Kouri-ryhmä on päättänyt juhlistaa Suomen itsenäisyyden 90-vuotista taivalta lukijakilpailulla. Tarkoituksena on valita surkein suomalainen. Tekstin loppuosassa on lista kymmenestä surkeimmasta suomalaisesta pienen esittelyn kanssa. Myös muita henkilöitä voi ehdottaa, muistaen mehevät perustelut. Kouri-ryhmä julistaa surkeimman suomalaisen tittelin saajan itsenäisyyspäivänä. Lukijat voivat ehdottaa omia henkilöitään tämän tekstin kommentteihin. Paras ehdotus / perustelu palkitaan t-paidalla. Eikä ihan millä tahansa t-paidalla...
1. Mauno Koivisto. Suomen tasavallan presidentti 1982-1994. Pankkimiehenä uraa luonut Koivisto päätti antaa kaikille Inkerin suomalaisille muuttoluvan "entiseen kotimaahansa". Päätöksen seuraukset näkyvät pääkaupunkiseudun rikostilastoissa. Yleisesti tiedetään myös, että Koivisto oli suurimpia yksittäisiä syitä 90-luvun alun lamaan.
2. Kari Kairamo. Nokian entinen pääjohtaja sai nykyisen huippuyrityksen lähes peruuttamattomaan kriisiin. Hassasi Nokian rahat mitä oudoimmissa yrityskaupoissa ja huomattuaan virheensä tappoi itsensä. Kierrätti sanomalehtiä toimistohuoneensa tapetoinnissa.
3. Mikko Alatalo. Laulaja-kansanedustaja. Alatalo tunnetaan lähinnä huonosta imagostaan ja känkkäränkkä kappaleestaan. Ainoastaan tamperelaiset ymmärtävät miksi Alatalo on eduskunnassa eikä mielisairaalan suljetulla. Ääni Alatalolle on ääni kaikkia tamperelaisia vastaan.
4. Anneli Jäätteenmäki. Suomen ensimmäinen naispääministeri.
5. Mika Myllylä. Dopingista kärynnyt kilpahiihtäjä on onnistunut tekemään itsestään paljon enemmän kuin idiootin. "Testamenttini Suomen kansalle" on itsensä nöyryytys, millaiseen ei pysty kukaan muu kuin haapajärveläinen alkoholisti, Mika Myllylä.
6. Pirkko K. Koskinen. Kokoomuslainen nainen, joka hankki Matti Ahteelle potkut Veikkauksen pääjohtajan paikalta ja nöyryytti samalla tämän perheen julkisesti. Sukupuolensa vuoksi Koskinen on saanut liian näkyvän roolin suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi kovin ruma.
7. Päiviö Pyysalo. Pyysalo on mm. MTV3:n entinen viihdepäällikkö. Hänen ansiostaan suomalainen tv-viihde on ollut pitkälti tangomarkkinoita, samoja surkeita "viihdyttäjiä" ja Päiviö Pyysalon omia haastatteluja "viihteen" veteraaneista.
8. Erkki Liikanen. Suomen Pankin pääjohtaja, EU-komissaari, valtiovarainministeri... Liikasen meriittilistalla pääsisi kunniakansalaiseksi jos tehtäviä olisi hoitanut joku muu kuin Erkki Liikanen. Ehdoton meriitti on myös metrotunnelin narkkarilta varastettu olemus.
Äänestä jotakin edellämainituista ehdokkaista tai ehdota omaa aivan uutta ehdokasta perusteluineen. Muista, että perustelu ratkaisee lukijakilpailun.
-Kouri-ryhmä
keskiviikko 28. marraskuuta 2007
Mannerheim
Mannerheimista on vihdoinkin tulossa elokuva. Ohjaajavalinta , Renny Harlin, toiminee tulevassa suurproduktiossa. Epäilys kalvasi mielen kuullessani Markus Selinin tuottavan kansallisesta pyhimyksestä kertovan draamateoksen. Toivottavasti Selin ei myy alkutekstien mainoksia Koffille tai muille yrityksille. Nyt on kuitenkin kyseessä pohjoismaisen elokuvahistorian tärkein produktio eikä mikään Pahat pojat.
Renny Harlin antanee Mannerheim-elokuvaan raikkaita ulkopuolisia näkemyksiä asuttuaan vuosikymmeniä Amerikoissa. Suomessa koko ikänsä asunut ohjaaja voisi nähdä marsalkkamme liian suppeasti. Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana, presidenttinä ja sotapäällikkönä toiminut Mannerheim oli nykyajan mittakaavassakin kansainvälinen kosmopoliitti ja taitava diplomaatti.
Luulen, että tuleva elokuva on Harlinilta kunnianosoitus kotimaalleen. Suomi ei ole koskaan valtiona osoittanut Harlinille minkäänlaista tunnustusta, mikä sopii suomalaiseen mentaliteettiin vallan mainiosti. Itse en pidä yhdestäkään Harlinin elokuvasta, mutta tiedän herran tehneen paljon hyvää Suomen tunnettuudelle.
Suomalaisessa viihde- ja kulttuurielämässä ei ole tapana palkita yleisön suosikkeja, etenkään jos taiteilija on onnistunut rikastumaan työllään. Arto Paasilinna, Antti Jokinen, ja Renny Harlin eivät tule koskaan saamaan tunnustusta valtion johdolta.
Kauan sitten Suomen kansa oli paljon viisaampi kuin nykyään. Kaskenpolttajatorpparit, työläiset ja huutolaisten jälkeläiset ymmärsivät porvareiden rinnalla olla kuuliaisia ja lojaaleja ruotsinkieliselle aatelismiehelle, Mannerheimille, talvisodassa ja jatkosodassa. Hyvinhän siinä lopulta kävi.
Olisikohan Mannerheimista koskaan tullut kansallissankaria nykyoloissa? Tuskin. Heti sotien jälkeen nykysuomalaiset olisivat janonneet iltapäivälehdistä juttuja Sveitsissä majailevasta kotimaan hylkääjästä, jolla oli kaiken lisäksi komea asunto Kaivopuistossa! Nykyajan toimittajat olisivat varmasti löytäneet paljon arveluttavaa tssarin armeijassa uransa aloittaneesta nuoresta Mannerheimista. Vähintäänkin vakoojan leima olisi lyöty otsaan.
-Juntta Gran-
Renny Harlin antanee Mannerheim-elokuvaan raikkaita ulkopuolisia näkemyksiä asuttuaan vuosikymmeniä Amerikoissa. Suomessa koko ikänsä asunut ohjaaja voisi nähdä marsalkkamme liian suppeasti. Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana, presidenttinä ja sotapäällikkönä toiminut Mannerheim oli nykyajan mittakaavassakin kansainvälinen kosmopoliitti ja taitava diplomaatti.
Luulen, että tuleva elokuva on Harlinilta kunnianosoitus kotimaalleen. Suomi ei ole koskaan valtiona osoittanut Harlinille minkäänlaista tunnustusta, mikä sopii suomalaiseen mentaliteettiin vallan mainiosti. Itse en pidä yhdestäkään Harlinin elokuvasta, mutta tiedän herran tehneen paljon hyvää Suomen tunnettuudelle.
