta valittu kansanedustaja liittyy RKP:n eduskuntaryhmään.
Eikö Borgerlig allians voisi edes leikitellä ajatuksella, että valittu edustaja liittyisi itselleen aatteellisesti lähimpään puolueeseen. Tuskinpa Ahvenanmaa tarvitsee RKP:n kaltaista puoluetta säilyttääkseen kielensä aseman maakunnassaan. Eikö voisi kuvitella, että saarikaupunkimme voisi ajaa muitakin asioita. Se, että edustaja aina valuu RKP:n eduskuntaryhmään, viestittää Borgerlig alliansin olevan pelkkä shakkinappula. Vähän sama asia, kun irlantilaiset vaatisivat alahuoneessa murteensa säilyttämistä.
Nämä Ahvenanmaan edustajat ovat näyttäneet jo touhuillaankin tarpeettomuutensa. Yhden ainoan puheenvuoron on nykyinen edustajakin ehtinyt pitää. Kukaan ei siitä mitään ymmärtänyt tai jaksanut kuunnella, kun silloin etsittiin istumapaikkoja. Lukekaa vaikka kyseinen puhe eduskunnnan nettisivuilta. Niinistö joutui hälinän vuoksi keskeyttämään puheen. Suomeksi emme samaa saaneet.
Koko Oolanti pitäisikin nyt muuttaa virallisesti maakunnaksi. Satakuntalaisillekin riitti sinitiainen maakuntalinnuksi, miksi vitussa Ahvenanmaalla täytyy olla oma lippu? Ahvenanmaa on muutenkin suomalaisille lähinnä piknik-risteilyjen oksennuspaussi ja sodan aikana sukellusveneille hyvä laituri. Leiki siinä sitten liberaalia.
-Teemu Sikari
Eikö Borgerlig allians voisi edes leikitellä ajatuksella, että valittu edustaja liittyisi itselleen aatteellisesti lähimpään puolueeseen. Tuskinpa Ahvenanmaa tarvitsee RKP:n kaltaista puoluetta säilyttääkseen kielensä aseman maakunnassaan. Eikö voisi kuvitella, että saarikaupunkimme voisi ajaa muitakin asioita. Se, että edustaja aina valuu RKP:n eduskuntaryhmään, viestittää Borgerlig alliansin olevan pelkkä shakkinappula. Vähän sama asia, kun irlantilaiset vaatisivat alahuoneessa murteensa säilyttämistä.
Nämä Ahvenanmaan edustajat ovat näyttäneet jo touhuillaankin tarpeettomuutensa. Yhden ainoan puheenvuoron on nykyinen edustajakin ehtinyt pitää. Kukaan ei siitä mitään ymmärtänyt tai jaksanut kuunnella, kun silloin etsittiin istumapaikkoja. Lukekaa vaikka kyseinen puhe eduskunnnan nettisivuilta. Niinistö joutui hälinän vuoksi keskeyttämään puheen. Suomeksi emme samaa saaneet.
Koko Oolanti pitäisikin nyt muuttaa virallisesti maakunnaksi. Satakuntalaisillekin riitti sinitiainen maakuntalinnuksi, miksi vitussa Ahvenanmaalla täytyy olla oma lippu? Ahvenanmaa on muutenkin suomalaisille lähinnä piknik-risteilyjen oksennuspaussi ja sodan aikana sukellusveneille hyvä laituri. Leiki siinä sitten liberaalia.
-Teemu Sikari
maanantai 21. toukokuuta 2007
Kristillisdemokraattinen puolue
Kristillisdemokraatit melkein onnistuivat huijaamaan valtaväestöä vaihtamalla nimeä Bjarne Kalliksen puheenjohtajakaudella. Kristillisdemokraatit ovat Keski-Euroopassa yleiskonservatiivejä, eivätkä marginaali-hihhuleita, kuten Suomessa.
Nimen muutos ei paljoa paina puolueessa, jossa on yksi ainoa uskottava poliitikko; Bjarne Kallis. Hän on tavallaan Osmo Soininvaaran kohtalotoveri. Molemmat ovat olleet älykkäitä ja taitavia poliitikkoja sekä arvostettuja yli puoluerajojen. Molempien kovan työn pilaa oman puolueen arvostelukyvyttömät idiootit, jotka myös ylittävät typeryyksillään uutiskynnykset.
Nykyään puoluetta johtaa Päivi Räsänen, joka paatoksellisella tiukkapipoisuudellaan vastaa puolueen tyypillistä kannattajaprofiilia. Räsänen on lääkäri joka ei hyväksy aborttia ja korostaa vanhanaikaisia perhearvoja. Ensinnäkään abortti ei ole suomessa mediaseksikäs aihe ja perheasiatkin kiinnostavat lähinnä pikkukylien juoruakkoja.
Puolue tullee menettämään hitaasti mutta varmasti paikkoja eduskunnassa. Kunnallistasollakin puolueen kannatus tuskin paranee. Isot kaupungit vierastavat uskonnollisuuden korostamista ja syrjäseutujen suurin uskonnollinen ryhmittymä on lestadiolaiset. Lestadiolaiset ovat perinteisesti edustaneet Keskustapuolueen riveissä.
-Juntta Gran-
Nimen muutos ei paljoa paina puolueessa, jossa on yksi ainoa uskottava poliitikko; Bjarne Kallis. Hän on tavallaan Osmo Soininvaaran kohtalotoveri. Molemmat ovat olleet älykkäitä ja taitavia poliitikkoja sekä arvostettuja yli puoluerajojen. Molempien kovan työn pilaa oman puolueen arvostelukyvyttömät idiootit, jotka myös ylittävät typeryyksillään uutiskynnykset.
Nykyään puoluetta johtaa Päivi Räsänen, joka paatoksellisella tiukkapipoisuudellaan vastaa puolueen tyypillistä kannattajaprofiilia. Räsänen on lääkäri joka ei hyväksy aborttia ja korostaa vanhanaikaisia perhearvoja. Ensinnäkään abortti ei ole suomessa mediaseksikäs aihe ja perheasiatkin kiinnostavat lähinnä pikkukylien juoruakkoja.
Puolue tullee menettämään hitaasti mutta varmasti paikkoja eduskunnassa. Kunnallistasollakin puolueen kannatus tuskin paranee. Isot kaupungit vierastavat uskonnollisuuden korostamista ja syrjäseutujen suurin uskonnollinen ryhmittymä on lestadiolaiset. Lestadiolaiset ovat perinteisesti edustaneet Keskustapuolueen riveissä.
-Juntta Gran-
Sosialidemokraattinen puolue
On niin paljon sanottavaa kyseisestä puolueesta, että aloittaminen on ensimmäistä kertaa ylitsepääsemättömän vaikeaa. Miettiessäni, mistä voisin demareita edes leikkimielisesti syyllistää, niin oikeastaan heitä voi syyllistää ihan kaikesta. Kokonaiset 12 vuotta hallituksessa ja mitä he saivat aikaan? Rikkaat rikastuivat ja köyhiä kuoli. Onneksi hoitajien ja muiden naisvaltaisten alojen asiat saatiin kuitenkin kerralla kuntoon, vai mitä?
Tarvittiin ökyporvarillinen hallitus korjaamaan kaikki ne 12 vuoden virheet. Seuraavaan kauteen mennessä voidaan varmaankin pehmentää hiukan linjauksia, mutta nyt mennään tiukasti talouspolitiikan sääntöjen mukaan. Kiitos siitä demareille. Ulkopoliittiset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ensimmäistä kertaa molempiin tärkeisiin ilmansuuntiin. Tarvittiin kokonainen Kanerva korjailemaan suhteita Yhdysvaltoihin ja pitämään Venäjä varpaillaan. Vanhanenkin auttoi hiukan idän suunnalla.
Halonen tekee vielä kaikkensa, ollakseen marginaaliryhmän presidentti. En ymmärrä, mikä hässäkkä siitä syntyi, että Haloselta vietäisiin oikeus osallistua huippukokouksiin. Eikö tarkoitus kuitenkin ollut pitää ne kermakakkuaktivistit aisoissa, turvallisen välimatkan päässä. Onneksi sentään 12 vuoden presidenttikausi on vahvistanut tasa-arvoa, parantanut naisvaltaisten alojen olosuhteita ja yhdistänyt suomalaiset. Vai oliko se kuitenkin niin, että hoitajat ja opiskelijat ovat kiukkuisempia kuin koskaan ja naisten 80 senttiä on kohta miesten euro kymmenen. Tarvittiin porvarihallitus, jotta hoitajia kuunnellaan ja palkkaratkaisu tehdään edes jollain tasolla, opiskelijatkin saivat tahtonsa täysimääräisesti läpi.
Demarit saivat aikanaan opiskelijoille asumistukeen pienen prosentuaalisen korotuksen, joka käytännössä vastasi julmaa vittuilua. Yhtään julkista työpaikkaa ei demarien aikakautena jaettu tasapuolisesti tai edes pätevimmälle. Röyhkein esimerkki tästäkin löytyy rakkaasta Yleisradiosta. Jugnerhan ei suinkaan ollut Lipposen pikku sylihauva, eihän? YLEllä sentään menee lujaa. Euroviisujen järjestämisestä piti keskustella, digiaikaan siirtyminen oli vitsi ja toimintaa rahoitetaan erillisellä kolehdilla. Kolehtia ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos sattuu olemaan vihainen sosiaalitantta. Opiskelijoita toisaalta vainotaan tv-lupamaksujen saralla.
SDP tulee hävittää maan kamaralta ja sille ei tule enää koskaan antaa minkäänlaista valtaa millään suunnalla. Mielestäni koko puolue pitäisi keksiä uudestaan ja ottaa ranskalaisten vallankumouskeinot käyttöön. Päitä poikki, perkele. Mitäköhän kävisi, kun kertoisi demareille, mitä se demokratia ihan aikuisten oikeasti tarkoittaa. Taitaisi sosiaalitanttaa vituttaa, kun ei demokratia olekaan oman egon pönkittämistä valiokuntapaikoilla, vaan ihan oikeaa kansan valtaa.
-Teemu Sikari
Tarvittiin ökyporvarillinen hallitus korjaamaan kaikki ne 12 vuoden virheet. Seuraavaan kauteen mennessä voidaan varmaankin pehmentää hiukan linjauksia, mutta nyt mennään tiukasti talouspolitiikan sääntöjen mukaan. Kiitos siitä demareille. Ulkopoliittiset suhteet ovat pahasti tulehtuneet ensimmäistä kertaa molempiin tärkeisiin ilmansuuntiin. Tarvittiin kokonainen Kanerva korjailemaan suhteita Yhdysvaltoihin ja pitämään Venäjä varpaillaan. Vanhanenkin auttoi hiukan idän suunnalla.
Halonen tekee vielä kaikkensa, ollakseen marginaaliryhmän presidentti. En ymmärrä, mikä hässäkkä siitä syntyi, että Haloselta vietäisiin oikeus osallistua huippukokouksiin. Eikö tarkoitus kuitenkin ollut pitää ne kermakakkuaktivistit aisoissa, turvallisen välimatkan päässä. Onneksi sentään 12 vuoden presidenttikausi on vahvistanut tasa-arvoa, parantanut naisvaltaisten alojen olosuhteita ja yhdistänyt suomalaiset. Vai oliko se kuitenkin niin, että hoitajat ja opiskelijat ovat kiukkuisempia kuin koskaan ja naisten 80 senttiä on kohta miesten euro kymmenen. Tarvittiin porvarihallitus, jotta hoitajia kuunnellaan ja palkkaratkaisu tehdään edes jollain tasolla, opiskelijatkin saivat tahtonsa täysimääräisesti läpi.
