Venäjän puu

Suomalaisille paperikoneille ei aiemmin ole havusellu niin suuressa määrin kelvannut, mutta nyt Putinin uhkailut ovat muuttaneet mieliä. Havusellu kelpaa nyt jopa Stora Enson Oulun tehtaille ja yhtiö aikookin jatkossa laajentaa raaka-aine hankintojaan Länsi-Suomeen. Länsi-Suomi joutunee puutullien vuoksi hakemaan raaka-aineensa meriteitse aina Saksasta asti. Vähän se on pidemmän matkan vuoksi tyyriimpää, mutta ei merkittävästi.

Venäjän puu on monin tavoin erilaista verraten omien metsiemme tuotoksiin. Metsäteollisuuden pamput, jotka rakennusteollisuuteen tuottavat järeitä ja viimeisteltyjä raaka-aineita, sanovat Venäjän puun olevan tiheä- ja pienioksaista. Näin he sanovat siksi, että määräysten mukaan ei lamellinpaksuisia oksia voi järeissä rakenteissa olla. Itse kuitenkin eräällä tehtaalla Länsi-Suomessa eräs työläinen kertoi minulle todellisista ominaisuuksista. Paskaa tavaraa, joka tuottaa turhaa, ylimääräistä ja kallista työtä.

Venäjän puu koostuu suurista oksista, eikä sen sahaus ole mitenkään vertailtavissa suomalaiseen tuotteeseen. Vaikkakin Venäjällä metsäteollisuus on kehittynyt huimaavasti kymmenen viime vuoden aikana. Ennen kuusisahatavara saattoi päistään heittää jopa kymmenen milliä. Nykyisin heitto on käytännön kokemusten mukaan viitisen milliä. Ette usko miten puolen sentin heitto suurissa kattorakenteissa vaikuttaa kantavuuteen tai puhumattakaan lamellinpaksuisista oksanrei'istä.

Venäjän mies on kuitenkin oppinut kysynnän ja tarjonnan lain. He tietävät milloin ja miten iskeä ahneen tehtaanjohtajan kimppuun. Välittömästi, kun Suomessa sahat seisovat ja raaka-aine on tiukoilla, soittaa veli venäläinen johtajalle. Hänellä on iloisia uutisia, heillä on rekka valmiina lähtöön, mutta hinta on nousuut 200 euron kuutiohinnasta 50 euroa. Johtaja ottaa tarjouksen vastaan. Parin päivän päästä veli venäläinen on avaamassa liinoja kuormastaan kylki avattuna. Siitä vaan trukilla ulos. Ahkerat työläiset purkavat nopeasti lastin ja lopuksi leimataan paperit.

Veli venäläisen kaupanteko ei tähän pääty. Tullipaperit ovat kunnossa ja johtaja poistuu paikalta olettaen omien työläistensä jatkavan omia töitään. He kuitenkin siirtyvät hieromaan viina- ja tupakkakauppaa kuskin kanssa. Venäläisillä kuskeilla on aina hytissään vähintään yksi pullo vodkaa ja kartonki tupakkaa. Euron tuntipalkalla kuski tekee monen päivän tilin tällä bisneksellään. Tulli on heitä yrittänyt pelotella, mutta kukapa nyt rekkamiestä saisi säikyteltyä, omaa rakasta muuliamme.

Puutullit voisi mielestäni unohtaa tai sitten voisimme rokottaa venäläisiä omien vientituotteidemme tulleilla. Saksasta tulevan puun mukana saapuvat viinalastit ovat runsaampia, mutta myös arvokkaampia. Tällaisella toiminnalla masentuu duunari ja pienivoittoisempi kuski. Sivuseikkana mainittakoon, että en ole eläissäni nähnyt kielitaitoisempaa miestä edes suurlähetystöissä, kuin satama-alueella. Menisivät suurlähetystöt tutustumaan pimeään viinanmyyntiin, niin oppisivat yhtä sun toista kulttuureista ja todellisesta kanssakäymisestä. Maiden suhteet ovat pukumiesten kanssa aina sekaisin, mutta sataman diplomaatit vetävät aina yhtä köyttä.

-Teemu Sikari