Suomalaisessa viihde- ja kulttuurielämässä ei ole tapana palkita yleisön suosikkeja, etenkään jos taiteilija on onnistunut rikastumaan työllään. Arto Paasilinna, Antti Jokinen, ja Renny Harlin eivät tule koskaan saamaan tunnustusta valtion johdolta.
Kauan sitten Suomen kansa oli paljon viisaampi kuin nykyään. Kaskenpolttajatorpparit, työläiset ja huutolaisten jälkeläiset ymmärsivät porvareiden rinnalla olla kuuliaisia ja lojaaleja ruotsinkieliselle aatelismiehelle, Mannerheimille, talvisodassa ja jatkosodassa. Hyvinhän siinä lopulta kävi.
Olisikohan Mannerheimista koskaan tullut kansallissankaria nykyoloissa? Tuskin. Heti sotien jälkeen nykysuomalaiset olisivat janonneet iltapäivälehdistä juttuja Sveitsissä majailevasta kotimaan hylkääjästä, jolla oli kaiken lisäksi komea asunto Kaivopuistossa! Nykyajan toimittajat olisivat varmasti löytäneet paljon arveluttavaa tssarin armeijassa uransa aloittaneesta nuoresta Mannerheimista. Vähintäänkin vakoojan leima olisi lyöty otsaan.
-Juntta Gran-
torstai 22. marraskuuta 2007
Samasta työstä sama palkka
Liittokierros alkaa vihdoin olla suurilta osin ohi. Yhteiskuntamme tarvitseekin tästä toipumiseen vähintään ne kaksi ja puoli vuotta. Neljännes kunnista joutuu nostamaan verojaan ja luoja ties mitä elinkeinoelämän seinien sisällä puhutaan. Kuinka pitkälle me työntekijät voimme vaatia lisää liksaa tehottomasta työstämme? Kuinka kauan yritykset jaksavat Suomen meininkiä? Moniko monikansallinen firma enää pitää Suomea otollisena maana minkäänlaiseen liiketoimintaan? Ylen johdosta lähtien työaika menee Facebookissa ja juoruilussa. Jumalauta.
Tehyläisten korotukset olivat jäävuoren loskainen huippu. Kaikki arvot myytiin muutaman euron eteen. Kuntatyönantajan tarjoama korotus olisi vuoden lopussa kaikkine kertamaksuineen ollut noin 15 euroa nykyistä korotusta pienempi vuosien 2008-2009 aikana. Kyseistä palkankorotusta saa kuitenkin nauttia vain Tehyn jäsen. Samasta työstä sama palkka vai? Uskomatonta, naurettavaa, demarimaista ja yksi syy lisää muuttaa vittuun tästä maasta. Tälläisia pahuuden tekoja voi keksiä vain ja ainoastaan läski, katkeroitunut, oikeasta työstä vieraantunut ay-paska, siis demari henkeen ja vereen.
Arvostin hoitajien työtä yli kaiken. Olen joutunut olemaan nuoresta iästäni huolimatta heidän armoillaan kokonaiset kuusi vuorokautta. Onneksi minua hoitivat sellaiset ihmiset, ketkä tiesivät mitä heidän uravalintansa toisi tullessaan. Rankkaa ja keskipalkkaista vuorotyötä. Henkien pelastamista, haukkujen ja kiitosten vastaanottamista. Kutsumustyötä. En laske enää hoitajia oman arvostukseni piiriin. Syyttäkää siitä Tehyä, joka masinoi teidätkin osaltanne tuhoamaan arvostetun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Julkisen keskustelun taso on ollut luokattoman hirveää, johtuen asioihin perehtymättömästä ja nopeasyklisestä idioottimedia-sukupolvesta. Kaikki pitää saada nopeasti ilmoille, olettamuksista tulee uutisia ja kärjistämällä paisutellaan asioita ohi oikean sisällön. Esimerkkinä kokoomusjohdon runttaaminen ja syyllistäminen kaikesta. En heistä itse kovinkaan paljon pidä, mutta haluan pitää omat argumenttini faktapohjaisina. Todisteita maagisen 500€:n varsinaisesta lupaamisesta ei ole. Puoluesihteeri korkeintaan puhui ohi suunsa, sekin oikaistiin nopeasti. Katainen on kaikesta huolimatta kyvykkäimpiä valtiovarainministereitä pitkiin aikoihin, tutkimuksien mukaan Euroopan toisiksi paras. Googleta vaikka.
Vanhasen testosteroninen nyrkki liiskasi Annika Lapintien mielestä hoitajat. Jättäisi Lapintiekin huutelut viisaammille ja keskittyisi kansakoulun matematiikan kirjoihin. Lapintie murskasi omat mielikuvani fiksuista vasemmistolaisista, kun ennen luonnehdin heidät hunningolle joutuneiksi humanisteiksi, jopa ajattelijoiksi. Nykyisin pidän heitä vain rehellisesti idiootteina. Toki Martti Korhosellakin on osansa tähän luokittelun muutokseen. Vanhasen päänavaus oli erittäin tarpeellinen, hallitus ei hyväksy ihan mitä tahansa keneltä tahansa, emme edelleenkään neuvottele terroristien kanssa.
Demarit voisivat jo pikkuhiljaa hyväksyä olevansa oppositiossa. He voisivat myös miettiä seuraavaa; hallituksen kaudesta ei ole kulunut edes kokonaista vuotta, kun naisvaltaisten alojen palkat on nostettu "kohdilleen" ja opintotukeen on tullut merkitseviä muutoksia. Asiat, joita demarit runnoten tuhosivat huolettomasti 12 vuotta, on nyt korjattu. Tämänkään näytelmän ei tarvitsisi olla näinkään traaginen, jos demarit olisivat tehneet oman osansa aikanaan.
Hoitajien keskipalkka oli muuten 2487€/kk, minusta se on ihan tarpeeksi verraten kolmen ja puolen vuoden korkeakoulutukseen. Työ ei ole vaativaa, se on vain vittumaista ja ajoin rankkaa. Siis ihan samanlaista, kuin meidän muidenkin työ. Elämä on valintoja täynnä ja niistä pitää loppukädessä kantaa itse vastuu. Tällä tahdon sanoa, että häivyn maasta verorahoineni niin nopeasti kuin vain kykenen. Olen aivan vitun täynnä tätä nykyistä Suomen meininkiä.
-Teemu Sikari
Tehyläisten korotukset olivat jäävuoren loskainen huippu. Kaikki arvot myytiin muutaman euron eteen. Kuntatyönantajan tarjoama korotus olisi vuoden lopussa kaikkine kertamaksuineen ollut noin 15 euroa nykyistä korotusta pienempi vuosien 2008-2009 aikana. Kyseistä palkankorotusta saa kuitenkin nauttia vain Tehyn jäsen. Samasta työstä sama palkka vai? Uskomatonta, naurettavaa, demarimaista ja yksi syy lisää muuttaa vittuun tästä maasta. Tälläisia pahuuden tekoja voi keksiä vain ja ainoastaan läski, katkeroitunut, oikeasta työstä vieraantunut ay-paska, siis demari henkeen ja vereen.