Demarit saivat aikanaan opiskelijoille asumistukeen pienen prosentuaalisen korotuksen, joka käytännössä vastasi julmaa vittuilua. Yhtään julkista työpaikkaa ei demarien aikakautena jaettu tasapuolisesti tai edes pätevimmälle. Röyhkein esimerkki tästäkin löytyy rakkaasta Yleisradiosta. Jugnerhan ei suinkaan ollut Lipposen pikku sylihauva, eihän? YLEllä sentään menee lujaa. Euroviisujen järjestämisestä piti keskustella, digiaikaan siirtyminen oli vitsi ja toimintaa rahoitetaan erillisellä kolehdilla. Kolehtia ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos sattuu olemaan vihainen sosiaalitantta. Opiskelijoita toisaalta vainotaan tv-lupamaksujen saralla.
SDP tulee hävittää maan kamaralta ja sille ei tule enää koskaan antaa minkäänlaista valtaa millään suunnalla. Mielestäni koko puolue pitäisi keksiä uudestaan ja ottaa ranskalaisten vallankumouskeinot käyttöön. Päitä poikki, perkele. Mitäköhän kävisi, kun kertoisi demareille, mitä se demokratia ihan aikuisten oikeasti tarkoittaa. Taitaisi sosiaalitanttaa vituttaa, kun ei demokratia olekaan oman egon pönkittämistä valiokuntapaikoilla, vaan ihan oikeaa kansan valtaa.
-Teemu Sikari
perjantai 18. toukokuuta 2007
Ruotsalainen kansanpuolue
RKP on aina ollut varsin helppo ottolapsi mihin tahansa hallituspohjaan. Onhan puolueella paljon kokemusta hallituksessa vaikuttamisesta ja he tyytyvät yllättävän vähään. Otsikoissa heitä tuskin koskaan näkee muiden pikkupuolueiden tavoin. Silloinkin, kun media heidät noteeraa, niin on kyse Sibbon kohtalosta tai Vaasan syrjäseutujen ruotsinkielisten kylttien kielioppivirheistä.
Mihinkään radikaaliin tästä pursiseura-snobien pikkukerhosta ei ole. Heidän kansanedustajansa ovat aina olleet samanlaisia. Joko he näyttävät Elizabeth Rehniltä, Kim Floorilta tai sitten metroseksuaalilta Stockmann-mallinukelta. Pukeutuminen on virheetöntä ja ulosanti selkeää, ensin på svenska ja sitten sama suomeks junteil.
Luin huvikseni heidän puolueohjelmansa vuodelta 2006. Kokonaiset 20 sivua, joista 4 oli tyhjiä, yksi oli kansilehti ja sisällysluettelokin oli. Meille siis jäi hieman yli kymmenen sivua "tiukkaa asiaa". Tämäkin teksti oli kirjoitettu niin suurella fontilla, että sitä varmasti kykeni lukemaan kajuutan uumenissa pahemmassakin myrskyssä. Sisältö oli todella tiivis ja siihen olikin panostettu aivan uskomattomalla tavalla. Muun muassa puolueohjelman kohdassa: "Vastuumme toisistamme", löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi RKP:n kanta raittiusasioihin oli suora lainaus vuodelta 1906. Ei paha, 100 vuotta vanhaa politiikkaa.
Puolustaakseni hieman RKP:n pyhää puolueohjelmaa, niin täytyy myöntää 100 vuotta vanhan lainauksen olleen ainut järkiperäinen ja toteuttamiskelpoinen kohta. Loput puolueohjelmasta voisikin tiivistää kokonaiseen lauseeseen: "Ruotsinkielinen väestö rules, EU on kiva juttu ja haista sinä köyhä paska". Tuon voi melkein lukea rivien välistä, jos osaa suodattaa korulauseet ja paskanjauhannan pois. Tulee melkein ikävä sitä entistä ympäristöministeriä, joka näytti Kim Floorilta. Se sai sentään Greenpeacen hipit ryömimään roskiksistaan kumiven-operaatioon Turun satamaan.
Kielikysymyksestä vielä sen verran, että mielestäni tämän 6% väestön olisi aika opetella itse puhumaan suomea, kun kerran Suomessa asuvat. Ei ole mitään järkeä pakottaa 94% väestöstä heidän hinttarimaisen liirumlaaruminsa sisäistämiseen. Voisiko niilläkin rahoilla kouluttaa vaikka Itä-Suomalaisille venäjää ja lopuilla rahoilla kustantaa parisataa oppituntia käytännön englantia kansanedustajille. Aldrig livet.
-Teemu Sikari
Mihinkään radikaaliin tästä pursiseura-snobien pikkukerhosta ei ole. Heidän kansanedustajansa ovat aina olleet samanlaisia. Joko he näyttävät Elizabeth Rehniltä, Kim Floorilta tai sitten metroseksuaalilta Stockmann-mallinukelta. Pukeutuminen on virheetöntä ja ulosanti selkeää, ensin på svenska ja sitten sama suomeks junteil.
Luin huvikseni heidän puolueohjelmansa vuodelta 2006. Kokonaiset 20 sivua, joista 4 oli tyhjiä, yksi oli kansilehti ja sisällysluettelokin oli. Meille siis jäi hieman yli kymmenen sivua "tiukkaa asiaa". Tämäkin teksti oli kirjoitettu niin suurella fontilla, että sitä varmasti kykeni lukemaan kajuutan uumenissa pahemmassakin myrskyssä. Sisältö oli todella tiivis ja siihen olikin panostettu aivan uskomattomalla tavalla. Muun muassa puolueohjelman kohdassa: "Vastuumme toisistamme", löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi RKP:n kanta raittiusasioihin oli suora lainaus vuodelta 1906. Ei paha, 100 vuotta vanhaa politiikkaa.
Puolustaakseni hieman RKP:n pyhää puolueohjelmaa, niin täytyy myöntää 100 vuotta vanhan lainauksen olleen ainut järkiperäinen ja toteuttamiskelpoinen kohta. Loput puolueohjelmasta voisikin tiivistää kokonaiseen lauseeseen: "Ruotsinkielinen väestö rules, EU on kiva juttu ja haista sinä köyhä paska". Tuon voi melkein lukea rivien välistä, jos osaa suodattaa korulauseet ja paskanjauhannan pois. Tulee melkein ikävä sitä entistä ympäristöministeriä, joka näytti Kim Floorilta. Se sai sentään Greenpeacen hipit ryömimään roskiksistaan kumiven-operaatioon Turun satamaan.
Kielikysymyksestä vielä sen verran, että mielestäni tämän 6% väestön olisi aika opetella itse puhumaan suomea, kun kerran Suomessa asuvat. Ei ole mitään järkeä pakottaa 94% väestöstä heidän hinttarimaisen liirumlaaruminsa sisäistämiseen. Voisiko niilläkin rahoilla kouluttaa vaikka Itä-Suomalaisille venäjää ja lopuilla rahoilla kustantaa parisataa oppituntia käytännön englantia kansanedustajille. Aldrig livet.
-Teemu Sikari
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto on puolueena harvinaisen jyrkästi jakautunut erilaisiin siipiin. Muissakin puolueissa on monenlaista siipijakoa, mutta muissa puolueissa ei ole läheskään niin syviä kuiluja kuin Vasemmistoliitossa.
Ainakin punavihreät, taistolaiset, ammattiyhdistysväki ja feministit ovat omissa kyräilevissä porukoissaan puolueen sisällä. Ydinvoimakysymys on malliesimerkki puolueen jaosta. Punavihreät vastustavat ydinvoimaa pitäen kyseistä energiamuotoa ympäristökatastrofina . Ay-siipi sen sijaan näkee ydinvoimakapasiteetin kasvattamisen mahdollisuutena lisätä työllisyyttä.
Feministisiipi on pieni, mutta äänekäs. Tunnetuin feministi puolueessa oli ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Siimeksen puheenjohtajakausi olisi ollut kenelle tahansa vaikea, mutta Siimes hoiti etenkin puheenjohtajuuskautensa loppuseremoniat harvinaisen tyylirikkoisesti. Hän myös teki historiallisen takinkääntötempun siirtymällä vasemmistojohtajasta työnantajien merkittäväksi edunvalvojaksi
Nykyinen puoluejohtaja Martti Korhonen on maltillinen ja neutraali persoona, mutta särmää löytyy tarvittaessa. Hän kuuluu puolueen maltillisimpaan ammattiyhdistyssiipeen. Korhosen puheenjohtajakautta on tässä vaiheessa liian ennenaikaista arvioida. Claes Andersson onnistui puheenjohtajakaudellaan yhdistämään puolueen. Vasemmistoliitolle kuitenkin näyttää käyvän samoin kuin Titon johtamalle Jugoslavialle.
-Juntta Gran-
Ainakin punavihreät, taistolaiset, ammattiyhdistysväki ja feministit ovat omissa kyräilevissä porukoissaan puolueen sisällä. Ydinvoimakysymys on malliesimerkki puolueen jaosta. Punavihreät vastustavat ydinvoimaa pitäen kyseistä energiamuotoa ympäristökatastrofina . Ay-siipi sen sijaan näkee ydinvoimakapasiteetin kasvattamisen mahdollisuutena lisätä työllisyyttä.
Feministisiipi on pieni, mutta äänekäs. Tunnetuin feministi puolueessa oli ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Siimeksen puheenjohtajakausi olisi ollut kenelle tahansa vaikea, mutta Siimes hoiti etenkin puheenjohtajuuskautensa loppuseremoniat harvinaisen tyylirikkoisesti. Hän myös teki historiallisen takinkääntötempun siirtymällä vasemmistojohtajasta työnantajien merkittäväksi edunvalvojaksi
Nykyinen puoluejohtaja Martti Korhonen on maltillinen ja neutraali persoona, mutta särmää löytyy tarvittaessa. Hän kuuluu puolueen maltillisimpaan ammattiyhdistyssiipeen. Korhosen puheenjohtajakautta on tässä vaiheessa liian ennenaikaista arvioida. Claes Andersson onnistui puheenjohtajakaudellaan yhdistämään puolueen. Vasemmistoliitolle kuitenkin näyttää käyvän samoin kuin Titon johtamalle Jugoslavialle.
-Juntta Gran-
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset elävät puolueena kriittisintä aikaa kuluvalla vaalikaudella. Puolue sai lisää paikkoja eduskuntaan, mutta ”veret seisauttavaa vaalivoittoa” ei vielä tullut. Jos Timo Soini porukoineen saa eduskunnassa hoidettua oppositiopolitiikkaa hyvin, niin tulokset näkynevät seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Perussuomalaisten juuret ovat Suomen Maaseudun Puolueessa ja historia henkilöityy vahvasti Veikko Vennamoon. Veikko Vennamo muistetaan taitavana populistina ja hänen sanontansa elävät tänäkin päivänä. Muun muassa lausahdukset ”kyllä kansa tietää” ja ”rötösherrat kuriin” ovat Veikko Vennamon suusta. Mutta Vennamo sanojen lisäksi teki paljon. Hänen ansiokseen voi pitkälti laskea kotiseutunsa menettäneiden karjalaisten asuttamisen 1940-luvulla.
Muita nimekkäitä SMP:läisiä ovt esimerkiksi Eino Poutiainen, Urpo Leppänen, Veikko Vennamon poika Pekka Vennamo ja Sulo Aittoniemi. SMP:n / Perussuomalaisten hiljaiseksi puurtajaksi tiedetään pitkäaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka.
Perussuomalaisilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kannatustaan merkittävästi. Äänestäjiä voidaan houkutella esimerkiksi perinteisesti ajattelevista duunarimiehistä, suurperheistä, pienyrittäjistä ja kansallismielisistä.
Timo Soinille joukkoineen voi tässä vaiheessa sanoa kliseen: tästä se työ vasta alkaakin. Jos Homma hoituu ja kansa tykkää näemme vuonna 2011 uuden vakavasti otettavan hallitusneuvottelijan.
