torstai 28. kesäkuuta 2007

Sipoo on meidän - Sibbo är vårt

Järki voitti valtioneuvostossa 8-4. Näin saimme pääkaupunkiimme kauan kaivattua lisätilaa ja samalla poistimme osan Sipoon ongelmista. Vähemmän tilaa niille, ketkä eivät sitä osaa käyttää jatkuvuutta noudattaen. Kannatan myös jatkotoimenpiteitä muita Helsinkiä ympäröiviä pikkukuntia kohtaan. Espoossakin on ihan turhaa lääniä ja metrokin sinne pian saadaan. Sitäpaitsi itään laajentuminen on jo tehty, otetaan symmetrian vuoksi toisestakin suunnasta.

Ainoat ministerit, ketkä vastustivat liitosta olivat: Astrid Thors, Stefan Wallin, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen. Vastustajien laadusta voi päätellä jotain. Peruukki-Pekkarinen ja "Kepu pettää aina"-sloganin henkilöitymä Paavo Väyrynen ovat riittävä vasta-argumentti ns. pakkoliitosta kauhisteleville. Astrid Thors nyt on mitä on ja Stefan Wallin tietää pääkaupunkiseudun kehittämishankkeista yhtä paljon, kuin on metroakaan käyttänyt elämässään. Mene Stefan Astridin kanssa takaisin Turkuun seilaamaan veneelläsi pitkin Aurajokea, kuten muutkin kunnon "staten betalar"-rantaruotsalaiset.

Voitto on kuitenkin nyt kotona Helsingissä ja sitä ei edes korkein hallinto-oikeus estä. Sipoo on meidän ja metropolissamme on hetken rauha. Sipoo voi olla niin luonnonläheistä, kuin vain metsineen kykenevät, mutta olisitte tehnyt sillä edes jotain rahaa taloutenne pelastamiseksi. En usko, että pitää kummoinen liikemies olla, että saa sijainniltaan noinkin mahtavan paikan tuottamaan. Harkimo olisi kai valmis tekemään Sipoosta tehtaan, mutta julkisesti hän ei sitä sano. Vastustelee ns. pakkoliitosta vain siksi, että maine Sipoossa kasvaisi ja hän voisi itse ostaa paskan pois mätänemästä. Näin toimii liikenero ja kettu. Ota kaupunginjohtaja mallia, hur gör han det.

-Teemu Sikari

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän tässä tapauksessa ollut tarkoitus saada rikkaille vielä parempi asuinalue. Sehän olisi helppo aidata turvallisuuden nimissä. Kaikkialla muualla maailmassa on jo rikkaille suunnattuja aidattuja asuma-alueita. Mitähän muut ajattelee meistä kun meillä ei ole ollut tällaista. Samalla armeijalta vapautuvat miinat voitaisiin laittaa aidan viereen. Näin varmistaisimme sen että kehitysmaan lapsi ei astu suomalaiseen miinaan.