Arvostin hoitajien työtä yli kaiken. Olen joutunut olemaan nuoresta iästäni huolimatta heidän armoillaan kokonaiset kuusi vuorokautta. Onneksi minua hoitivat sellaiset ihmiset, ketkä tiesivät mitä heidän uravalintansa toisi tullessaan. Rankkaa ja keskipalkkaista vuorotyötä. Henkien pelastamista, haukkujen ja kiitosten vastaanottamista. Kutsumustyötä. En laske enää hoitajia oman arvostukseni piiriin. Syyttäkää siitä Tehyä, joka masinoi teidätkin osaltanne tuhoamaan arvostetun suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Julkisen keskustelun taso on ollut luokattoman hirveää, johtuen asioihin perehtymättömästä ja nopeasyklisestä idioottimedia-sukupolvesta. Kaikki pitää saada nopeasti ilmoille, olettamuksista tulee uutisia ja kärjistämällä paisutellaan asioita ohi oikean sisällön. Esimerkkinä kokoomusjohdon runttaaminen ja syyllistäminen kaikesta. En heistä itse kovinkaan paljon pidä, mutta haluan pitää omat argumenttini faktapohjaisina. Todisteita maagisen 500€:n varsinaisesta lupaamisesta ei ole. Puoluesihteeri korkeintaan puhui ohi suunsa, sekin oikaistiin nopeasti. Katainen on kaikesta huolimatta kyvykkäimpiä valtiovarainministereitä pitkiin aikoihin, tutkimuksien mukaan Euroopan toisiksi paras. Googleta vaikka.
Vanhasen testosteroninen nyrkki liiskasi Annika Lapintien mielestä hoitajat. Jättäisi Lapintiekin huutelut viisaammille ja keskittyisi kansakoulun matematiikan kirjoihin. Lapintie murskasi omat mielikuvani fiksuista vasemmistolaisista, kun ennen luonnehdin heidät hunningolle joutuneiksi humanisteiksi, jopa ajattelijoiksi. Nykyisin pidän heitä vain rehellisesti idiootteina. Toki Martti Korhosellakin on osansa tähän luokittelun muutokseen. Vanhasen päänavaus oli erittäin tarpeellinen, hallitus ei hyväksy ihan mitä tahansa keneltä tahansa, emme edelleenkään neuvottele terroristien kanssa.
Demarit voisivat jo pikkuhiljaa hyväksyä olevansa oppositiossa. He voisivat myös miettiä seuraavaa; hallituksen kaudesta ei ole kulunut edes kokonaista vuotta, kun naisvaltaisten alojen palkat on nostettu "kohdilleen" ja opintotukeen on tullut merkitseviä muutoksia. Asiat, joita demarit runnoten tuhosivat huolettomasti 12 vuotta, on nyt korjattu. Tämänkään näytelmän ei tarvitsisi olla näinkään traaginen, jos demarit olisivat tehneet oman osansa aikanaan.
Hoitajien keskipalkka oli muuten 2487€/kk, minusta se on ihan tarpeeksi verraten kolmen ja puolen vuoden korkeakoulutukseen. Työ ei ole vaativaa, se on vain vittumaista ja ajoin rankkaa. Siis ihan samanlaista, kuin meidän muidenkin työ. Elämä on valintoja täynnä ja niistä pitää loppukädessä kantaa itse vastuu. Tällä tahdon sanoa, että häivyn maasta verorahoineni niin nopeasti kuin vain kykenen. Olen aivan vitun täynnä tätä nykyistä Suomen meininkiä.
-Teemu Sikari
lauantai 17. marraskuuta 2007
Pääkirjoitus
-Ulkomaalaispolitiikkaa kovennettava
Ruotsi on ottanut vuosikymmeniä ulkomaalaisia maahansa. Näennäisesti kaikki on hyvin, mutta lähiöissä kytee aikapommi. Ulkomaalaiset ovat ahdistuneita vieraassa kulttuurissa, eivätkä ole oikeasti sisäistäneet ruotsalaista arvomaailmaa. On ajan kysymys, milloin Ruotsissa nähdään vakavia ulkomaalaismellakoita. Ruotsissa ongelmaan on pikkuhiljaa onneksi tartuttu.
Suomeen monet asiat tulevat Ruotsista pienellä viiveellä. Näin myös ulkomaalaisongelmassa. Onkin korkea aika tarttua ulkomaalaiskysymyksiin uudella särmällä.
Kouri-ryhmän mielestä Suomen ulkomaalaispolitiikan johtotähdeksi tulee ottaa työvoiman saatavuus. Australiassa maahan otetaan määräajaksi nuoria, ympäri maailmaa suoritettaviin töihin. Määräaikaiset maahanmuuttajat määrätään tietyksi ajaksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi yhteen kaupunkiin. Australian malli sopisi erinomaisesti myös Suomeen. Suomi ei tietenkään ole maana yhtä houkutteleva, kuin Australia, mutta Suomi on esimerkiksi makedonialaisille unelmien täyttymys.
Pakolaiskiintiötä on ehdottomasti laskettava ja somalien kotiuttaminen olisi viimein käynnistettävä. Valtio voisi lähettää kaikille ongelma-maahanmuuttajaryhmille, kuten somaleille, kirjeen ja tarjota paluuta etnisille juurilleen. Vaikkapa muutaman tuhannen euron muutosturvan kannustamana. Hyviksi koettuja etnisiä ryhmiä, kuten intialaisia, tulisi houkutella Suomeen erillisillä projekteilla. Rikoksen tehneet ulkomaalaiset tulisi saada nykyistä helpommin ulos maasta.
-Kouri-ryhmä
Ruotsi on ottanut vuosikymmeniä ulkomaalaisia maahansa. Näennäisesti kaikki on hyvin, mutta lähiöissä kytee aikapommi. Ulkomaalaiset ovat ahdistuneita vieraassa kulttuurissa, eivätkä ole oikeasti sisäistäneet ruotsalaista arvomaailmaa. On ajan kysymys, milloin Ruotsissa nähdään vakavia ulkomaalaismellakoita. Ruotsissa ongelmaan on pikkuhiljaa onneksi tartuttu.
Suomeen monet asiat tulevat Ruotsista pienellä viiveellä. Näin myös ulkomaalaisongelmassa. Onkin korkea aika tarttua ulkomaalaiskysymyksiin uudella särmällä.
Kouri-ryhmän mielestä Suomen ulkomaalaispolitiikan johtotähdeksi tulee ottaa työvoiman saatavuus. Australiassa maahan otetaan määräajaksi nuoria, ympäri maailmaa suoritettaviin töihin. Määräaikaiset maahanmuuttajat määrätään tietyksi ajaksi, esimerkiksi puoleksi vuodeksi yhteen kaupunkiin. Australian malli sopisi erinomaisesti myös Suomeen. Suomi ei tietenkään ole maana yhtä houkutteleva, kuin Australia, mutta Suomi on esimerkiksi makedonialaisille unelmien täyttymys.
Pakolaiskiintiötä on ehdottomasti laskettava ja somalien kotiuttaminen olisi viimein käynnistettävä. Valtio voisi lähettää kaikille ongelma-maahanmuuttajaryhmille, kuten somaleille, kirjeen ja tarjota paluuta etnisille juurilleen. Vaikkapa muutaman tuhannen euron muutosturvan kannustamana. Hyviksi koettuja etnisiä ryhmiä, kuten intialaisia, tulisi houkutella Suomeen erillisillä projekteilla. Rikoksen tehneet ulkomaalaiset tulisi saada nykyistä helpommin ulos maasta.