Perussuomalaisilla on mahdollisuuksien lisäksi huolestuttava määrä uhkia ja riskejä. Ensinnäkin puolueen näkyvät henkilöt ovat yleensä hyvin mielipiteet jakavia persoonallisuuksia. Tuorein tapaus on Tony Halme joka vei puoluejohdon resursseja kohtuuttoman paljon viime vaalikaudella. Timo Soini hoiti asian kunnialla loppuun, mutta harkintakyvyn lisäys on varmasti hyvästä tulevissa ehdokasasetteluissa.
Perussuomalaiset ovat tunnettuja suorapuheisuudestaan, mutta monille puolueen täsmälliset tavoitteet ovat epäselviä. Ensinnäkin puolueen veropoliittisissa linjauksissa on terävöittämisen varaa. EU asioissa puolue on mennyt kohtalaisesti eteenpäin. Enää puolue ei möykkää unionista eroamisen ihanuudesta kuin ennen. Nykyään EU:ta koskevat kannanotot ovat kriittisiä, mutta asiallisia.
Kaikesta päätellen Perussuomalaisille on tilausta ja puoluekartalla se tulee pysymään. Se, kuinka vahvalla mandaatilla, ratkeaa joka neljäs vuosi.
-Juntta Gran-
Perussuomalaisten juuret ovat Suomen Maaseudun Puolueessa ja historia henkilöityy vahvasti Veikko Vennamoon. Veikko Vennamo muistetaan taitavana populistina ja hänen sanontansa elävät tänäkin päivänä. Muun muassa lausahdukset ”kyllä kansa tietää” ja ”rötösherrat kuriin” ovat Veikko Vennamon suusta. Mutta Vennamo sanojen lisäksi teki paljon. Hänen ansiokseen voi pitkälti laskea kotiseutunsa menettäneiden karjalaisten asuttamisen 1940-luvulla.
Muita nimekkäitä SMP:läisiä ovt esimerkiksi Eino Poutiainen, Urpo Leppänen, Veikko Vennamon poika Pekka Vennamo ja Sulo Aittoniemi. SMP:n / Perussuomalaisten hiljaiseksi puurtajaksi tiedetään pitkäaikainen kansanedustaja Raimo Vistbacka.
Perussuomalaisilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kannatustaan merkittävästi. Äänestäjiä voidaan houkutella esimerkiksi perinteisesti ajattelevista duunarimiehistä, suurperheistä, pienyrittäjistä ja kansallismielisistä.
Timo Soinille joukkoineen voi tässä vaiheessa sanoa kliseen: tästä se työ vasta alkaakin. Jos Homma hoituu ja kansa tykkää näemme vuonna 2011 uuden vakavasti otettavan hallitusneuvottelijan.
Perussuomalaisilla on mahdollisuuksien lisäksi huolestuttava määrä uhkia ja riskejä. Ensinnäkin puolueen näkyvät henkilöt ovat yleensä hyvin mielipiteet jakavia persoonallisuuksia. Tuorein tapaus on Tony Halme joka vei puoluejohdon resursseja kohtuuttoman paljon viime vaalikaudella. Timo Soini hoiti asian kunnialla loppuun, mutta harkintakyvyn lisäys on varmasti hyvästä tulevissa ehdokasasetteluissa.
Perussuomalaiset ovat tunnettuja suorapuheisuudestaan, mutta monille puolueen täsmälliset tavoitteet ovat epäselviä. Ensinnäkin puolueen veropoliittisissa linjauksissa on terävöittämisen varaa. EU asioissa puolue on mennyt kohtalaisesti eteenpäin. Enää puolue ei möykkää unionista eroamisen ihanuudesta kuin ennen. Nykyään EU:ta koskevat kannanotot ovat kriittisiä, mutta asiallisia.
Kaikesta päätellen Perussuomalaisille on tilausta ja puoluekartalla se tulee pysymään. Se, kuinka vahvalla mandaatilla, ratkeaa joka neljäs vuosi.
-Juntta Gran-
torstai 17. toukokuuta 2007
Vihreäliitto
Vihreät, Greenpeacen kumiveneiden maksumiehet ja epäonnistunut yritys tekoälykkäiltä muksuilta iskeä boheemimpaa nautaa. Jo vuosien ajan Vihreät ovat varmistaneet puolueensa pysyvyyden, tekemällä sen verran hallaa ympäristölle ja kehitykselle, että sitä pitää suojella heiltä vielä vuosisatoja. Tarkoittaen muun muassa ydinvoiman vastustamista, purkutuomittujen talojen valtausta ja vaikka liito-orava hässäköitä.
Liito-orava ei ole kovin uhanalainen Suomessa, työpaikat sen sijaan ovat ja niitä ei ole, jos joka saatanan maantieprojekti pysähtyy riisinnäköiseen oravanpaskaan. Yhtään järkevää sielua en Vihreistä löytänyt, mutta en odottanutkaan löytäväni sen jälkeen, kun luin puoluesihteeri Ari Heikkisen blogia. Täytyy sanoa, että itsekin olen vajonnut välillä todella alas, mutta Ari kaivaa rimaa kaivurilla maan alle.
Heikkisen asialistalta löytyy RKP:tä, hallitusohjelmaa ja ydinvoimaa. RKP:n Ari haukkui puoluerahoituksesta, mikä tuntuu hieman oudolta. En itse lähtisi polttelemaan heti hallitukseen päästyäni yhteistyösiltoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että RKP on niin harmiton puolueena, että se on hallituksessa ensi kerrallakin. Vihreän aatteen taival taitaa jäädä tähän kauteen, ainakin tällä menolla. Kaiken lisäksi RKP tietää mistä puoluerahoitus on tullut, mutta ei sitä mistä rahoituksen antanut taho ne on saanut. Ketäpä se nyt oikeasti kiinnostaisikaan? Kiviä?
Heikkinen jaksaa myös puolustaa hallitusohjelmaa kelvolliseksi. Hän neuvookin vihreitä tovereitaan ottamaan hallituksessa valvovan roolin, jotta kaikki tehdään kuten pitää. Miksi minusta tuntuu, että jossain joku oikea poliitikko nauraa perseensä ruvelle? Kun hallitus lähtee kaljalle Pataässään, niin taitaa posti hävittää Vihreiden edustajille tarkoitetut kutsut ja memot, toistamiseen.
Heikkinen pitää myös osavoittona ydinvoimaa vastaan sitä, että Loviisa ei myy E.ON:lle tonttia ydinvoimalaa varten. Voi raukkoja, laajennus menee sitten Olkiluotoon. Siinä meni Loviisalta massoittain työpaikkoja ja -vuosia ja kipeästi kaivattu rahavirta. Kyllä siellä Vihreitä nyt kiitetään. Jos ydinvoima päätetään rakentaa, niin kuntien pikkumulkkujen kärinää siinä tuskin kuunnellaan. Naurattaa jo valmiiksi, kun näen pian telkkarissa poliisien pamppujen kajahtavan Greenpeacen ja Vihreitten jäsenien kalloihin. Vitun ituperseet.
Vihreillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta politiikassa, elleivät sitten jatka tätä loputonta taisteluaan itseään vastaan. Ymmärtäisivät jo, että suuryritykset kyllä tajuavat kysynnän ja tarjonnan lain. Tällä hetkellä on valtavaa kysyntää luonnonvaroista tehdyille tuotteille, joten suuryritykset kyllä pitävät huolen, että luonnonvaroja tai korvaavia tuotteita on tarpeeksi. Maailmalla metsäteollisuus on jo aikoja sitten huomannut tämän ja nyt maapallolla on pinta-alaltaan 2/3 enemmän metsää kuin 1920-luvulla. Repikää siitä puunhalaajat.
-Teemu Sikari
Liito-orava ei ole kovin uhanalainen Suomessa, työpaikat sen sijaan ovat ja niitä ei ole, jos joka saatanan maantieprojekti pysähtyy riisinnäköiseen oravanpaskaan. Yhtään järkevää sielua en Vihreistä löytänyt, mutta en odottanutkaan löytäväni sen jälkeen, kun luin puoluesihteeri Ari Heikkisen blogia. Täytyy sanoa, että itsekin olen vajonnut välillä todella alas, mutta Ari kaivaa rimaa kaivurilla maan alle.
Heikkisen asialistalta löytyy RKP:tä, hallitusohjelmaa ja ydinvoimaa. RKP:n Ari haukkui puoluerahoituksesta, mikä tuntuu hieman oudolta. En itse lähtisi polttelemaan heti hallitukseen päästyäni yhteistyösiltoja. Täytyy kuitenkin muistaa, että RKP on niin harmiton puolueena, että se on hallituksessa ensi kerrallakin. Vihreän aatteen taival taitaa jäädä tähän kauteen, ainakin tällä menolla. Kaiken lisäksi RKP tietää mistä puoluerahoitus on tullut, mutta ei sitä mistä rahoituksen antanut taho ne on saanut. Ketäpä se nyt oikeasti kiinnostaisikaan? Kiviä?
Heikkinen jaksaa myös puolustaa hallitusohjelmaa kelvolliseksi. Hän neuvookin vihreitä tovereitaan ottamaan hallituksessa valvovan roolin, jotta kaikki tehdään kuten pitää. Miksi minusta tuntuu, että jossain joku oikea poliitikko nauraa perseensä ruvelle? Kun hallitus lähtee kaljalle Pataässään, niin taitaa posti hävittää Vihreiden edustajille tarkoitetut kutsut ja memot, toistamiseen.
Heikkinen pitää myös osavoittona ydinvoimaa vastaan sitä, että Loviisa ei myy E.ON:lle tonttia ydinvoimalaa varten. Voi raukkoja, laajennus menee sitten Olkiluotoon. Siinä meni Loviisalta massoittain työpaikkoja ja -vuosia ja kipeästi kaivattu rahavirta. Kyllä siellä Vihreitä nyt kiitetään. Jos ydinvoima päätetään rakentaa, niin kuntien pikkumulkkujen kärinää siinä tuskin kuunnellaan. Naurattaa jo valmiiksi, kun näen pian telkkarissa poliisien pamppujen kajahtavan Greenpeacen ja Vihreitten jäsenien kalloihin. Vitun ituperseet.
Vihreillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta politiikassa, elleivät sitten jatka tätä loputonta taisteluaan itseään vastaan. Ymmärtäisivät jo, että suuryritykset kyllä tajuavat kysynnän ja tarjonnan lain. Tällä hetkellä on valtavaa kysyntää luonnonvaroista tehdyille tuotteille, joten suuryritykset kyllä pitävät huolen, että luonnonvaroja tai korvaavia tuotteita on tarpeeksi. Maailmalla metsäteollisuus on jo aikoja sitten huomannut tämän ja nyt maapallolla on pinta-alaltaan 2/3 enemmän metsää kuin 1920-luvulla. Repikää siitä puunhalaajat.
-Teemu Sikari
keskiviikko 16. toukokuuta 2007
Kansallinen kokoomus
Kansallinen kokoomus on taas saanut hallituspuolueen paikan. Voinemme siis päätellä, että Suomessa vallitsee porvarillinen aatemaailma. Väärin. Puolueen periaateohjelmaan kirjatut arvotkin kertovat entisen kykypuolueen rappiosta. Vapaus, vastuu ja demokratia kuuluisivat enemmänkin vassemmistolaisen ideologian taakse, kuin maineeltaan riistoporvarilliselle puolueelle.
NATOstakaan ei uskalleta puhua kuin pienin sanoin ja varoen yleisön reaktiota media-analyyseihin ja pr-tutkimuksiin. Olisihan se kauheaa, jos puolueen leikisti avoimesti kannattamat arvot vuotaisivat julkisuuteen. Papereilla asiat voivat näyttää hienoilta, mutta tekemisen meininki on aivan erilainen kuin 60-luvulla. Silloin uskottiin aatteeseen, vaikkei siihen oikein saanut uskoa. Kekkonen käski niin.
