Pääkirjoitus

Ajatuksia suomalaisista työehtoneuvotteluista ja tasa-arvosta

Aluksi voisi sanoa, että yhdymme Aarno Laitisen (Iltalehti 30.06.07) kolumnissa esitettyyn mielipiteeseen, että julkisten terveyskeskusten palvelu on ystävällistä, tehokasta ja nopeaa. Kouri-ryhmän jäsenistäkin useimmat ovat useita kertoja joutuneet käymään hoidattamassa erilaisia urheilusta ja vauhdikkaasta elämäntavasta johtuvia haavoja ja ruhjeita julkisten sairaaloiden päivystyksissä. Hoitohenkilökunta on ollut ammattitaitoista ja myötätuntoista, pojat ovat poikia ja sitä sattuu. Siksi tunnemmekin sympatiaa naisvaltaista hoitohenkilökuntaa kohtaan.

Tasa-arvotupo, jolla pyritään parantamaan naisvaltaisten korkeasti koulutettujen kunta-alan työntekijöiden palkkoja keskimääräistä enemmän, ei tule sellaisenaan toteutumaan. Taloudelliset tosiasiat huomioonottaen sen vaikutukset olisivat kunnille sietämättömiä. Eräiden esitettyjen arvioiden mukaan, kaikkien kyseisten alojen, kuten opettajien ja hoitohenkilökunnan palkan korotukset maksaisivat kokonaisuudessaan jopa kaksi miljardia. Jokainen kuntataloutta vähääkään tunteva, voi itse miettiä, onko suomalaisella keskivertokunnalla kykyä selviytyä keskimäärin 4-30 miljoonan euron lisäpalkkakustannuksista. Mielestämme tasa-arvotupo ei ole mikään oikotie onneen, joka hetkessä ratkaisee kaikki ongelmat tasapalkkaisuuden suhteen.

Huvittavinta tässä asiassa on, että Tehyn kokoomusta edustava puheenjohtaja ei itsekään usko tasa-arvotupoon. Kokoomus on varmaan vaalivalvojaisissaan nauranut sille, että Tehy meni halpaan ja uskoi lupaukset jopa 500 euron palkankorotuksista. Tällöin puhuttaisiin jopa 20–25 prosentin korotuksista hoitajien palkkoihin. Tämä on jo maalaisjärjelläkin ajateltuna täysin utopistinen ajatus.
Voimmekin kysyä, että kuka olisi toiminut näiden korotusten maksajana? Viime kädessä rahojen olisivat tulleet valtiolta, joka ei kuitenkaan ole budjetoinut vastaavaa summaa kyseiseen kohteeseen.

Mielestämme Kokoomuksen tulisi pysyä omalla tontillaan päivänpolitiikan parissa eduskunnassa. Puheenjohtaja Kataisen olisi hyvä muistaa raamatullinen viisaus ”ota malka pois ensin omasta silmästä, ennen kuin kaivat rikkaa pois toisen silmästä”, eli varaa arvosteluun on siinä vaiheessa kuin itse on moitteeton. Kataisen puuttuminen yleiseen palkankorotustasoon on asiatonta, koska hän itse on hyväksynyt kansanedustajien ja ministerien palkkojen tähtitieteelliset korotukset, jotka eivät olleet suhteettomuudessaan vertailtavissa kevään liittokierroksilla neuvoteltujen korostusten kanssa.

Vielä palataksemme kuntien maksukykyyn ja Tehyn suoriin vertailuihin esim. metalli- ja elektroniikka-alojen korotuksiin argumentointivälineenä, vaadittaessa naisvaltaiselle hoitoalalle keskikorotuksia suurempia palkankorotuksia, on väärä lähestymistapa asiaan. Kyseisillä aloilla työnantajina toimivat useimmiten isot yritykset, jotka toimivat päivittäin kvartaalitalouden ja tulosvastuun ehdoilla. Tällöin irtisanomiskynnyskin on matalampi. Velkainen ja alijäämäinen kunta, joka ei ole vastuussa taloudestaan kenellekään, tarjoaa työntekijöilleen vakaan ja kapean leivän ja ”lähes” aukottoman irtisanomissuojan. Kouri-ryhmän jäsenet eivät ole huomanneet, että kunnat olisivat suorittaneet isojen yritysten tapaan joukkoirtisanomisia. Siksi mielestämme on oikein, että tätä yritysten korkeampaa irtisanomisriskiä ja suurempaa tulosvastuuta on kompensoitava korkeammalla palkalla ja korkeammilla palkankorotuksilla.

Kouri-ryhmän mielestä hoitohenkilökunnan epärealistiset ja ylimitoitetut palkankorotustoiveet tulevat ampumaan Tehyläisiä tälläkin tupo- ja liittokierroksella jalkaan. Hoitajat saavat tyytyä lakisääteisiin 1,7 % yleiskorotuksiinsa, jotka tuovat laskennallisesti verojen jälkeen n. 15 euroa lisää. Haluamme päättää kirjoituksen setä Tuomo-henkiseen kommenttiin ”Ahneella on sontainen loppu”.

-Kouri-ryhmä