-Kouri-ryhmä
torstai 15. marraskuuta 2007
Suomen Turku
Suomen Turku nimitetään tänään virallisesti vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Turussa on hyvä kulttuuria harrastaa, on Turun linnaa ja tuomiokirkkoa. Vuonna 2006 silloinen kulttuuriministeri Tanja Saarela päätti, että Turku olisi ehdokkaista paras. Muita olivatkin Tampere, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Mänttä. Käytännössä vuoden 2006 päätös Suomen ehdokkaasta sinetöi kulttuuripääkaupungin, vaikka Euroopan neuvosto siitä byrokraattisesti päättää.
Entäs Suomen vaihtoehdot? Tampere olisi muuten hyvä, mutta heidän kulttuurinsa rajoittuu mustamakkaraan ja vallan hilpeään tapaan puhua. Ouluakin olisi voitu muuten harkita, mutta kulttuuri on ikävä kyllä muutakin kuin kierros Potnapekalla ympäri "kaupunkia". Jyväskylän pudotti pelistä liian vahva humanistinen ja työväenhenkinen kulttuuriperintö, hampunkatkuinen jopa. Lahdesta taas tulee keskiverto Keijolle mieleen Nykänen, siitä tulee mieleen Mervi, se taas johtaa Tapolaan ja se siitä. Mänttä, ihan oikeasti, mitä vittua?
Tämän tunnustuksen ansiosta voidaankin hienosti muistella, kuinka kristinusko tuli Suomeen Turun läheltä. Voidaan muistella Turun tärkeyttä niin hansa-kaupunkina, kuin entisenä pääkaupunkinakin. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että Nousiaisten kunnalle kuuluu kaikki tunnustus ja arvostus, mitä Turku nyt nauttii. Sinne se piispa Henrikin ruumis haudattiin ja kirkko rakennettiin, siellä se sarkofagi vieläkin lepää. Turun varastaessa piispanistuimen Nousiaisten väeltä, se sai silloisena aikana kansallisen yhteisön arvostuksen ja kauppayhteydet aukesivat.
Turku aloittaa kulttuuripääkaupungiksi nimittämisen juhlinnan 20.11.2007 klo 18:00 teatterisillalla, Turku palaa-juhlat. Aion olla yleisön joukossa huutamassa kitarisani rikki:"Toivottavasti". Turussa on pelkkää maantieteellistä kulttuuriperintöä, typerä mongertava murre, sisäsiittoinen väestö ja kaikenlaista kehitystä jarruttava kaupungin hallitus. Rautatie- ja linja-autoasema näyttävät funkkis-tyylistään huolimatta Kekkosen vittumaiselta kostolta. Tuo nyt sitten vieraita sinne.
Nousiaisten lakkautettu rautatieasema on idyllinen paikka, linja-autoasemaa siellä ei ole, mutta sinne pääsee helposti kasitietä pitkin. Siellä on ihan omanlaisensa meininki, ketä siitäkin päättää, että kulttuuripääkaupungin on oltava kaupunki? Miksi Tampere edes oli ehdolla, kun sitä ei EU luokittele edes kaupungiksi hajanaisuuden vuoksi. Perustan oman hankkeeni. Nousiainen 2011 Euroopan kulttuuripääkunta. Tue hanketta kommentoimalla tätä tekstiä ja pommittamalla meppejä.
-Teemu Sikari
Entäs Suomen vaihtoehdot? Tampere olisi muuten hyvä, mutta heidän kulttuurinsa rajoittuu mustamakkaraan ja vallan hilpeään tapaan puhua. Ouluakin olisi voitu muuten harkita, mutta kulttuuri on ikävä kyllä muutakin kuin kierros Potnapekalla ympäri "kaupunkia". Jyväskylän pudotti pelistä liian vahva humanistinen ja työväenhenkinen kulttuuriperintö, hampunkatkuinen jopa. Lahdesta taas tulee keskiverto Keijolle mieleen Nykänen, siitä tulee mieleen Mervi, se taas johtaa Tapolaan ja se siitä. Mänttä, ihan oikeasti, mitä vittua?
Tämän tunnustuksen ansiosta voidaankin hienosti muistella, kuinka kristinusko tuli Suomeen Turun läheltä. Voidaan muistella Turun tärkeyttä niin hansa-kaupunkina, kuin entisenä pääkaupunkinakin. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että Nousiaisten kunnalle kuuluu kaikki tunnustus ja arvostus, mitä Turku nyt nauttii. Sinne se piispa Henrikin ruumis haudattiin ja kirkko rakennettiin, siellä se sarkofagi vieläkin lepää. Turun varastaessa piispanistuimen Nousiaisten väeltä, se sai silloisena aikana kansallisen yhteisön arvostuksen ja kauppayhteydet aukesivat.
Turku aloittaa kulttuuripääkaupungiksi nimittämisen juhlinnan 20.11.2007 klo 18:00 teatterisillalla, Turku palaa-juhlat. Aion olla yleisön joukossa huutamassa kitarisani rikki:"Toivottavasti". Turussa on pelkkää maantieteellistä kulttuuriperintöä, typerä mongertava murre, sisäsiittoinen väestö ja kaikenlaista kehitystä jarruttava kaupungin hallitus. Rautatie- ja linja-autoasema näyttävät funkkis-tyylistään huolimatta Kekkosen vittumaiselta kostolta. Tuo nyt sitten vieraita sinne.
Nousiaisten lakkautettu rautatieasema on idyllinen paikka, linja-autoasemaa siellä ei ole, mutta sinne pääsee helposti kasitietä pitkin. Siellä on ihan omanlaisensa meininki, ketä siitäkin päättää, että kulttuuripääkaupungin on oltava kaupunki? Miksi Tampere edes oli ehdolla, kun sitä ei EU luokittele edes kaupungiksi hajanaisuuden vuoksi. Perustan oman hankkeeni. Nousiainen 2011 Euroopan kulttuuripääkunta. Tue hanketta kommentoimalla tätä tekstiä ja pommittamalla meppejä.
-Teemu Sikari
keskiviikko 14. marraskuuta 2007
Puola - Euroopan Forssa
Puola on hieno maa. Sieltä ei kunnianhimoa ja yritteliäisyyttä puutu. Puola on aina muistanut olla uhmakas muita valtioita kohtaan ja on aina valmiina kärhämään, jos joku vain haastaa. Natoon ystävämme Puola liittyi jo 1999, siellä he olisivat omiensa seurassa. Ja paskat.
Nato-maista Puola vetää juuri ja juuri sotilaallisesti vertoja ainoastaan yhdelle ja sekin on piskuinen Slovenia. Virostakin löytyy enemmän mahtia ja munaa, kuin Puolasta. Viro sentään vittuili patsaskiistassakin niin pahasti venäläisille, että itseäkin hirvitti. Kerrataan siis tähän väliin Puolan sotilaallista historiaa, hyvin laveasti tietenkin.