Vaalien jälkeisessä pelissäkin alkoi näkyä jo vahvoja viitteitä demarisoituvasta Kokoomuksesta. Omien vahvin osaaja sivuutettiin kylmästi avuttomien tanttojen tieltä. Koskista ei tämän teon jälkeen enää saatu leppymään edes suojapaikoilla. Eipä ihme, etteivät miehet viihdy. Johdossa on hikinen pojan viikari ja loput puolueen viisi johtajaa sisältävät neljä ilkeännäköistä tasa-arvo tanttaa. Koskinen on ainut pätevä.
Täytyy kyllä myöntää, että näistä nuorista vaikuttajaviikareista osaavimmat löytyvät Kokoomuksesta tai oikeastaan se ainut. Aleksi Randellin kaltaisissa ihmisissä voisi olla tulevaisuutta, mutta ikävä kyllä todellisuus löytyy enemmän Sirpa Asko-Seljavaarasta.
-Teemu Sikari
NATOstakaan ei uskalleta puhua kuin pienin sanoin ja varoen yleisön reaktiota media-analyyseihin ja pr-tutkimuksiin. Olisihan se kauheaa, jos puolueen leikisti avoimesti kannattamat arvot vuotaisivat julkisuuteen. Papereilla asiat voivat näyttää hienoilta, mutta tekemisen meininki on aivan erilainen kuin 60-luvulla. Silloin uskottiin aatteeseen, vaikkei siihen oikein saanut uskoa. Kekkonen käski niin.
Vaalien jälkeisessä pelissäkin alkoi näkyä jo vahvoja viitteitä demarisoituvasta Kokoomuksesta. Omien vahvin osaaja sivuutettiin kylmästi avuttomien tanttojen tieltä. Koskista ei tämän teon jälkeen enää saatu leppymään edes suojapaikoilla. Eipä ihme, etteivät miehet viihdy. Johdossa on hikinen pojan viikari ja loput puolueen viisi johtajaa sisältävät neljä ilkeännäköistä tasa-arvo tanttaa. Koskinen on ainut pätevä.
Täytyy kyllä myöntää, että näistä nuorista vaikuttajaviikareista osaavimmat löytyvät Kokoomuksesta tai oikeastaan se ainut. Aleksi Randellin kaltaisissa ihmisissä voisi olla tulevaisuutta, mutta ikävä kyllä todellisuus löytyy enemmän Sirpa Asko-Seljavaarasta.
-Teemu Sikari
tiistai 15. toukokuuta 2007
Jo on työmarkkinat!
Työmarkkina-asiat ovat mahdottoman epäseksikkäitä, mutta suomalaiselle normiväestölle merkityksellisempiä kuin räppi Amerikan neekereille. Suomalainen media raportoi tupoista työmarkkinajänniteistä, järjestäytyneisyyden laskutrendistä ja muista valtaväestön parissa ketä-vittua-kiinnostaa asioista urhoollisesti ja pitkäjänteisesti.
Suomalaiset katsovat uutisia erittäin tiiviisti ja ovat yllättävän hyvin ajassa kiinni. Silti tavallisia nuoria naisia sävähdyttää enemmän Cosmopolitan drinkin oikeaoppinen sekoittaminen kuin Toimihenkilöunionin 46 työehtosopimusta. Nuoria miehiäkin kiinnostaa enemmän viinavero kuin kiintiöpaikat terveydenhuoltoalalla.
Joukkoviestimet kuitenkin antavat työmarkkinakuvioille vahvan roolin. Media on Suomessa vastuullinen ja käy tietyllä tavalla sotaa tuulimyllyjä vastaan. Työmarkkinakuviot ovat aidon asiajulkisuuden viimeinen linnake. Poliitikot ovat myyneet jo hyvissä ajoin sielunsa hömppäjulkisuudelle.
Työmarkkina kuviot tulevat säilyttämään kuivan profiilinsa hamaan tulevaisuuteen. Kyseisellä kentällä toimivilla ihmisillä on Antti Rinteen kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta minimaalinen määrä karismaa. Jo nuoret työmarkkina ”tiikerit” omaksuvat nopeasti käsitteet; tekninen puheenjohtaja, sopo, kopo, vertikaalinen järjestäytyminen, rotaatio, toimikunta, julkilausuma, agenda ja pääsihteeri.. Mikään edellä mainituista ei kuulu normaalin ja terveen parikymppisen sanavarastoon.
Työmarkkina järjestöt kouluttavat valtapalatseissaan ja hulppeissa huviloissaan uuden matkalaskukusettaja-poliitikkopolven joka pahimmassa tapauksessa tekee reunionin Suomen tasavallan hallituksessa.
Tiedotusvälineet taitavat olla jopa vastuullisempia kuin kukaan osaisi ajatella. Isänmaallinen Suomen media haluaa työmarkkina-asioiden sinnikkäällä tiedottamisella estää uusien heinäluomien, kanervien, liikasten ja väyrysten nousemisen kykyjään vastaamattomiin asemiin. Nöyrä kiitos siitä teille arvoisat päätoimittajat.
-Juntta Gran-
Suomalaiset katsovat uutisia erittäin tiiviisti ja ovat yllättävän hyvin ajassa kiinni. Silti tavallisia nuoria naisia sävähdyttää enemmän Cosmopolitan drinkin oikeaoppinen sekoittaminen kuin Toimihenkilöunionin 46 työehtosopimusta. Nuoria miehiäkin kiinnostaa enemmän viinavero kuin kiintiöpaikat terveydenhuoltoalalla.
Joukkoviestimet kuitenkin antavat työmarkkinakuvioille vahvan roolin. Media on Suomessa vastuullinen ja käy tietyllä tavalla sotaa tuulimyllyjä vastaan. Työmarkkinakuviot ovat aidon asiajulkisuuden viimeinen linnake. Poliitikot ovat myyneet jo hyvissä ajoin sielunsa hömppäjulkisuudelle.
Työmarkkina kuviot tulevat säilyttämään kuivan profiilinsa hamaan tulevaisuuteen. Kyseisellä kentällä toimivilla ihmisillä on Antti Rinteen kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta minimaalinen määrä karismaa. Jo nuoret työmarkkina ”tiikerit” omaksuvat nopeasti käsitteet; tekninen puheenjohtaja, sopo, kopo, vertikaalinen järjestäytyminen, rotaatio, toimikunta, julkilausuma, agenda ja pääsihteeri.. Mikään edellä mainituista ei kuulu normaalin ja terveen parikymppisen sanavarastoon.
Työmarkkina järjestöt kouluttavat valtapalatseissaan ja hulppeissa huviloissaan uuden matkalaskukusettaja-poliitikkopolven joka pahimmassa tapauksessa tekee reunionin Suomen tasavallan hallituksessa.
Tiedotusvälineet taitavat olla jopa vastuullisempia kuin kukaan osaisi ajatella. Isänmaallinen Suomen media haluaa työmarkkina-asioiden sinnikkäällä tiedottamisella estää uusien heinäluomien, kanervien, liikasten ja väyrysten nousemisen kykyjään vastaamattomiin asemiin. Nöyrä kiitos siitä teille arvoisat päätoimittajat.
-Juntta Gran-
maanantai 14. toukokuuta 2007
Harry "Hjallis" Harkimo
Montaa mieltä voi olla tuosta syvien korpien kasvatista. Useimmat kuitenkin ovat kateutensa ja lyhytnäköisyytensä vuoksi kovin ilkeitä Hjallista kohtaan. Harkimo on kuitenkin yksi niistä harvoista ihmisistä, ketkä pitävät tämän kansan jaloillaan. Hän ei ehkä alkupääomaansa ole hiessäpäin vääntänyt, mutta on osoittanut olevansa moninkertaisesti sen arvoinen.
Harry Harkimo on purjehtinut maailman ympäri peräti kolme kertaa, kerran Skopbankin veneessä, toisen kerran Fazerin väreissä ja vielä kerran omin päin. Skopbankin veneen miehistö suutahti Harkimolle, kun hän sai toimittajilta liikaa huomiota. Toimittajat kun olivat isukin kavereita. Fazerilla taas ei pidetty siitä, kun hän alkoikin yhtäkkiä purjehtimaan omissa nimissään. Mikä synti.
Naissotkujakin rakkaalla kansallisaarteellamme toki on, mutta sillä erolla, että hän on julkisuudenhenkilö. Suurin osa Harkimon naissotkuista aikoinaan johtui alkoholin liiallisesta käytöstä. Onneksi me muut suomalaiset emme tee ylilyöntejä kännipäissämme, edes juhannusmökeillä. Eikä hän tunnu kovin sovinistinen olevan luonnossa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää, kiroilee vain kohtuuttomasti. Se on kuitenkin tärkeä osa hänen persoonaansa. Persoona on se juttu, mikä tekee meistä itsemme. Miksi tätä niin perisuomalaista miestä pitää perisuomalaisen niin vihata?
Onko syynä kenties se, että Lipposenkin budjetäärisillä kysymyksillä vastustama halli-projekti vietiin kuin vietiinkin loppuun ja hänen ansiostaan kykenimme ylipäänsä järjestämään Euroviisut. Entä lukuisat jääkiekon arvokisat tai kansainvälisten tähtien konsertit? 2012 järjestetään Suomessa jääkiekon MM-kisat, Kalervo Kummola lupasi uuden hallin Tampereelle. Mistä vetoa, ettei sinne demarien luvattuun maahan saada edes siirtolapuutarhaa vuoteen 2050 mennessä. Vitun byrokraatit, Hjallis sentään tekee minkä lupaa.
Harry maksaa muuten ihan kiitollisen määrän veroja Suomeen, että muistelkaa sitä tallaillessanne kotikuntanne kävelykaduilla ja puistoissa. Arvatkaa kenen osittain omistaman holding-yhtiön kontolle Tampereelle luvattu hallin rakennus menee? Aivan oikein, Hjalliksen.
-Teemu Sikari
Harry Harkimo on purjehtinut maailman ympäri peräti kolme kertaa, kerran Skopbankin veneessä, toisen kerran Fazerin väreissä ja vielä kerran omin päin. Skopbankin veneen miehistö suutahti Harkimolle, kun hän sai toimittajilta liikaa huomiota. Toimittajat kun olivat isukin kavereita. Fazerilla taas ei pidetty siitä, kun hän alkoikin yhtäkkiä purjehtimaan omissa nimissään. Mikä synti.
Naissotkujakin rakkaalla kansallisaarteellamme toki on, mutta sillä erolla, että hän on julkisuudenhenkilö. Suurin osa Harkimon naissotkuista aikoinaan johtui alkoholin liiallisesta käytöstä. Onneksi me muut suomalaiset emme tee ylilyöntejä kännipäissämme, edes juhannusmökeillä. Eikä hän tunnu kovin sovinistinen olevan luonnossa, mitä yleisesti annetaan ymmärtää, kiroilee vain kohtuuttomasti. Se on kuitenkin tärkeä osa hänen persoonaansa. Persoona on se juttu, mikä tekee meistä itsemme. Miksi tätä niin perisuomalaista miestä pitää perisuomalaisen niin vihata?
Onko syynä kenties se, että Lipposenkin budjetäärisillä kysymyksillä vastustama halli-projekti vietiin kuin vietiinkin loppuun ja hänen ansiostaan kykenimme ylipäänsä järjestämään Euroviisut. Entä lukuisat jääkiekon arvokisat tai kansainvälisten tähtien konsertit? 2012 järjestetään Suomessa jääkiekon MM-kisat, Kalervo Kummola lupasi uuden hallin Tampereelle. Mistä vetoa, ettei sinne demarien luvattuun maahan saada edes siirtolapuutarhaa vuoteen 2050 mennessä. Vitun byrokraatit, Hjallis sentään tekee minkä lupaa.
Harry maksaa muuten ihan kiitollisen määrän veroja Suomeen, että muistelkaa sitä tallaillessanne kotikuntanne kävelykaduilla ja puistoissa. Arvatkaa kenen osittain omistaman holding-yhtiön kontolle Tampereelle luvattu hallin rakennus menee? Aivan oikein, Hjalliksen.
