Minä juoksen halki kaupungin ja maan/
otan osaa pilvien mittelöön ja yltäni ne karistan/
taakse jäänyt on elämän harmaus.
Minä juoksen vielä huomennakin/
koskaan en ole voinut kävellä/
jäädä maisemia katsomaan/
ja vain horisontti mielessäni juoksen.
Milloinkaan en tavoitettani taida saavuttaa/
vaikka iltaisin kuun kajaste tietäni valaisee/
vastauksia etsiessäni edestä päin/
vaikken kysymyksiäkään ole vielä löytänyt.
Vielä joskus juoksiessa käännän pään/
tavoitteen yllättäen löydän vierestäin/
ei turhaa ollut matka kuitenkaan/
se arvon toi eloon matkallain/
minä juoksen.
-Teemu Sikari
5 kommenttia:
Mitä homoa...? =D
No just sitä, heruux???
Tottakai. Runot ovat olleet aina lähellä sydäntä ja tuo äskeinen sivalsi syvälle kuin vastateroitettu tikari. Jopa niin paljon että antaudun estoitta kouri-ryhmälle joka saa käyttää maallista tomumajaani kuin parhaaksi näkee. Eli kyllä heruu.
Oot siis tulossa gay-päiville Raumalle?
Todennäköisesti kyllä. Voinkohan lukea siellä omia runojani?
Lähetä kommentti