Puolan sota(1600-1629) käytiin Ruotsin ja Puolan välillä. Ruotsi oli tuolloin pienoisessa taantumusvaiheessa valtansa kannalta, mutta aina nyt voi uutta taktiikkaa Puolaan koittaa. Sotaa käytiin lähes kolmekymmentä vuotta ja neljään otteeseen. Lopulta hakkapeliittojen vyöryessä kohti Varsovaa, saivat puolalaiset saksalaisten avulla heitä pidäteltyä. Sovittiin aselepo ja Ruotsi sai Preussin satamien tullitulot, noin kolmannes silloisesta Ruotsin budjetista.
Suuressa Pohjan sodassa(1700-1721) Puolan valtakunnan armeija oli mukana vuosina 1701-1703. Ei tarvitse arvata kahta kertaa, kuinka tälläkin kertaa kävi. August II Väkevä eli Puolan silloinen kuningas, pakeni verilöylymäisen nujerruksen jälkeen Liettuaan ja Kaarle XII valitutti Stanisław Leszczyńskin Puolan kuninkaaksi 1704. Nämä olivat kuitenkin niitä aikoja, jolloin televisiota ei ihan joka kodissa katseltu. Pokemonejakin saivatkin joululahjaksi ainoastaan todella kiltit ja kuninkaiden lapset.
Nykyaikaisempana nöyryytyksenä voimme muistella vaikka Toiseen maailmansotaan johtanutta niin kutsuttua viimeistä niittiä. Saksan rikottua jo lähes kaikkia mahdollisia Versaillesin rauhansopimuksen ehtoja, he rikkoivat vihoviimeistä - hyökkäämistä Puolaan. Britannian ja patonkipelkureiden eli Ranskan annettua turvatakuut Puolalle, oli heidän pakko julistaa sota Saksaa vastaan. Saksalla ei kuitenkaan kauaa nokka tuhissut Puolassa, sillä tämä aluevaltaus oli ohi 27 päivässä. Paljon nopeammin, kuin Jäätteenmäen hallitus, hahaha. Ranskaa ja Britanniaa ei oikeasti kiinnostanut Puolan kohtalo, siksi Ranskan ja Saksan rajoilla käytyä sotaa kutsuttiinkin yleisesti valesodaksi.
Kaikkein tuoreimpana sotilaallisena nöyryytyksenä, pidän kuitenkin eilistä uutista kamppailusta Naton sotilaskomitean johtajuudesta. Vastakkain olivat Italia ja Puola. Yllätys, että vanhanajan pahan akselissa mukana ollut valtio voitti yökastelija-Puolan. Toisaalta, tähän saakka kyseisessä Naton korkeimmassa virassa on ollut kanadalainen. Silti, jos Natoa johtaisi puolalainen, niin veikkaan, että seuraava kylmä sota ei jättäisi ketään kylmäksi. Italialaista pitää sentään jo vähän varoa, sitäpaitsi, he jos ketkä ymmärtävät oliiviöljyn, mafian ja viinien päälle.
-Teemu Sikari
Nato-maista Puola vetää juuri ja juuri sotilaallisesti vertoja ainoastaan yhdelle ja sekin on piskuinen Slovenia. Virostakin löytyy enemmän mahtia ja munaa, kuin Puolasta. Viro sentään vittuili patsaskiistassakin niin pahasti venäläisille, että itseäkin hirvitti. Kerrataan siis tähän väliin Puolan sotilaallista historiaa, hyvin laveasti tietenkin.
Puolan sota(1600-1629) käytiin Ruotsin ja Puolan välillä. Ruotsi oli tuolloin pienoisessa taantumusvaiheessa valtansa kannalta, mutta aina nyt voi uutta taktiikkaa Puolaan koittaa. Sotaa käytiin lähes kolmekymmentä vuotta ja neljään otteeseen. Lopulta hakkapeliittojen vyöryessä kohti Varsovaa, saivat puolalaiset saksalaisten avulla heitä pidäteltyä. Sovittiin aselepo ja Ruotsi sai Preussin satamien tullitulot, noin kolmannes silloisesta Ruotsin budjetista.
Suuressa Pohjan sodassa(1700-1721) Puolan valtakunnan armeija oli mukana vuosina 1701-1703. Ei tarvitse arvata kahta kertaa, kuinka tälläkin kertaa kävi. August II Väkevä eli Puolan silloinen kuningas, pakeni verilöylymäisen nujerruksen jälkeen Liettuaan ja Kaarle XII valitutti Stanisław Leszczyńskin Puolan kuninkaaksi 1704. Nämä olivat kuitenkin niitä aikoja, jolloin televisiota ei ihan joka kodissa katseltu. Pokemonejakin saivatkin joululahjaksi ainoastaan todella kiltit ja kuninkaiden lapset.
Nykyaikaisempana nöyryytyksenä voimme muistella vaikka Toiseen maailmansotaan johtanutta niin kutsuttua viimeistä niittiä. Saksan rikottua jo lähes kaikkia mahdollisia Versaillesin rauhansopimuksen ehtoja, he rikkoivat vihoviimeistä - hyökkäämistä Puolaan. Britannian ja patonkipelkureiden eli Ranskan annettua turvatakuut Puolalle, oli heidän pakko julistaa sota Saksaa vastaan. Saksalla ei kuitenkaan kauaa nokka tuhissut Puolassa, sillä tämä aluevaltaus oli ohi 27 päivässä. Paljon nopeammin, kuin Jäätteenmäen hallitus, hahaha. Ranskaa ja Britanniaa ei oikeasti kiinnostanut Puolan kohtalo, siksi Ranskan ja Saksan rajoilla käytyä sotaa kutsuttiinkin yleisesti valesodaksi.
Kaikkein tuoreimpana sotilaallisena nöyryytyksenä, pidän kuitenkin eilistä uutista kamppailusta Naton sotilaskomitean johtajuudesta. Vastakkain olivat Italia ja Puola. Yllätys, että vanhanajan pahan akselissa mukana ollut valtio voitti yökastelija-Puolan. Toisaalta, tähän saakka kyseisessä Naton korkeimmassa virassa on ollut kanadalainen. Silti, jos Natoa johtaisi puolalainen, niin veikkaan, että seuraava kylmä sota ei jättäisi ketään kylmäksi. Italialaista pitää sentään jo vähän varoa, sitäpaitsi, he jos ketkä ymmärtävät oliiviöljyn, mafian ja viinien päälle.
-Teemu Sikari
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Yksikätinen rosvo
Suomalainen media sai taas yksikätiseltä rosvolta jättipotin. Jättipotti tulee aina väistämättä, kun koneeseen tunkee kolikoita aikansa. Tällä kertaa uhreja oli kahdeksan, luultavasti pian yhdeksän, riippuen selviääkö surmaaja saamistaan vammoista. Jokelan koulun tämänpäiväiset tapahtumat olivat seuraus suomalaisen yhteiskunnan amerikkalaistumisesta.
Pilleri poskeen ja taas hymyilyttää. Suomalainen, kuten Amerikkalainenkin nuori kokee kovaa painostusta niin yhteiskunnan, kuin omien yhteisöidensäkin puolelta. Mielialalääkityksen ovat läpikäyneet täälläkin yhä useammat nuoret. Joka neljäs suomalainen syö niitä ja suurin osa käyttäjistä on alle 30-vuotiaita.