-Teemu Sikari
perjantai 11. toukokuuta 2007
Kyttääjät
Oli kaunis keskiviikko, aurinko alkoi tulla esiin ajoittaisten kuuropilvien lomasta ja elämä hymyili. Ystävien kanssa päätimme ottaa ilon irti päivästä ja kokoontua pihagrillin ääreen. Pihagrilli sijaitsi kolmen kerrostalon muodostaman pihapiirin nurkassa. Kuitenkin sen verran yhden talon nurkassa kiinni, että taloyhtiö piti sitä omanaan.
Kyseessä oleva kerrostaloyhtymä oli monine kirjaamattomine sääntöineen mielenkiintoinen paikka. Jokaiselle talolle oli omat roskiksensa ja tamppaustelineensä. Auta armias, jos mattosi roikkuivat väärän rapun telineessä. Itse asun juuri siinä taloyhtiössä vuokralla, joka kokee omistavansa pihagrillin. Juurikin tässä kyseisessä kerrostalossa asuvat pahimmat verhon viuhuttelijat.
Itse koen olevani jonkinlainen yhteiskuntajärjestyksen rikkoja, sillä pidän parvekkeen lasitusta auki ympärivuorokautisesti ja laitan aina roskani väärään roskikseen. Olen jopa syyllistynyt muovien sekoittamiseen lehtiroskikseen. Voitte vain kuvitella, ovatko taloyhtiömme kyylät huomanneet anarkismiani.
Ystävieni ja itseni asetuttua grillin äärelle muutamia oluita mukanamme, alkoi välittömästi sotilasoperaatio, joka saisi Irakin pommitukset näyttämään pikkulasten karkkivarkaudelta. Meitä kytättiin uskomattomalla asiantuntemuksella. Kyttäysvuorolaiset jopa tekivät kierroksia ympärillämme, ilman minkäänlaista häpeää tuijottaessaan meitä. Vihdoin he olivat valinneet joukostaan sen rohkeimman ja lähettivät puheillemme.
Meiltä tiukattiin ensin olemmeko taloyhtiön asukkaita. Tähän saatuaan vastauksen alkoi kyttääjän ääni olla pettymyksen virittämä. Omia olivat, perkeleet. Sitten hän vihaisena muistutti meitä siitä että paikat pitää siivota. Voi herran jumala. Ei kai sentään? Kyttäysoperaatio päättyi välittömästi, kun meitä kohtaan oltiin hyökätty tuloksettomasti. Tunsimme kuitenkin katseet niskassamme, ikuisesti.
Missä vaiheessa elämä voi olla noin tyhjää, että television sijaan tuijottaa sata tuumaista läpinäkyvää ruutuaan viikosta toiseen. Ohjelma ei vaihdu, mutta juoni on vivahteikas. Kuka häädetään tällä viikolla? Sinänsä ihan kivan grillin ovat saaneet aikaan, mutta olen ainut, ketä sitä on kerran kolmen vuoden aikana käyttänyt. Olen tarkkaillut.
-Teemu Sikari
Kyseessä oleva kerrostaloyhtymä oli monine kirjaamattomine sääntöineen mielenkiintoinen paikka. Jokaiselle talolle oli omat roskiksensa ja tamppaustelineensä. Auta armias, jos mattosi roikkuivat väärän rapun telineessä. Itse asun juuri siinä taloyhtiössä vuokralla, joka kokee omistavansa pihagrillin. Juurikin tässä kyseisessä kerrostalossa asuvat pahimmat verhon viuhuttelijat.
Itse koen olevani jonkinlainen yhteiskuntajärjestyksen rikkoja, sillä pidän parvekkeen lasitusta auki ympärivuorokautisesti ja laitan aina roskani väärään roskikseen. Olen jopa syyllistynyt muovien sekoittamiseen lehtiroskikseen. Voitte vain kuvitella, ovatko taloyhtiömme kyylät huomanneet anarkismiani.
Ystävieni ja itseni asetuttua grillin äärelle muutamia oluita mukanamme, alkoi välittömästi sotilasoperaatio, joka saisi Irakin pommitukset näyttämään pikkulasten karkkivarkaudelta. Meitä kytättiin uskomattomalla asiantuntemuksella. Kyttäysvuorolaiset jopa tekivät kierroksia ympärillämme, ilman minkäänlaista häpeää tuijottaessaan meitä. Vihdoin he olivat valinneet joukostaan sen rohkeimman ja lähettivät puheillemme.
Meiltä tiukattiin ensin olemmeko taloyhtiön asukkaita. Tähän saatuaan vastauksen alkoi kyttääjän ääni olla pettymyksen virittämä. Omia olivat, perkeleet. Sitten hän vihaisena muistutti meitä siitä että paikat pitää siivota. Voi herran jumala. Ei kai sentään? Kyttäysoperaatio päättyi välittömästi, kun meitä kohtaan oltiin hyökätty tuloksettomasti. Tunsimme kuitenkin katseet niskassamme, ikuisesti.
Missä vaiheessa elämä voi olla noin tyhjää, että television sijaan tuijottaa sata tuumaista läpinäkyvää ruutuaan viikosta toiseen. Ohjelma ei vaihdu, mutta juoni on vivahteikas. Kuka häädetään tällä viikolla? Sinänsä ihan kivan grillin ovat saaneet aikaan, mutta olen ainut, ketä sitä on kerran kolmen vuoden aikana käyttänyt. Olen tarkkaillut.
-Teemu Sikari
keskiviikko 9. toukokuuta 2007
Presidenttifoorumi
Perkele. Eilen katselin televisiosta presidenttifoorumia. Arvokas ja hieno tilaisuus, mukavaa ajatustenvaihtoa puolin ja toisin. Yhden epäkohdan kuitenkin löysin, presidenttinä oli ällöliberaali vakaumuksiaan peittelevä vasemmistotantta. No, eipä arvioida ihmisiä pelkän sisimmän avulla, ei se kaunista katseltavaa ulkoisestikaan ollut.
Mihin kaikki aika presidenttifoorumissa meni? Kanerva kertoi seikkaperäisesti uudesta hallitusohjelmasta, puuttuen etenkin liittoutumattomuuden poistumiseen sanana, kun kerran demarit meinasivat sen vuoksi housunsa kastella. Tasavallan presidenttiä kuitenkin kiinnosti vain suomalaisen median tutkiminen ja sen toimien vertailu patsaskiistan tiimoilta muihin euroopan medioihin nähden. Vittu. Eikö ollut mitään tärkeämpää?
Itä-Euroopassa oli järkyttävä kriisi ja jälkipeli on vielä käynnissä. Halosta vie eteenpäin vain asioihin sekaantuminen rooliinsa sopimattomalla tavalla ja jonkun median toimien tutkiminen, mikä on muuten ihan itsestäänselvyys. Historioitsijat ja muut analyytikot hoitakoot sen. Halonen voisi keskittyä vaikka pr-hommiin, avaisi Euroviisuja tai edes jotain. Antakaa Kanervan hoitaa se poliittinen puoli ulkomailla, kun sen näyttää hallitsevan jo parin kuukaudenkin perusteella. Anna mennä Pillu-Ile!
Tahtoisin saada uuden identiteetin ulkomailla ja vapaalippuja jalkapallo-otteluihin. En kestä sitä, että aina saa hävetä maamme pr-johdon toimia, tarkoitan siis presidenttiämme. Koivisto ja Ahtisaari ovat molemmat tahoillaan piiloutuneet ja asettelevat irtoviiksiä naamalleen, kun samainen titteli heitäkin leimaa. Kiitos hameväelle tästä mainiosta tajuamisenne osoittamisessa, ens vaaleissa ette sitten äänestäkään enää. Sano nyt sinäkin Juntta Gran jotain.
-Teemu Sikari
Mihin kaikki aika presidenttifoorumissa meni? Kanerva kertoi seikkaperäisesti uudesta hallitusohjelmasta, puuttuen etenkin liittoutumattomuuden poistumiseen sanana, kun kerran demarit meinasivat sen vuoksi housunsa kastella. Tasavallan presidenttiä kuitenkin kiinnosti vain suomalaisen median tutkiminen ja sen toimien vertailu patsaskiistan tiimoilta muihin euroopan medioihin nähden. Vittu. Eikö ollut mitään tärkeämpää?
Itä-Euroopassa oli järkyttävä kriisi ja jälkipeli on vielä käynnissä. Halosta vie eteenpäin vain asioihin sekaantuminen rooliinsa sopimattomalla tavalla ja jonkun median toimien tutkiminen, mikä on muuten ihan itsestäänselvyys. Historioitsijat ja muut analyytikot hoitakoot sen. Halonen voisi keskittyä vaikka pr-hommiin, avaisi Euroviisuja tai edes jotain. Antakaa Kanervan hoitaa se poliittinen puoli ulkomailla, kun sen näyttää hallitsevan jo parin kuukaudenkin perusteella. Anna mennä Pillu-Ile!
Tahtoisin saada uuden identiteetin ulkomailla ja vapaalippuja jalkapallo-otteluihin. En kestä sitä, että aina saa hävetä maamme pr-johdon toimia, tarkoitan siis presidenttiämme. Koivisto ja Ahtisaari ovat molemmat tahoillaan piiloutuneet ja asettelevat irtoviiksiä naamalleen, kun samainen titteli heitäkin leimaa. Kiitos hameväelle tästä mainiosta tajuamisenne osoittamisessa, ens vaaleissa ette sitten äänestäkään enää. Sano nyt sinäkin Juntta Gran jotain.
-Teemu Sikari
tiistai 8. toukokuuta 2007
Turkki on murhattava
Turkkia ei todellakaan pitäisi hyväksyä EU-maaksi. Ranskan uusi presidentti toivottavasti pitää ne haaveet kyseiseltä maalta aisoissa. Turkin kuulusi anoa mieluummin vaikka jotain Namibian kunniakansalaisuutta tai vaikka hilata valtiollisen perseensä vaikka Aasiaan. Turkista ei ikinä tule tärkeää kauppakumppania kenellekkään.
Valtion ykkösvientituote on taiwanissa tuotettu "turkkilaisrihkama" ja myyjät haisevat hienkyllästämälle ulosteelle. Missään muussa maassa ei suomalaisnaista raiskata suuremmalla varmuudella. Sitäpaitsi EU:lla on jo oma maa sukupuolitautien levittämiseen, sitä kutsutaan Viroksi. En ymmärrä, mikseivät muutkin EU:n maat jo ymmärrä, että ei kannata ottaa paskoja maita elätettäväksi ja hyysättäviksi.
Olli Rehn voisi pitää tietämättömän päänsä kiinni asioista, joista ei mitään ymmärrä. Ollin mielestä pitää varoa ettei Turkin kansallismielistä porukkaa pidä lietsoa entisestään. Niin. Onhan se huomattu, että väkivaltaista lasta kannattaa yllyttää ja hyysätä loputtomiin. Turkilla on jo valmiiksi kiistoja Kyproksen kanssa ja tulevissa Turkin vaaleissa puhuttaa ainoastaan niiden rehellisyys.
Älkää nyt jumalauta väittäkö, että siinäpä meille hyvä jäsenvaltio. Mikäs turkkilaisen euron kolikon kääntöpuolelle sitten tulee? Basaari vai käsiinhajoava laser-pointteri, molemmat kansallisylpeyksiä. Haista Turkki paska. Tänne et tule.
-Teemu Sikari
Valtion ykkösvientituote on taiwanissa tuotettu "turkkilaisrihkama" ja myyjät haisevat hienkyllästämälle ulosteelle. Missään muussa maassa ei suomalaisnaista raiskata suuremmalla varmuudella. Sitäpaitsi EU:lla on jo oma maa sukupuolitautien levittämiseen, sitä kutsutaan Viroksi. En ymmärrä, mikseivät muutkin EU:n maat jo ymmärrä, että ei kannata ottaa paskoja maita elätettäväksi ja hyysättäviksi.
