Demarien hurskas kurjuus

F.E. Sillanpää on suomalainen Nobel-voittaja. Suomi voi pienellä varauksella väittää saaneensa kolme Nobelia, yhden sai A.I. Virtanen rehullaan ja kolmas on kyseenalaisempi, koska se meni periaatteessa Ruotsiin. En tarkkaan muista miehen nimeä, mutta fysiikasta se tuli ja G:llä sen miehen sukunimi alkoi.

Jatketaan nyt kuitenkin Sillanpäästä. Aikoja sitten hän kirjoitti erinomaisen kirjan Suomen sisällissodasta. Kirjassa oli parisataa sivua, silti se kertoi kaiken sanottavan arvoisen punikkien ja Suojeluskuntalaisten taistelusta. Väinö Linnalta meni sentään kolme kirjaa asian raottamiseen. Linnan Tuntematon sotilaskaan ei sen erikoisempi teos ole, siinä nyt on törkyturpa äijä sodassa ja sitten on niitä muita henkilöhahmoja, joita voi nykypäivänkin ihmisiin osuvasti käyttää.

Tämän tekstin otsikossa lukee Sillanpään kirjan nimen lisäksi SDP:n kansanomaisempi kutsumanimi. Yhdistin nämä kaksi asiaa viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Demarit nimittäin saivat pienen kirjan aikaiseksi virheistään, eräänlaisesta sisällissodasta, joka puolueen sisällä kiehuu. Toisella puolella ovat Suojeluskuntalaiset eli ne oikeat sosiaaliDEMOKRAATIT ja toisella puolella on se Heinäluoman porukka. Ei ole vaikea arvata, että Heinäluoman porukkaa hävetään ja se hävitetään.

Satasivuinen kirjanen kertaa kaikki virheet ja antaa parannuskeinot: "sosiaalisempaan suuntaan" ja "irtautuminen SAK:sta". Ajattelevaisempi nuori henkilöittää Heinäluoman SAK:hon ja naurahtaa mielessään: "Nyt loppui sedältä ilmainen kahvi vähäksi aikaa". SDP:n itsestään tehty tutkielma tekee niin selkeitä päätöksiä, että Heinäluoman porukka voi lukea Sillanpään "Hurskaasta kurjuudesta" viimeisimmiltä sivuilta kohtalonsa. Niille, ketkä eivät ole vielä ehtineet kyseistä teosta lukaista, niin lopussa päähenkilö heitetään kuoppaan ja ammutaan elävältä muiden samanhenkisten kanssa.

-Teemu Sikari