Yhteiskunta kasvattaa nuoria olemaan julkkiksia ja median tosi-TV-ohjelmat näyttävät kuinka "taviksetkin" niin helposti toteuttavat amerikkalaista unelmaa. Samaan aikaan säädetään uusia lakeja ja kieltoja, viedään vapaus erilaisin tavoin ja valvontaa lisätään. Kuinka näin siis voi vielä käydä? Seuraavaksi voin kai odottaa konservatiivi-vanhuksilta uusia valvontakeinoja ja rajoituksia. Youtubet ja internetit kielletään, kotiintuloajoista ja ulkonaliikkumiskiellosta käydään valtiotasollakin kovaa keskustelua.
Lääkefirmat painavat pillereitä pian neljässä vuorossa, jotta kiireisten vanhempien lapset saadaan vaivattomasti kuntoon. Kenellekään ei tule mieleen aika ajoin kysyä vierustoveriltaan, kollegaltaan tai lapseltaan, kuinka hänellä menee? Lääkefirmojen ratkaisu on niin helppo, ettei ajatella, että yhteinen ruokailuhetki edes kerran päivässä, säästäisi nekin rahat. En usko, että evoluutio muuttaa 10-20 vuodessa nuoria niin, että heistä on valtaosa masentuneita ja tarvitsee välttämättä psykiatrista hoitoa ja lääkitystä.
Valtiovaltaa ei edes kiinnostanut puuttua koko asiaan. Valtion molemmat ylimmät johtajat pahoittelivat tapahtumaa uhrien omaisille ja maksimissaan käynnistivät pian käytävän typerän ja turhan keskustelun syistä ja seurauksista. En luota siihen, että oikeita johtopäätöksiä tehdään tälläkään kertaa, ei niitä tehty Amerikassakaan. Koulujen oville tuotiin vain metallinpaljastimet ja aseistetut vartijat. Media paheksui tapahtumaa upeasti, nostivat syyttävän sormen blogeja ja youtubeja vastaan. Näistä medioista videot ja kirjoitukset poistettiin välittömästi, kun asiaan ehdittiin reagoida. Liian myöhään, sillä Ylen kanavilla ja muissa medioissa kyseisen sankarin tuotoksia näytetään tauotta.
Surmaajan viestiä viedään väkisin ihmisten tietoisuuteen, kunhan katsojia ja lukijoita vain riittää. Toisaalta, olisihan se tekopyhää medialta olla toimimatta juuri niin, saattaa nimittäin joku muukin saada ideoita päähänsä ja tuottaa useita työtunteja näille nuorille journalismin neroille. Yksikätiseen rosvoon on tungettu taas kolikko poikineen.
-Teemu Sikari
Pilleri poskeen ja taas hymyilyttää. Suomalainen, kuten Amerikkalainenkin nuori kokee kovaa painostusta niin yhteiskunnan, kuin omien yhteisöidensäkin puolelta. Mielialalääkityksen ovat läpikäyneet täälläkin yhä useammat nuoret. Joka neljäs suomalainen syö niitä ja suurin osa käyttäjistä on alle 30-vuotiaita.
Yhteiskunta kasvattaa nuoria olemaan julkkiksia ja median tosi-TV-ohjelmat näyttävät kuinka "taviksetkin" niin helposti toteuttavat amerikkalaista unelmaa. Samaan aikaan säädetään uusia lakeja ja kieltoja, viedään vapaus erilaisin tavoin ja valvontaa lisätään. Kuinka näin siis voi vielä käydä? Seuraavaksi voin kai odottaa konservatiivi-vanhuksilta uusia valvontakeinoja ja rajoituksia. Youtubet ja internetit kielletään, kotiintuloajoista ja ulkonaliikkumiskiellosta käydään valtiotasollakin kovaa keskustelua.
Lääkefirmat painavat pillereitä pian neljässä vuorossa, jotta kiireisten vanhempien lapset saadaan vaivattomasti kuntoon. Kenellekään ei tule mieleen aika ajoin kysyä vierustoveriltaan, kollegaltaan tai lapseltaan, kuinka hänellä menee? Lääkefirmojen ratkaisu on niin helppo, ettei ajatella, että yhteinen ruokailuhetki edes kerran päivässä, säästäisi nekin rahat. En usko, että evoluutio muuttaa 10-20 vuodessa nuoria niin, että heistä on valtaosa masentuneita ja tarvitsee välttämättä psykiatrista hoitoa ja lääkitystä.
Valtiovaltaa ei edes kiinnostanut puuttua koko asiaan. Valtion molemmat ylimmät johtajat pahoittelivat tapahtumaa uhrien omaisille ja maksimissaan käynnistivät pian käytävän typerän ja turhan keskustelun syistä ja seurauksista. En luota siihen, että oikeita johtopäätöksiä tehdään tälläkään kertaa, ei niitä tehty Amerikassakaan. Koulujen oville tuotiin vain metallinpaljastimet ja aseistetut vartijat. Media paheksui tapahtumaa upeasti, nostivat syyttävän sormen blogeja ja youtubeja vastaan. Näistä medioista videot ja kirjoitukset poistettiin välittömästi, kun asiaan ehdittiin reagoida. Liian myöhään, sillä Ylen kanavilla ja muissa medioissa kyseisen sankarin tuotoksia näytetään tauotta.
Surmaajan viestiä viedään väkisin ihmisten tietoisuuteen, kunhan katsojia ja lukijoita vain riittää. Toisaalta, olisihan se tekopyhää medialta olla toimimatta juuri niin, saattaa nimittäin joku muukin saada ideoita päähänsä ja tuottaa useita työtunteja näille nuorille journalismin neroille. Yksikätiseen rosvoon on tungettu taas kolikko poikineen.
-Teemu Sikari
maanantai 5. marraskuuta 2007
Tottele
Älä puhu puhelimeen ajaessasi autoa, älä roiku edellä ajavan puskurissa kiinni, maksa tv-lupamaksusi, älä matkusta pummilla julkisissa, älä kiroile, toimi sääntöjen mukaan, älä polta parvekkeella, älä polta kotonasi, lopeta tupakointi, osta vain reilun kaupan tuotteita, äänestä, älä ole känniääliö, maksa verosi, älä tue harmaata taloutta äläkä missään nimessä kailota kännykkään julkisissa kulkuvälineissä.
Ahdistaako? Maailmamme on normeja ja etenkin kieltoja täynnä. Vanhempi ikäpolvi on vihdoin saavuttanut valtansa lakipisteen. Ne samat parrat, ketkä nuorina kloppeina ottivat vallan 80-luvulla, ovat nyt vanhuksia. Heitä kiinnostavat vain hiljaiset ja rauhalliset eläkepäivät, tietenkin muita häiriten ja riehuen. Pitäähän kaduilla järjestys olla. Heidän hermoilleen käy, kun yhteiskunta kehittyy, tulevat mobiilipelit ja käsittämättömät digiboksit. Onhan se helvetin vaikeaa iskeä scart-johto toisesta vehkeestä toiseen ja sohlata vielä antenni- ja virtajohto oikeille paikoilleen. Asennukseenkin menevät sietämättömät 5 minuttia ja kokonaiset kaksi napin painallusta.