Olli Rehn voisi pitää tietämättömän päänsä kiinni asioista, joista ei mitään ymmärrä. Ollin mielestä pitää varoa ettei Turkin kansallismielistä porukkaa pidä lietsoa entisestään. Niin. Onhan se huomattu, että väkivaltaista lasta kannattaa yllyttää ja hyysätä loputtomiin. Turkilla on jo valmiiksi kiistoja Kyproksen kanssa ja tulevissa Turkin vaaleissa puhuttaa ainoastaan niiden rehellisyys.
Älkää nyt jumalauta väittäkö, että siinäpä meille hyvä jäsenvaltio. Mikäs turkkilaisen euron kolikon kääntöpuolelle sitten tulee? Basaari vai käsiinhajoava laser-pointteri, molemmat kansallisylpeyksiä. Haista Turkki paska. Tänne et tule.
-Teemu Sikari
maanantai 7. toukokuuta 2007
Piru periköön
Taas on se aika vuodesta ja kuukaudesta, kun keskustellaan julkisuudessa naispappeudesta. Arkkipiispa Jukka Paarmakin on tullut mukaan keskusteluun ja haluaa kitkeä syrjinnän ja virkatehtävistä kieltäytymisen kirkosta. Helpostihan se kävisi, palautettaisiin perinteiset arvot kirkkoon. Ei syrjittäisi kirkon virkailijoita enää ja työtehtävät kaikille maittaisivat.
Demarien villitsemä tanttayhteisö kuitenkin haluaa johtaa, oli kyse sitten telemarkkinointifirman iltapäällikkyydestä tai ehtoollisen jaosta. Aina löytyy puolukka-päivien sekoittama yksilö, joka haluaa tuhota toimivan yhteiskuntajärjestelmän omilla organisaatiokaavioillaan.
Hyväksyn tasa-arvon monessa asiassa, esimerkiksi huoltajuuskiistoissa ja palkallisen isyysvapaan vuoden mittaiseksi pidentämisessä. Kirkkoonkin tasa-arvo sopii, mutta ainoastaan sen penkeille. Mielestäni kirkon tulisi näinä aatteellisesti monipuolisina aikoina säilyttää identiteettinsä ja konservatiivinen arvomaailmansa. Mukautumalla jokaiseen haihatukseen, ei ikinä tulla luomaan pysyvyyttä. Esimerkkinä mainittakoon Vapaamuurarit, muuttumaton ja voimissaan. Tarkkailkaapa sitten 90-luvun alussa uusiin trendeihin mukautuvia pankkeja, niitä ei enää ole.
Kirkon opit perustuvat raamattuun ja koko idea lähtee siitä, että jokaisella ihmisellä on Eedenin puutarhassa aiheutettu perisynti. Perisynnin meille antoi viekas nainen nimeltä Eeva. Eeva ei välittänyt Jumalan tahdosta, vaan söi omenansa sieltä mistä halusi. Naisella ei muutenkaan ole raamatussa minkäänlaista tärkeää roolia, mitä nyt neitsyt Marian ympärillä jaksetaan vouhottaa. Ottaisivat mallia katolisesta kirkosta. Naista arvostetaan ja vaalitaan, mutta ei kuitenkaan päästetä sotkemaan asioita. Äiti Teresallakin oli aika ketkuja bisneksiä, eivät kestäneet luostarit päivänvaloa.
Meidän pitäisi muutenkin ottaa katolisilta veljiltämme oppia, heidän vakaumuksensa on aivan jollain muulla tasolla. Eikä nyt siellä ruudun takana heitetä mitään poikien nussimisvitsejä, se on italialaisten pervojen luoma lieveilmiö. Homma pelittää vakaumuksellisella tasolla ja ihmiset ovat yleisesti pyyteettömämpiä katolisessa yhteisössään.
Luterilaisen kirkon sekasorto ja aatteellinen rappio on johtanut tienristeys-tilanteeseen. Jäsenet eroavat kirkosta jo pelkkien verotuksellisten syiden vuoksi. Mielestäni vakaumuksellisia pappeja ei tulisi pakottaa työskentelemään naisten kanssa, jos he kerran ottavat työnsä niin vakavasti. Onko se niin saatanan vaikeaa säilyttää sopua järjestelemällä työvuoroja?
-Teemu Sikari
Demarien villitsemä tanttayhteisö kuitenkin haluaa johtaa, oli kyse sitten telemarkkinointifirman iltapäällikkyydestä tai ehtoollisen jaosta. Aina löytyy puolukka-päivien sekoittama yksilö, joka haluaa tuhota toimivan yhteiskuntajärjestelmän omilla organisaatiokaavioillaan.
Hyväksyn tasa-arvon monessa asiassa, esimerkiksi huoltajuuskiistoissa ja palkallisen isyysvapaan vuoden mittaiseksi pidentämisessä. Kirkkoonkin tasa-arvo sopii, mutta ainoastaan sen penkeille. Mielestäni kirkon tulisi näinä aatteellisesti monipuolisina aikoina säilyttää identiteettinsä ja konservatiivinen arvomaailmansa. Mukautumalla jokaiseen haihatukseen, ei ikinä tulla luomaan pysyvyyttä. Esimerkkinä mainittakoon Vapaamuurarit, muuttumaton ja voimissaan. Tarkkailkaapa sitten 90-luvun alussa uusiin trendeihin mukautuvia pankkeja, niitä ei enää ole.
Kirkon opit perustuvat raamattuun ja koko idea lähtee siitä, että jokaisella ihmisellä on Eedenin puutarhassa aiheutettu perisynti. Perisynnin meille antoi viekas nainen nimeltä Eeva. Eeva ei välittänyt Jumalan tahdosta, vaan söi omenansa sieltä mistä halusi. Naisella ei muutenkaan ole raamatussa minkäänlaista tärkeää roolia, mitä nyt neitsyt Marian ympärillä jaksetaan vouhottaa. Ottaisivat mallia katolisesta kirkosta. Naista arvostetaan ja vaalitaan, mutta ei kuitenkaan päästetä sotkemaan asioita. Äiti Teresallakin oli aika ketkuja bisneksiä, eivät kestäneet luostarit päivänvaloa.
Meidän pitäisi muutenkin ottaa katolisilta veljiltämme oppia, heidän vakaumuksensa on aivan jollain muulla tasolla. Eikä nyt siellä ruudun takana heitetä mitään poikien nussimisvitsejä, se on italialaisten pervojen luoma lieveilmiö. Homma pelittää vakaumuksellisella tasolla ja ihmiset ovat yleisesti pyyteettömämpiä katolisessa yhteisössään.
Luterilaisen kirkon sekasorto ja aatteellinen rappio on johtanut tienristeys-tilanteeseen. Jäsenet eroavat kirkosta jo pelkkien verotuksellisten syiden vuoksi. Mielestäni vakaumuksellisia pappeja ei tulisi pakottaa työskentelemään naisten kanssa, jos he kerran ottavat työnsä niin vakavasti. Onko se niin saatanan vaikeaa säilyttää sopua järjestelemällä työvuoroja?
-Teemu Sikari
sunnuntai 6. toukokuuta 2007
Zob
Sarkozy voitti vaalit Ranskassa ja Eurooppa jatkaa yhtenäistymistään. Ihan näin nopeasti ajateltuna ja lueteltuna, ainakin seuraavissa Euroopan maissa on vahva konservatiivi-pohja: Suomi, Ruotsi, Viro, Saksa ja Ranska. Unohtamattakaan sisäsiittoisuuden vaaroista varoittelevia brittiystäviämme, ketkä ovat ajamassa työväenluokkaa pois hallinnosta. Kompis, de går bra nu.
Mitä me sitten yleensä hyödymme hiukan kovemmista arvoista? Ensinnäkin rikollisuuden sietäminen ja hyssyttely loppuu alkuunsa. Sarkozykin on tunnettu kovista otteistaan alamaailmaa kohtaan ja onneksi hänellä on vahva 20 vuoden kokemus politiikasta. Hänellä on kyky tehdä muutoksia nykyrikollisten käsittelyyn. Toisekseen voimme olla varmoja siitä, että saman aatepohjan omaavat kansat tulevat taatusti poliittisesti ja kaupallisesti paremmin toimeen keskenään. Vai kävivätkö saksalaiset kovaakin kauppaa toisessa maailmansodassa juutalaisten kanssa? Vaikka kulta vaihtoikin omistajaa ja lämmityskulut laskivat jatkuvasti per henkilö.
Se historiasta, tarkastellaanpa nykytilannetta kotomaassamme Suomessa. Kutsuttiinko ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojaa kovinkin usein jenkkeihin ulkopoliittisiin keskusteluihin? Kanervan ei tarvinnut kuin ottaa päämisteriä ärjympi linja venäläisiä kohtaan taannoisessa patsaskiistassa, kun Condoleezza jo vierailulle kutsui. Välimme Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin ovat lämpimämmät kuin koskaan ennen. Ties vaikka myisimme rancheille vielä paperikoneita ja ostaisimme ruotsalaisilta valmennusoppia kiekkoiluun.
Venäjää vituttaa kympillä, kun tietävät NATOn tulevan pian pohjoisrajalle. Nykyään se tuntuu olevan vain ajan kysymys. Toisaalta tätä kehitystä vähän pakitti taannoinen patsaskiista. Yksikään NATO-maa ei ollutkaan valmis uhraamaan kauppasuhteitaan Venäjän kanssa piskuisen viropoik Raulin vuoksi. NATOa ei tuotu keskusteluissa esille, uhottiin venäjälle vain jollain EU:n viljakiintiösäännöksillä ja muulla yhtä radikaalilla. Syytetään tästä vaikka demareita.
Tiesittekö muuten, että sana "zob" on ranskaa ja tarkoittaa pippeliä. Siitä pitäisi tehdä kansainvälinen termi koko Euroopan demokraattiselle- ja työväenpolitiikalle, alkuun laitettaisiin maan omalla kielellä verbi: "ime" ja loppuun sana: "zob", suotavaa olisi tietysti taivuttaa "zob" maan kielelle luontevalla tavalla. Esimerkiksi suomalaisittain: "ime zobbia, vitun demari", englanniksi: "suck my zob, fucking democrat" ja lopuksi vaikka ranskaksi: "parlez vous sacre bleu voulez vous cu se avec moi zob, sanches panches". Ja maailma pelastuu.
-Teemu Sikari
Mitä me sitten yleensä hyödymme hiukan kovemmista arvoista? Ensinnäkin rikollisuuden sietäminen ja hyssyttely loppuu alkuunsa. Sarkozykin on tunnettu kovista otteistaan alamaailmaa kohtaan ja onneksi hänellä on vahva 20 vuoden kokemus politiikasta. Hänellä on kyky tehdä muutoksia nykyrikollisten käsittelyyn. Toisekseen voimme olla varmoja siitä, että saman aatepohjan omaavat kansat tulevat taatusti poliittisesti ja kaupallisesti paremmin toimeen keskenään. Vai kävivätkö saksalaiset kovaakin kauppaa toisessa maailmansodassa juutalaisten kanssa? Vaikka kulta vaihtoikin omistajaa ja lämmityskulut laskivat jatkuvasti per henkilö.
Se historiasta, tarkastellaanpa nykytilannetta kotomaassamme Suomessa. Kutsuttiinko ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojaa kovinkin usein jenkkeihin ulkopoliittisiin keskusteluihin? Kanervan ei tarvinnut kuin ottaa päämisteriä ärjympi linja venäläisiä kohtaan taannoisessa patsaskiistassa, kun Condoleezza jo vierailulle kutsui. Välimme Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin ovat lämpimämmät kuin koskaan ennen. Ties vaikka myisimme rancheille vielä paperikoneita ja ostaisimme ruotsalaisilta valmennusoppia kiekkoiluun.