Kangasalla rakennettiin ryppynahkaisten ikäloppujen vaatimuksesta jonkinlainen vanhustentalo aivan torin laidalle. Nyt rakennuksen edessä olevalta kadulta on kielletty liikennöinti klo 22-06, siis "normaalien" ihmisten nukkumaanmenoaikana. Tämäkin kovan ryppynahka-lobbauksen ansiosta. Oikeastaan odotan innolla hoitajien toteuttavan villeimmät uhkauksensa, voisimme kätevästi päästä eroon muutamasta ongelmatapauksesta, ketkä jostain käsittämättömästä syystä saavat vielä äänestää ja päteä. Minusta äänestäminen tulisi kieltää kaikilta yli 65-vuotiailta, heistä kyllä pidetään huolta, sillä omaisuutensa äänestää paremmin kuin yksikään seurakunta- tai eduskuntavaalin jätetty numerolappu.
Uudistaisimme samalla hallintoelimiä ja saisimme uuden 80-luvun kukoistamaan, mutta me emme ryssisi läheskään niin pahasti kuin demarit 90-luvun alkuun mennessä. Uusia maunokoivistoja meissä ei ole ja tarjahalosetkin jäivät 70-luvulle kermakakkuaktivismeineen. Meidän joukoistamme löytyy taitavia finanssineroja ja monipuolisia ajattelijoita. Ei yhtään sota-aikoihin jumiutunutta vanhaa jäärää, kenen suurin prioriteetti elämässä on kiinteä uloste.
Tästä tekstistä voi olla montaa mieltä, mutta eikö olisi jo nuoremman sukupolven aika ottaa ohjakset käsiinsä? Ammattiliittojen keskusjärjestötkin voisivat Akavaa lukuunottamatta uudistaa pikkuhiljaa johtajiaan. Hävytöntä miten pitkään he ovat saaneet olla paikoillaan, nauttien järjestäin yli 100 000€:n palkkaa ja katselevat ikkunasta ulos itkien, tänä vuonna ei tullut TuPoa ja palstamillimetrejä. Pitäisköhän järjestää liittokokous etukäteen, pääsis ees vähän pätemään...
-Teemu Sikari
Ahdistaako? Maailmamme on normeja ja etenkin kieltoja täynnä. Vanhempi ikäpolvi on vihdoin saavuttanut valtansa lakipisteen. Ne samat parrat, ketkä nuorina kloppeina ottivat vallan 80-luvulla, ovat nyt vanhuksia. Heitä kiinnostavat vain hiljaiset ja rauhalliset eläkepäivät, tietenkin muita häiriten ja riehuen. Pitäähän kaduilla järjestys olla. Heidän hermoilleen käy, kun yhteiskunta kehittyy, tulevat mobiilipelit ja käsittämättömät digiboksit. Onhan se helvetin vaikeaa iskeä scart-johto toisesta vehkeestä toiseen ja sohlata vielä antenni- ja virtajohto oikeille paikoilleen. Asennukseenkin menevät sietämättömät 5 minuttia ja kokonaiset kaksi napin painallusta.
Kangasalla rakennettiin ryppynahkaisten ikäloppujen vaatimuksesta jonkinlainen vanhustentalo aivan torin laidalle. Nyt rakennuksen edessä olevalta kadulta on kielletty liikennöinti klo 22-06, siis "normaalien" ihmisten nukkumaanmenoaikana. Tämäkin kovan ryppynahka-lobbauksen ansiosta. Oikeastaan odotan innolla hoitajien toteuttavan villeimmät uhkauksensa, voisimme kätevästi päästä eroon muutamasta ongelmatapauksesta, ketkä jostain käsittämättömästä syystä saavat vielä äänestää ja päteä. Minusta äänestäminen tulisi kieltää kaikilta yli 65-vuotiailta, heistä kyllä pidetään huolta, sillä omaisuutensa äänestää paremmin kuin yksikään seurakunta- tai eduskuntavaalin jätetty numerolappu.
Uudistaisimme samalla hallintoelimiä ja saisimme uuden 80-luvun kukoistamaan, mutta me emme ryssisi läheskään niin pahasti kuin demarit 90-luvun alkuun mennessä. Uusia maunokoivistoja meissä ei ole ja tarjahalosetkin jäivät 70-luvulle kermakakkuaktivismeineen. Meidän joukoistamme löytyy taitavia finanssineroja ja monipuolisia ajattelijoita. Ei yhtään sota-aikoihin jumiutunutta vanhaa jäärää, kenen suurin prioriteetti elämässä on kiinteä uloste.
Tästä tekstistä voi olla montaa mieltä, mutta eikö olisi jo nuoremman sukupolven aika ottaa ohjakset käsiinsä? Ammattiliittojen keskusjärjestötkin voisivat Akavaa lukuunottamatta uudistaa pikkuhiljaa johtajiaan. Hävytöntä miten pitkään he ovat saaneet olla paikoillaan, nauttien järjestäin yli 100 000€:n palkkaa ja katselevat ikkunasta ulos itkien, tänä vuonna ei tullut TuPoa ja palstamillimetrejä. Pitäisköhän järjestää liittokokous etukäteen, pääsis ees vähän pätemään...
-Teemu Sikari
sunnuntai 4. marraskuuta 2007
Arvonimet
Suomalaiset tykkäävät suunnattomasti arvonimistä. Meillä ei ole sivistyksemme kivijalkana kuningashuonetta, joten joudumme tyytymään typeriin tasavaltalaisiin titteleihin. Itsenäisyyspäivä lähestyy ja arvonimiä jaetaan taas kaiken maailman säätäjille. Seuraavassa muutama esitys uusiksi arvonimen saajiksi.
Vuorineuvos on arvonimi, jonka saa suomalaisessa yrityselämässä jos on saanut yritykselleen kartellisakot Euroopassa, kuten Antti Herlin tai miljardien alaskirjaukset Yhdysvalloissa, kuten Jukka Härmälä. Vuorineuvos tulee alunperin kaivosteollisuudesta ja olisikin aivan luonnollista että arvonimen saisi Sampon pääjohtaja Björn Wahlroos. Samoin kuin kaivostuotteet myös Wahlroos on aika syvältä.
Valtioneuvos vastaa politiikassa vuorineuvosta. Harri Holkeri on valtioneuvos, koska edisti rauhaa Pohjois-Irlannissa. Ehdotan valtioneuvoksen arvonimeä vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäelle, joka on edistänyt Blakanin alueen rauhaa Suomi-Serbia jalkapallo-ottelussa.
Ministerin arvonimi on arvostetuin arvonimi koko Suomessa. Aatos Erkko on saanut sen pitkästä uurastuksestaan päätoimittajana ja mediakonsernin suuromistajana. Christoffer Taxell sai ministerin arvonimen kunniakkaasta poliittisesta urastaan ja sittemmin toiminnastaan suuryritysten johdossa. Ministerin arvonimeen siis vaaditaan monipuolista osaamista. Näin ollen arvonimi tulee myöntää tänä vuonna Absolute lehden perustajalle ja melkein Helsingin kaupunginvaltuutetulle Jussi Ahteelle.
-Juntta Gran-
Vuorineuvos on arvonimi, jonka saa suomalaisessa yrityselämässä jos on saanut yritykselleen kartellisakot Euroopassa, kuten Antti Herlin tai miljardien alaskirjaukset Yhdysvalloissa, kuten Jukka Härmälä. Vuorineuvos tulee alunperin kaivosteollisuudesta ja olisikin aivan luonnollista että arvonimen saisi Sampon pääjohtaja Björn Wahlroos. Samoin kuin kaivostuotteet myös Wahlroos on aika syvältä.
Valtioneuvos vastaa politiikassa vuorineuvosta. Harri Holkeri on valtioneuvos, koska edisti rauhaa Pohjois-Irlannissa. Ehdotan valtioneuvoksen arvonimeä vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäelle, joka on edistänyt Blakanin alueen rauhaa Suomi-Serbia jalkapallo-ottelussa.
Ministerin arvonimi on arvostetuin arvonimi koko Suomessa. Aatos Erkko on saanut sen pitkästä uurastuksestaan päätoimittajana ja mediakonsernin suuromistajana. Christoffer Taxell sai ministerin arvonimen kunniakkaasta poliittisesta urastaan ja sittemmin toiminnastaan suuryritysten johdossa. Ministerin arvonimeen siis vaaditaan monipuolista osaamista. Näin ollen arvonimi tulee myöntää tänä vuonna Absolute lehden perustajalle ja melkein Helsingin kaupunginvaltuutetulle Jussi Ahteelle.
-Juntta Gran-
lauantai 3. marraskuuta 2007
Helsingin musiikkitalo
Kiasman aiheuttamasta järkytyksestä en vielä toivu viikkoihin. Olotilaani ei kuitenkaan auta yhtään se, että Helsingin keskustaan halutaan väkisin rakentaa musiikkitalo. Niin, musiikkitalo. Asunnoista on pulaa, kunnilla on talousvaikeuksia ja sairaanhoitajatkin alkavat kyllästyä pelkkiin lupauksiin ja myötätunnon eleisiin.
Tästä kaikesta nousee syyttävä sormeni väkisinkin yhteen ilmansuuntaan, demariin. Musiikkitalon aloittivat demarit, makasiinit polttivat demarit ja Yleisradiota johtavat hyvät demari-veljet. Seuraa suora lainaus Senaatti-kiinteistöjen ensimmäisestä tiedotteesta koskien musiikkitaloa 17.12.2004:
"Tiloista puolet tulee Sibelius-Akatemian käyttöön. Musiikkitalon kustannusarvio on noin 94 miljoonaa euroa. Valtion (Sibelius-Akatemia) osuus rakennuskustannuksista on 45,1 milj. euroa, Helsingin kaupungin (Helsingin kaupunginorkesteri) 24,3 milj. euroa ja Yleisradio Oy:n (Radion sinfoniaorkesteri) 24,6 milj. euroa."
Seuraava lainaus 2.11.2007:
"SRV Viitoset Oy:n jättämä tarjous oli 124 milj. euroa ja ylitti selkeästi Musiikkitalon budjettiraamin. Saadun tarjouksen tavoitehinnan mukaan Musiikkitalon kustannustasoksi tulisi 178 milj. euroa."
Kaikesta tästä pääsevät nauttimaan seuraavat tahot: Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Aika kallista huvia rajatulle käyttäjäryhmälle. Miksei tätä pytinkiä voida laittaa jonoon ja rakennuttaa työllistävän vaikutuksen myötätuulessa taloudellisessa laskusuhdanteessa, kun rakentaminen olisi halvempaa. Miksei voida rakentaa mieluummin asuntoja jättimäiselle tontille? Miksei voida tehdä yleensäkin korkeampia asuntoja, vaikka Helsingin siluetti menisikin pilalle? Miksi, miksi ja miksi?
Turhaan kai huolehdin, ehkä Ahteen perhe tuohtuu tästä viivästyksestä niin pahasti, että he muuttavat Ruåtsiin nauttimaan kårkeakulttuurista. Suomessa kun ei osata suhtautua riittävällä vakavuudella ko. kohderyhmän tarpeisiin. Ahteen perheen mukana menisivät luonnollisesti Suomen kaikki baletomaanit ja oopperan suurkuluttajat. Kysyntä loppuisi väistämättä musiikkitaloltakin. 180 miljoonaa euroa lyhentämättömänä hoitajien Norjanmatka-rahastoon tai valtion loppumattomaan velan korkojen lyhennyksiin.
-Teemu Sikari
P.S. Tiedotteet kokonaisuudessaan: http://www.musiikkitalo.fi/nxl/684767/tiedotteet.fi.html
Tästä kaikesta nousee syyttävä sormeni väkisinkin yhteen ilmansuuntaan, demariin. Musiikkitalon aloittivat demarit, makasiinit polttivat demarit ja Yleisradiota johtavat hyvät demari-veljet. Seuraa suora lainaus Senaatti-kiinteistöjen ensimmäisestä tiedotteesta koskien musiikkitaloa 17.12.2004:
"Tiloista puolet tulee Sibelius-Akatemian käyttöön. Musiikkitalon kustannusarvio on noin 94 miljoonaa euroa. Valtion (Sibelius-Akatemia) osuus rakennuskustannuksista on 45,1 milj. euroa, Helsingin kaupungin (Helsingin kaupunginorkesteri) 24,3 milj. euroa ja Yleisradio Oy:n (Radion sinfoniaorkesteri) 24,6 milj. euroa."
Seuraava lainaus 2.11.2007:
"SRV Viitoset Oy:n jättämä tarjous oli 124 milj. euroa ja ylitti selkeästi Musiikkitalon budjettiraamin. Saadun tarjouksen tavoitehinnan mukaan Musiikkitalon kustannustasoksi tulisi 178 milj. euroa."
Kaikesta tästä pääsevät nauttimaan seuraavat tahot: Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Aika kallista huvia rajatulle käyttäjäryhmälle. Miksei tätä pytinkiä voida laittaa jonoon ja rakennuttaa työllistävän vaikutuksen myötätuulessa taloudellisessa laskusuhdanteessa, kun rakentaminen olisi halvempaa. Miksei voida rakentaa mieluummin asuntoja jättimäiselle tontille? Miksei voida tehdä yleensäkin korkeampia asuntoja, vaikka Helsingin siluetti menisikin pilalle? Miksi, miksi ja miksi?
Turhaan kai huolehdin, ehkä Ahteen perhe tuohtuu tästä viivästyksestä niin pahasti, että he muuttavat Ruåtsiin nauttimaan kårkeakulttuurista. Suomessa kun ei osata suhtautua riittävällä vakavuudella ko. kohderyhmän tarpeisiin. Ahteen perheen mukana menisivät luonnollisesti Suomen kaikki baletomaanit ja oopperan suurkuluttajat. Kysyntä loppuisi väistämättä musiikkitaloltakin. 180 miljoonaa euroa lyhentämättömänä hoitajien Norjanmatka-rahastoon tai valtion loppumattomaan velan korkojen lyhennyksiin.
-Teemu Sikari
P.S. Tiedotteet kokonaisuudessaan: http://www.musiikkitalo.fi/nxl/684767/tiedotteet.fi.html