Venäjää vituttaa kympillä, kun tietävät NATOn tulevan pian pohjoisrajalle. Nykyään se tuntuu olevan vain ajan kysymys. Toisaalta tätä kehitystä vähän pakitti taannoinen patsaskiista. Yksikään NATO-maa ei ollutkaan valmis uhraamaan kauppasuhteitaan Venäjän kanssa piskuisen viropoik Raulin vuoksi. NATOa ei tuotu keskusteluissa esille, uhottiin venäjälle vain jollain EU:n viljakiintiösäännöksillä ja muulla yhtä radikaalilla. Syytetään tästä vaikka demareita.
Tiesittekö muuten, että sana "zob" on ranskaa ja tarkoittaa pippeliä. Siitä pitäisi tehdä kansainvälinen termi koko Euroopan demokraattiselle- ja työväenpolitiikalle, alkuun laitettaisiin maan omalla kielellä verbi: "ime" ja loppuun sana: "zob", suotavaa olisi tietysti taivuttaa "zob" maan kielelle luontevalla tavalla. Esimerkiksi suomalaisittain: "ime zobbia, vitun demari", englanniksi: "suck my zob, fucking democrat" ja lopuksi vaikka ranskaksi: "parlez vous sacre bleu voulez vous cu se avec moi zob, sanches panches". Ja maailma pelastuu.
-Teemu Sikari
lauantai 5. toukokuuta 2007
Virosta center of the European Union
Viro on historiaansa suivaantuneena antanut neuvostoaikana pystytetylle pronssipatsaalle lähtöpassit alkuperäiseltä paikaltaan Tallinnan keskustasta. Muistomerkki on epäinhimillisesti siirretty Tallinnan sotilashautausmaalle. Patsaan symbolinen arvo on valtava ja Viro on keittänyt teollaan kunnon sopan. Ei riitä, että Viro käy kiistaansa Venäjän kanssa, Viro vaatii myös muita EU-maita Venäjän vastaisiin toimiin! Hyi hyi, syökää itse soppanne!
Virolla on munaa vaatia muita EU-maita rinnalleen Venäjää vastaan, mutta eikö tämä edellyttäisi, että Viro olisi aikoinaan sopinut patsaan siirrosta yhdessä muiden EU-maiden kanssa? Tai miksei Viro keskustellut siirrosta Venäjän kanssa, jotta konfliktit olisi vältetty? Viron toiminta on itsekästä, joka saattaa muut EU-maat vaaralliseen välikäteen: puolustaako pikkumaista Viroa vai välttääkö kolmas maailmansota pysymällä väleissä voimakkaan ja pientäkin kimmoketta sotaan janoavan Venäjän kanssa? Totuushan on, että itsensä uhatuksi tunteva Venäjä voittaisi sodan mennen tullen, koska me kävelemme liittojemme kanssa yhäkin lapsenkengissä. Vaikka meillä on EU ja NATO, niin puolustusikäisten keskuudessa armeijaa pidetään pakollisena jaksona elämässä, jossa kuitenkin opitaan lähinnä kierrättämään komppanian ainoaa porno-lehteä.
Viron aiheuttaman vaaratilanteen myötä heitä on rangaistava koko EU:n voimin: siirrettäköön Viro EU-maiden yhteiseen omistukseen! Maa on mitättömän pieni pläntti, joten siinä on ainesta Euroopan Unionin keskukseksi, kansainvälisemmin the center of the European Union. Maa olisi yhteinen keskusteluareena, missä EU:ta koskevat päätökset tehtäisiin ja yhteiset sumpit keitettäisiin. Yhteinen maa-alue antaisi täydet mahdollisuudet EU:lle sulautua yhdeksi suureksi yhteisöksi. EU:n parhaaksi olisi, että virolaisia rangaistaisiin ajattelemattomasta muistomerkin häpäisystä ja muiden EU-maiden vaaraan saattamisesta karkottamalla heidät kotimaastaan. Virolaisille kyllä riittäisi ottajia maissa, missä työvoimapula jyllää.
Yhtään virolaista ei jäisi vaille tehtävää, sillä EU-maihin halvaksi työvoimaksi kelpaamattomat voisivat antaa panoksensa hyvälle tulevaisuudelle: heidät tulisi hukuttaa Suomenlahteen. Viro on aiheuttamallaan jupakalla luonut loistavat mahdollisuudet värikkäämmän historian kirjoittamiselle. Voin kuvitella jälkipolviemme riemua historian oppitunneilla; tylsä kausi Hitlerin jälkeen olisi vihdoin ohi, kun sivistyneen 2000-luvun aikaan virolaiset hukutettiin epärehtiydestä EU:ta kohtaan. Tilanne olisi ihanteellinen myös medialle, kirjoitettavaa ja uutisoitavaa riittäisi ainakin pariksi viikoksi ja Matti Nykänen saisi hengähtää edes hetken! EU:kin osoittaisi päämääräisellä ja jyrkällä toiminnallaan vihdoinkin olevansa muutakin kuin kaunis nimi ja yhteinen raha.
Toisaalta virolaisten karkottaminen kotimaastaan voisi olla myös vastaus Euroopan heikkenevään matkailuun: Viron kokoinen maa-alue olisi oiva ja erilainen matkailukeskus. Parhaaksi ja vetovoimaisimmaksi nousee tietenkin Disneyland, joka tarjoaisi lapsille paljon enemmän kuin vanhempien halvan viinan noutoreissut Tallinnaan. Ideoita uuteen ja uljaaseen Disneylandiin voisi ottaa Simpsonien Tikku ja Takku-maasta, jossa vanhemmatkin oltiin huomioitu erinomaisesti omilla aktiviteeteillään.
Virolaisten tulisi huomata, että sooloilu ei kannata EU:ssa: heidän pienen pienelle maapläntilleen keksitään kyllä käyttöä, joka on vielä parempimaineisempaa kuin heidän nykyinen viinaan ja halpaan seksiin pohjautuva kulttuurinsa.
Prinsessa Setelistringit <3
P.S.Tekstini on syntynyt huomattavassa pelossa Venäjän toimia kohtaan. Kiitos Teemulle rohkaisusta ja huomattavasta kehityksestäni kirjoittajana!
Virolla on munaa vaatia muita EU-maita rinnalleen Venäjää vastaan, mutta eikö tämä edellyttäisi, että Viro olisi aikoinaan sopinut patsaan siirrosta yhdessä muiden EU-maiden kanssa? Tai miksei Viro keskustellut siirrosta Venäjän kanssa, jotta konfliktit olisi vältetty? Viron toiminta on itsekästä, joka saattaa muut EU-maat vaaralliseen välikäteen: puolustaako pikkumaista Viroa vai välttääkö kolmas maailmansota pysymällä väleissä voimakkaan ja pientäkin kimmoketta sotaan janoavan Venäjän kanssa? Totuushan on, että itsensä uhatuksi tunteva Venäjä voittaisi sodan mennen tullen, koska me kävelemme liittojemme kanssa yhäkin lapsenkengissä. Vaikka meillä on EU ja NATO, niin puolustusikäisten keskuudessa armeijaa pidetään pakollisena jaksona elämässä, jossa kuitenkin opitaan lähinnä kierrättämään komppanian ainoaa porno-lehteä.
Viron aiheuttaman vaaratilanteen myötä heitä on rangaistava koko EU:n voimin: siirrettäköön Viro EU-maiden yhteiseen omistukseen! Maa on mitättömän pieni pläntti, joten siinä on ainesta Euroopan Unionin keskukseksi, kansainvälisemmin the center of the European Union. Maa olisi yhteinen keskusteluareena, missä EU:ta koskevat päätökset tehtäisiin ja yhteiset sumpit keitettäisiin. Yhteinen maa-alue antaisi täydet mahdollisuudet EU:lle sulautua yhdeksi suureksi yhteisöksi. EU:n parhaaksi olisi, että virolaisia rangaistaisiin ajattelemattomasta muistomerkin häpäisystä ja muiden EU-maiden vaaraan saattamisesta karkottamalla heidät kotimaastaan. Virolaisille kyllä riittäisi ottajia maissa, missä työvoimapula jyllää.
Yhtään virolaista ei jäisi vaille tehtävää, sillä EU-maihin halvaksi työvoimaksi kelpaamattomat voisivat antaa panoksensa hyvälle tulevaisuudelle: heidät tulisi hukuttaa Suomenlahteen. Viro on aiheuttamallaan jupakalla luonut loistavat mahdollisuudet värikkäämmän historian kirjoittamiselle. Voin kuvitella jälkipolviemme riemua historian oppitunneilla; tylsä kausi Hitlerin jälkeen olisi vihdoin ohi, kun sivistyneen 2000-luvun aikaan virolaiset hukutettiin epärehtiydestä EU:ta kohtaan. Tilanne olisi ihanteellinen myös medialle, kirjoitettavaa ja uutisoitavaa riittäisi ainakin pariksi viikoksi ja Matti Nykänen saisi hengähtää edes hetken! EU:kin osoittaisi päämääräisellä ja jyrkällä toiminnallaan vihdoinkin olevansa muutakin kuin kaunis nimi ja yhteinen raha.
Toisaalta virolaisten karkottaminen kotimaastaan voisi olla myös vastaus Euroopan heikkenevään matkailuun: Viron kokoinen maa-alue olisi oiva ja erilainen matkailukeskus. Parhaaksi ja vetovoimaisimmaksi nousee tietenkin Disneyland, joka tarjoaisi lapsille paljon enemmän kuin vanhempien halvan viinan noutoreissut Tallinnaan. Ideoita uuteen ja uljaaseen Disneylandiin voisi ottaa Simpsonien Tikku ja Takku-maasta, jossa vanhemmatkin oltiin huomioitu erinomaisesti omilla aktiviteeteillään.
Virolaisten tulisi huomata, että sooloilu ei kannata EU:ssa: heidän pienen pienelle maapläntilleen keksitään kyllä käyttöä, joka on vielä parempimaineisempaa kuin heidän nykyinen viinaan ja halpaan seksiin pohjautuva kulttuurinsa.
Prinsessa Setelistringit <3
P.S.Tekstini on syntynyt huomattavassa pelossa Venäjän toimia kohtaan. Kiitos Teemulle rohkaisusta ja huomattavasta kehityksestäni kirjoittajana!
perjantai 4. toukokuuta 2007
Sonera-kirja
Uskaltaakohan netissäkään enää mitään kirjoittaa, kun vapaata sanaa vainotaan oikein urakalla. Kirottu olet, jos nettihumalassasi uskaltaudut kirjoittamaan stasi-listoista, Kurosen perkeleestä tai Soneran julkisyhteisöltä kavaltamista rahoista. Inkvisitio uhkaa oikeuslaitoksen muodossa ja demarien verestä.
Annan täyden tukeni tänään iltapäivällä tuomittavalle Timo-Pekka Silénille. Oli hän sitten minkälaisessa työsuhteessa tahansa Soneralla tai seisoi sopimuksissa mitä tahansa, niin kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus vapaaseen mielipiteeseen. Tämän tulisi nimenomaan koskea valtionyhtiöitä, joiden budjeteissa olisi paljonkin tarkasteltavaa ja varsinkin kun mielipiteet pohjautuvat tässä tapauksessa totuuteen.
Veronmaksajana ihan pienessä määrin ärsytti, että rakas telekommunikaatio-yrityksemme hassasi saksalaiseen ilmaan miljardeja, mutta ei viitsinyt sitten tehdä ilmallaan mitään. Saksalaiset bemariperseet hengittelivät miljardien arvosta suomalaisten maksamaa ilmaa, toivottavasti kelpasi. Maksoi ihan muutaman lähihoitajan palkankorotuksen verran, näin demarihallinto.
Kurosen jutussa poliisit tonkivat ip-osoitteiden omistajia, Rusi-jutussa valtio pimittää edelleen stasi-listat ja veikkaan, että Silénkin tuomitaan. Huolimatta siitä, että suomen kielen tohtorit ovat antaneet lausunnon, ettei Silén ole kirjaa kirjoittanut. Sonera saa kusta konsulttejaan silmään ja jättää maksamatta laskujaan, mutta odotas, kun joku käyttää sananvapauttaan. Johan alkaa avoimen viestinnän firmaa vituttamaan.
Samanlaisen kirjan tai pikemminkin hakuteoksen voisi joku laati YLEstä, siellä niitä pikku rahareikiä vasta onkin. Miettikääpä vaikka sitä, että YLEn vaatimat digiboksit ovat resoluutioiltaan aivan paskoja, mutta kykenevät sentään vastaanottamaan dolby digital-ääntä. Euroviisuista YLE tuottaa dolby digital-äänen ja hyvän kuvalaadun, mutta jostain kumman syystä tätä emme digibokseillamme koskaan kuule. Canal-digital sentään kaataa dolbyllään hunajaa korviimme.
YLE teki vähän linjauksia, eurooppalaiset saavat homokuorojen laulusta nauttia dolbynä, mutta ei sentään suomalaiset. Jos sitä ääntä kerran tuotetaan ihan vastaanottokykyisiin laitteisiin, ihan lähetyskelpoisessa ja laadukkaassa formaatissa, niin mikä vittu maksaa jakaa sitä kotikansalleen? Sen vuoksi, että Suomen euroviisu-biisi kuulostaa joka tapauksessa naapurin kollin pallihirtolta? Vai se, ettei lupamaksuista irtoavat reippaat 200 miljoonaa euroa ihan riitä?
-Teemu Sikari
Annan täyden tukeni tänään iltapäivällä tuomittavalle Timo-Pekka Silénille. Oli hän sitten minkälaisessa työsuhteessa tahansa Soneralla tai seisoi sopimuksissa mitä tahansa, niin kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus vapaaseen mielipiteeseen. Tämän tulisi nimenomaan koskea valtionyhtiöitä, joiden budjeteissa olisi paljonkin tarkasteltavaa ja varsinkin kun mielipiteet pohjautuvat tässä tapauksessa totuuteen.
Veronmaksajana ihan pienessä määrin ärsytti, että rakas telekommunikaatio-yrityksemme hassasi saksalaiseen ilmaan miljardeja, mutta ei viitsinyt sitten tehdä ilmallaan mitään. Saksalaiset bemariperseet hengittelivät miljardien arvosta suomalaisten maksamaa ilmaa, toivottavasti kelpasi. Maksoi ihan muutaman lähihoitajan palkankorotuksen verran, näin demarihallinto.
Kurosen jutussa poliisit tonkivat ip-osoitteiden omistajia, Rusi-jutussa valtio pimittää edelleen stasi-listat ja veikkaan, että Silénkin tuomitaan. Huolimatta siitä, että suomen kielen tohtorit ovat antaneet lausunnon, ettei Silén ole kirjaa kirjoittanut. Sonera saa kusta konsulttejaan silmään ja jättää maksamatta laskujaan, mutta odotas, kun joku käyttää sananvapauttaan. Johan alkaa avoimen viestinnän firmaa vituttamaan.
Samanlaisen kirjan tai pikemminkin hakuteoksen voisi joku laati YLEstä, siellä niitä pikku rahareikiä vasta onkin. Miettikääpä vaikka sitä, että YLEn vaatimat digiboksit ovat resoluutioiltaan aivan paskoja, mutta kykenevät sentään vastaanottamaan dolby digital-ääntä. Euroviisuista YLE tuottaa dolby digital-äänen ja hyvän kuvalaadun, mutta jostain kumman syystä tätä emme digibokseillamme koskaan kuule. Canal-digital sentään kaataa dolbyllään hunajaa korviimme.
YLE teki vähän linjauksia, eurooppalaiset saavat homokuorojen laulusta nauttia dolbynä, mutta ei sentään suomalaiset. Jos sitä ääntä kerran tuotetaan ihan vastaanottokykyisiin laitteisiin, ihan lähetyskelpoisessa ja laadukkaassa formaatissa, niin mikä vittu maksaa jakaa sitä kotikansalleen? Sen vuoksi, että Suomen euroviisu-biisi kuulostaa joka tapauksessa naapurin kollin pallihirtolta? Vai se, ettei lupamaksuista irtoavat reippaat 200 miljoonaa euroa ihan riitä?
-Teemu Sikari
torstai 3. toukokuuta 2007
Minä juoksen
Minä juoksen halki kaupungin ja maan/
otan osaa pilvien mittelöön ja yltäni ne karistan/
taakse jäänyt on elämän harmaus.
Minä juoksen vielä huomennakin/
koskaan en ole voinut kävellä/
jäädä maisemia katsomaan/
ja vain horisontti mielessäni juoksen.
Milloinkaan en tavoitettani taida saavuttaa/
vaikka iltaisin kuun kajaste tietäni valaisee/
vastauksia etsiessäni edestä päin/
vaikken kysymyksiäkään ole vielä löytänyt.
Vielä joskus juoksiessa käännän pään/
tavoitteen yllättäen löydän vierestäin/
ei turhaa ollut matka kuitenkaan/
se arvon toi eloon matkallain/
minä juoksen.
-Teemu Sikari
otan osaa pilvien mittelöön ja yltäni ne karistan/
taakse jäänyt on elämän harmaus.
Minä juoksen vielä huomennakin/
koskaan en ole voinut kävellä/
jäädä maisemia katsomaan/
ja vain horisontti mielessäni juoksen.
Milloinkaan en tavoitettani taida saavuttaa/
vaikka iltaisin kuun kajaste tietäni valaisee/
vastauksia etsiessäni edestä päin/
vaikken kysymyksiäkään ole vielä löytänyt.
Vielä joskus juoksiessa käännän pään/
tavoitteen yllättäen löydän vierestäin/
ei turhaa ollut matka kuitenkaan/
se arvon toi eloon matkallain/
minä juoksen.
-Teemu Sikari
Ranska
Ranskan kansa on suuri ja mahtava eikä itsetunnossakaan ole valittamista. Ranska toteuttaa vahvaa missiotaan kaoottisen järjestelmällisesti. Ranska haluaa olla vapaa ja vahva.
Ranska ei suinkaan ole suoraviivainen ja helposti ymmärrettävä kansa eikä valtio, mutta uskottava joka tapauksessa. Ranskan suuruus rakentuu hallitsijoiden sanoista ja työmiesten teoista, maaseutujen verkkaasta rytmistä ja suurkaupunkien sykkeestä, oikeistosta ja vasemmistosta, juomasta ja ruoasta, liberaaleista ja katolilaisista; vastakohdista.
Ranskan kansa valitsee sunnuntaina uuden presidentin. Ranskaa on aina johtanut narsistinen ihminen, joka on viimekädessä rakastanut enemmän maataan kuin itseään. Sunnuntain jälkeen mikään ei tule muuttumaan tässä suhteessa.
-Juntta Gran-
Ranska ei suinkaan ole suoraviivainen ja helposti ymmärrettävä kansa eikä valtio, mutta uskottava joka tapauksessa. Ranskan suuruus rakentuu hallitsijoiden sanoista ja työmiesten teoista, maaseutujen verkkaasta rytmistä ja suurkaupunkien sykkeestä, oikeistosta ja vasemmistosta, juomasta ja ruoasta, liberaaleista ja katolilaisista; vastakohdista.
Ranskan kansa valitsee sunnuntaina uuden presidentin. Ranskaa on aina johtanut narsistinen ihminen, joka on viimekädessä rakastanut enemmän maataan kuin itseään. Sunnuntain jälkeen mikään ei tule muuttumaan tässä suhteessa.
-Juntta Gran-
keskiviikko 2. toukokuuta 2007
Kolmas maailmansota...
Tästä se nyt sitten lähtee. Viron pitäisi itse ratkoa ongelmansa lapsellisen Venäjän kanssa, mutta koko Euroopan pitää näemmä alkaa uhoaminen itseään vahvempaa vastaan. Venäjä on tottakai osoittanut lapsellisuutensa todelliset rajat antamalla mielenosoittajille vallan kohdistaa kiukkuansa lähetystöön. Eivät taida tyhmät huligaanit ymmärtää mihin saattaa pieni Ruotsin lipun repiminen johtaa.
Venäjän tulisi nyt itsekin miettiä, mihin oikein provokaatioillaan pyrkivät. Eikö patsasasiassa kuitenkin mennä vähän liian pitkälle, jos lähetystön työntekijät evakuoidaan Ruotsiin? Suomi onneksi pitää linjansa ja tuomitsee Venäjän toimet, silti sekaantumatta asioihin yhtään enempää.
Huippukokouksen siirtäminen olisi jo merkki vakavemmista ongelmista. Poliitikkojen tulisi kaikkien mennä syvälle itseensä ja miettiä mitä oikein räyhäämisellään aiheuttavat. Loppujen lopuksi kyse on niin mitättömistä asioista, ettei niitä kadunmieskään oikein ymmärrä. Tietenkin tämä on kova pala purtavaksi Venäjälle, joka kynsin hampain antoi itsenäisyyden Virolle. Muut valtiot kun eivät näin nopeasti irtaantumisensa jälkeen ole sille uhitelleet. Suomellakin keskisormi nousi vasta Kekkosen jälkeen ja hänen ansiostaan.
Toivotaan nyt kaikki, ettei kolmatta maailmansotaa tule patsaan vuoksi ja jos tulee, niin voin itse evakuoitua hyvissä ajoin Tukholmaan. Olisihan se hienoa päästä näyttämään Venäjälle, että nykynuorista on muuhun kuin videopelaamiseen. Venäläiset uhkasivat muuten taannoin Suomeakin kunnon YYA-hengessä, jos NATO tulee sen rajoille. Missä on U.K.K kun häntä tarvitaan? Liityttäisi nyt nopeasti sotilasliittoon ja tehtäisiin se mikä jäi talvisodassa kesken, Venäjästä siirtomaa 2007-projekti!
-Teemu Sikari
P.S. Tämä on virallisesti kouri-ryhmän sadas kirjoitus, lähettäiskö yhdelle?
Venäjän tulisi nyt itsekin miettiä, mihin oikein provokaatioillaan pyrkivät. Eikö patsasasiassa kuitenkin mennä vähän liian pitkälle, jos lähetystön työntekijät evakuoidaan Ruotsiin? Suomi onneksi pitää linjansa ja tuomitsee Venäjän toimet, silti sekaantumatta asioihin yhtään enempää.
Huippukokouksen siirtäminen olisi jo merkki vakavemmista ongelmista. Poliitikkojen tulisi kaikkien mennä syvälle itseensä ja miettiä mitä oikein räyhäämisellään aiheuttavat. Loppujen lopuksi kyse on niin mitättömistä asioista, ettei niitä kadunmieskään oikein ymmärrä. Tietenkin tämä on kova pala purtavaksi Venäjälle, joka kynsin hampain antoi itsenäisyyden Virolle. Muut valtiot kun eivät näin nopeasti irtaantumisensa jälkeen ole sille uhitelleet. Suomellakin keskisormi nousi vasta Kekkosen jälkeen ja hänen ansiostaan.
Toivotaan nyt kaikki, ettei kolmatta maailmansotaa tule patsaan vuoksi ja jos tulee, niin voin itse evakuoitua hyvissä ajoin Tukholmaan. Olisihan se hienoa päästä näyttämään Venäjälle, että nykynuorista on muuhun kuin videopelaamiseen. Venäläiset uhkasivat muuten taannoin Suomeakin kunnon YYA-hengessä, jos NATO tulee sen rajoille. Missä on U.K.K kun häntä tarvitaan? Liityttäisi nyt nopeasti sotilasliittoon ja tehtäisiin se mikä jäi talvisodassa kesken, Venäjästä siirtomaa 2007-projekti!
-Teemu Sikari
P.S. Tämä on virallisesti kouri-ryhmän sadas kirjoitus, lähettäiskö yhdelle?
